Hävettää vieläkin viikonlopun jäljiltä!
En kestä tätä! En koskaan tee humalassa mitään TODELLA kauheaa kuten juokse alasti torin poikki tai sammu baaritiskille, mutta nolosteltavaa riittää silti. Ällötän itseäni, ja todellakin aion jos en lopettaa kokonaan, niin ainakin vähentää entisestään juomistani. No mutta, mm. näiden juttujen takia olen tässä muutaman päivän lyönyt päätäni seinään:
▼
1. Koitin iskeä aivan liian hyvännäköistä miestä. Mitä oikein luulin itsestäni? En selvinpäin tekisi tällaista ikinä. Noloa.
▼
2. Mä myös pieraisin hänen kuultensa.
▼
Oikeastaan noissa on tarpeeksi :D Voisiko joku nyt oikeasti lohduttaa ennen kuin laitan itseni narun jatkoksi? En kehtaa mennä edes kauppaan nyt kun on niin valoisaakin. Omia mokia saa kertoa myös! Ja moraalinvartijoille: juu, oma vika kun join ja ei, en ole alkoholin suurkuluttaja ja kyllä, tämäkin kulutus on ilmiselvästi mulle liikaa.
Kommentit (14)
Huhhuh kun hurjalta kuulostaa. Noi nyt on niin laimean tason "kännisekoiluja" että niitä miksikään sekoiluksi voi hädin tuskin laskea. Ei ne muutkaan siellä baarissa ole selvinpäin. Kukaan muu kuin sinä ei todennäköisesti enää edes muista noita "sekoiluja"
Voi kauhea. Olipa kunnon sekoilu. Et taida edes tietää mitä se tarkoittaa.
Eihän tuossa ole mitään pahaa :D älä viitsi. Näet sen jätkän joku päivä niin hymyile ja tee sormistasi ase ohimolle. Se siitä.
Olen itsekin "elegantti" ja hiljainen seurassa mutta viimeksi annoin porukan odottaa mua liian pitkään kun satuin kohtaamaan erään suomalaisen illan aikana ja jäin suustani kiinni. Kun tulin takaisin mieheni ja sen kavereiden luo, tupakkaani tulta pyytäessä pieraisin. No... En vaivaa päätäni sillä vaikka noloa olikin.
Minäkin iskin kerran baarissa aivan eritasoisen miehen kuin itse olen, siis paljon komeamman kuin minun millään järjellä pitäisi saada. Nyt ollaan oltu 8v naimisissa ja edelleen mies on meistä paremman näköinen, mutta eipä tunnu ukkoa haittaavan. En ole koskaan tajunnut, että olisi pitänyt hävetä, kun edes yritin. Ja olin muuten selvinpäin tuolloin! Että ei mene edes kännin piikkiin.
Ei kai pieru kuulu niinkin meluisessa ympäristössä kuin baari? :)
Kiitos, lohdutitte vähän! En tiedä miksi häpeän noinkin pieniä juttuja. Nousee puna poskille kun mietin sitä humalaista, piereskelevää ja iholle käyvää akkaa, joka olin perjantaina. Luulenpa, että asianomaiset kyllä muistavat.... mutta pitäisi vain olla välittämättä.
ap
Olette ihania! Siellä oli sellainen hiljainen paikka, jossa se pörähdys kyllä kuului selvästi.... Naurattaa :D
ap
Lueskele näitä, niin helpottaa. Mulla on kans helpottanut kun oon lukenut muiden juttuja:)
http://www.vauva.fi/keskustelu/629425/ketju/g_noloinkarmein_kannimoka_kaikki_mukaan
http://www.vauva.fi/keskustelu/1757645/ketju/g_elamasi_pahin_kanni_moka
http://www.vauva.fi/keskustelu/1135957/ketju/pahimmat_kannimokat
Tuon takia itse aikoinaan lopetin alkoholin käytön lähes kokonaan. Morkkis, mikä juomisesta tuli, ei ollut missään suhteessa siihen, mitä oli tapahtunut. Lopulta häpesin käytöstäni, alkoholin juomista ja itseäni vaikka en olisi juuri mitään juonut tai huonosti käyttäytynytkään. Nykyään otan saunakaljan tai lasin viiniä pari kertaa vuodessa, mutta vain kotona. Eipä ole tarvinut hävetä eikä piilotella juomisen takia kotona. Jos alkoholinkäyttö, vaikka vähäinenkin, aiheuttaa ongelmia, sitä on syytä miettiä uudemman kerran.
Kiitos #10, olenkin joitain noista lukenut ja kielämättä omat mokailut on joihinkin niistä verrattuna aika pieniä. Voisi lukea uudelleen...
-
#11 itsellä sama juttu. Pahentunut iän myötä. Häpeä tulee todella pienistä jutuista... Esimerkiksi perjantaina ajattelin nukkumaan mennessä, että olipa hyvä kun en tehnyt mitään ihmeellistä... Ja seuraavana päivänä (ja edelleen!) tuli niin hirveät flashbackit, että on pakko piiloutua välillä peiton alle. Alkoholi ei sovi kaikille.
ap
Voi sua ap. Mulla oli laivastossa kouluttajana ihana yliluutnantti, joka yhden iltavapaan jälkeisenä päivänä huomasi krapulani takaa tuon kamalan morkkiksen. Muistan ikuisesti hänen myötätuntoisen katseensa ja lohduttavat sanansa: älä välitä, kaikki tasaantuu 200 vuodessa...Tämän yritän muistaa aina, kun jokin asia tuntuu ylitsepääsemättömältä. 200 vuoden kuluttua kukaan ei edes muista että olen ollut olemassa, tästä tämänhetkisestä epätoivosta huolimatta. Terveisiä vaan ylil Koivuniemelle ;-)
#11
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 17:56"]En kestä tätä! En koskaan tee humalassa mitään TODELLA kauheaa kuten juokse alasti torin poikki tai sammu baaritiskille, mutta nolosteltavaa riittää silti. Ällötän itseäni, ja todellakin aion jos en lopettaa kokonaan, niin ainakin vähentää entisestään juomistani. No mutta, mm. näiden juttujen takia olen tässä muutaman päivän lyönyt päätäni seinään:
▼
1. Koitin iskeä aivan liian hyvännäköistä miestä. Mitä oikein luulin itsestäni? En selvinpäin tekisi tällaista ikinä. Noloa.
▼
2. Mä myös pieraisin hänen kuultensa.
▼
Oikeastaan noissa on tarpeeksi :D Voisiko joku nyt oikeasti lohduttaa ennen kuin laitan itseni narun jatkoksi? En kehtaa mennä edes kauppaan nyt kun on niin valoisaakin. Omia mokia saa kertoa myös! Ja moraalinvartijoille: juu, oma vika kun join ja ei, en ole alkoholin suurkuluttaja ja kyllä, tämäkin kulutus on ilmiselvästi mulle liikaa.
[/quote]
Ei toi nyt kauheen paha oo :D M21
Hänen kuultensa?! Kuinka kovaa, sielhän soi musa?
Äh voit miettiä et kaikille sattuu ja tapahtuu kännissä. Se on sitä elämää. Älä ole liian ankara itsellesi. Eihän tuossa mitään todella pahaa ollut. Pää pystyyn vaan.