Onko lähipiirissäsi tuhlaajatyttöjä tai -poikia?

Vierailija kirjoitti:

Onnea Eurojackpot-arvontaan!

Kiitos.

On, ja on surullista seurattavaa. Hän jäi muutama vuosi sitten vanhuueläkkelke, mutta käyttää rahaa samalla tavalla kuin töissä ollessaan. Palkka hänellä oli hyvä, noin 5000 euroa kuukaudessa, eli bruttoeläke on alle 3000 euroa, joka on Suomessa selvösti yli keskiarvon.

Ostaa nykyisin kaiken tyyliin ’eihän sitä tarvitse maksaa kerralla’, ja maksettavaa lippua ja lappua tulee joka kuukausi joka suunnalta. Ottanut 5000 kulutusluoton näitä menoja maksaakseen, eikä selvästi ole ymmärtänyt mihin nimensä on laittanut.

Yksin asuu, ei ole vielä 70 v täyttänyt. Ulosotossa ei ole vielä, mutta perintätoimistojen perintäkuluja on jo joutunut maksamaan, aika mitättömistä laskuista.

Olen miettinyt huoli-ilmoitusta, mutta pelkään että pikkupaikkakunnalla hän saa tietää, että olen ilmoituksen takana.

Neuvokaa, onko mitään mitä voisin tehdä. Hänellä ei ole puolisoa, ei lapsia. Mulla on vain vahva tunne, että lopulta tilanne ajautuu katastrofiin.

Ei ole yhtäkään. Sen sijaan on niitä, jotka 28v iässä ostavat 400 000 euron hintaisen asunnon lainanmaksun vaikuttamatta elämäänsä oikeastaan mitenkään tai tunkevat kaikki rahansa osakkeisiin, muutama on ostanut metsääkin ja viettää viikonloppujaan taimikonhoidossa.

On. Mieheni veli tuhlaa koko palkkansa nettipokeriin ja erilaisiin teknisiin vimpaimiin, ja lainaa joka kuukausi vuokrarahat lähipiiriltään. Ulosotossa on tietenkin pari kymppitonnia. Ja ikää 35 v.

Jos ei päivässä saa käyttää vähintään 10 000 €, ei elämä yksinkertaisesti voi olla kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei päivässä saa käyttää vähintään 10 000 €, ei elämä yksinkertaisesti voi olla kivaa.

Ei se mene noin.

Kyllä, puolison sisko, ikää 50+ jaksaa yllättää yhä uudelleen.

Tunnen yhden sukulaisen. Päälle kolmekymppinen mies, tai poikahan tuo vielä ajatusmaailmaltaan.

Suvun kautta diilattu vakityö, ulkonäkö sellainen että kaikki kylän skremmojen kerma jonotti hänen tykönsä ja kaikki muukin tarjottimella tarjottu. Tie vaikutti olevan hyvin helppo ja valmiiksi pedattu, jo parikymppisenä hän suureen ääneen naureskeli meille yliopistoon lähteville, että koulutus on osaamattomia varten.

Sitten vain rupesi ööli maistumaan, työssä tsuibaili saikuttaen krapula-aamuja ja rahapelit pyörimään netissä aamusta iltaan, ei ollut tavatonta että koko tili oli pelattu ja seuraavana yönä.

Meni velkaselvitykseen ja kyni hyväuskoisen mummonsakin velkaselvitykseen. Sinne meni perintötilat ja kaikki muiltakin sukulaisilta.

Minä olin ennen tuollainen ihminen, mutta sitten velkaannuin aika pahasti ja päädyin velkaneuvontaan. Sitä kautta sain kyllä parhaimman oppiläksyn, kuinka taloutta pitää oikein hoitaa.

On, enkä ole niiden kanssa missään tekemisissä.

En sinällään tunne mutta yksi deitti oli selvästi tällainen. Vaikutti ihan normaalilta, ehkä liiankin hyvältä mieheltä. Kolmansilla treffeillä mentiin miehen luokse ja asunto oli täynnä vaikka minkälaista krääsää. Yhdestä satuin kysymään ja kertoi miten näki sellaisen netissä ja oli pakko heti tilata. Silmiin myös sattui vino pino perintäkirjeitä. Ne oli viimeiset treffit, mutta en sanonut rahankäytön holtittomuuden olevan se syy miksi en halua jatkaa.

Nämä ovat varmaan niitä samoja ihmisä, jotka valittavat av:n yhdessä ketjussa, miten eivät voi ostaa ale-lappuisia ruokia pakastimeen, koske nehän ovat juuri menossa vanhoiksi, eivätkä sikis enää hyvä varsinkaan pakastimeen. Kyseisessä ketjussa päiviteltiiin nimenomaan köyhien ihmisten tuhlailevaa kulutustapaa. Vaikken itse mikään säästäväisinkään ole, niin kauhistuttu monien asenne taloudenpitoon.

Kaikki eivät opi rahankäyttöä. Jokainen tietää ihmisiä joilla aina rahat loppu vaikka hyvin palkattu vakituinen työ.