Fysiikka yo 2015

Tehtävä kolme jäi mietityttämään, hyvän vastauksen piirteissä veden tiheydeksi oletettiin 1kg/m3 37°c lämpötilassa kun taas se taulukkokirjassa on 0.992. Mitä mieltä olette onki tämä virhe? Vaikuttaa vähäisesti a ja b kohdan vastauksiin

Siis korjaan 1000kg/m3 kun taulukkokirjassa 992kg/m3

Poika sanoi laskeneensa kaiken ihan "flow-tilassa", yhdestä tehtävästä tosin suoriutunut korkeintaan 2 pisteen verran. Jokeriakin oli tehnyt. Hyvillä fiiliksillä oli, mutta tuskin mitään laudaturia odottaakaan.

Muutamia pieniä virhettä tuli kokeessa. Saan varmasti yli 40 pistettä.

Sammakon kiihtyvyydeksi tulee helposti 11-14 m/s^2 vastaajasta riippuen koska tangentin piirtäminen silmämääräisesti on aika subjektiivista touhua.

Fysiikan kokeetkin rapistuu vuosi vuodelta. Tällä vauhdilla vuonna 2020 ei tarvitse enää laskea mitään vaan kokeesta voi saada ällän pelkillä selityksillä.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 09:32"]

Muutamia pieniä virhettä tuli kokeessa. Saan varmasti yli 40 pistettä.

Sammakon kiihtyvyydeksi tulee helposti 11-14 m/s^2 vastaajasta riippuen koska tangentin piirtäminen silmämääräisesti on aika subjektiivista touhua.

Fysiikan kokeetkin rapistuu vuosi vuodelta. Tällä vauhdilla vuonna 2020 ei tarvitse enää laskea mitään vaan kokeesta voi saada ällän pelkillä selityksillä.

[/quote]

Oikeaa FYSIIKAN osaamista testaavat juuri sellaiset tehtävät, joissa ei pysty alkuarvoja ja kaavoja tuijottamalla aivottomasti sijoittamaan jotain ymmärtämättä fysiikkaa. Sitä parempi, mitä vähemmän kaavoihin sijoitusta. Tehtävät 4, 10, 11 ja 12 ovat hyviä esimerkkejä hyvistä tehtävätyypeistä. Tai jopa 6, koska siinäkään ei anneta lukuja tekstissä kaavan arvaamiseksi. (Sitten jos osaa energia-asiat eli FYSIIKAN, 6 on hyvin helppo)

t. lukion fy ope

Makuasioista lienee turha kiistellä.."toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä" ja tässä tapauksessa toinen teoriasta ja toinen taasen laskuista. Siksi mielestäni yo-kokeen tulisi sisältää jokaiselle jotakin. Tänä vuonna painopiste oli liikaa teorian puolella ja antoi " tasoitusta" heikommille oppilaille. Näinkö ahkeruudesta rangaistaan?!? Opetusta kritisoisin siitä, että sen painopiste tuntuu olevan juuri laskuissa ja kaavoissa. Olisi varmaan tarpeen opettaa näille nuorille teht.4,6,10,11 ja 12 tyyppisiä asioita, jotteivat ne tule kirjoitusten tai pääsykokeiden kaltaisella tärkeällä hetkellä yllätyksenä!

t.2 akateemista tutkintoa

Riittäköhän 40 pistettä E:hen? Olisin siihen todella tyytyväinen:) ja riittäköhän matikassa 44 pistettä samaan :D

Joo mustakin se tuntui tavallista vaikeammalta, tehtävät oli paljon soveltavampia kuin yleensä. Mun makuun myös liian teoreettisia, tässä on tullut harjoiteltua enemmän sitä raakaa laskentaa pääsykokeita varten :D Bussissa tuli mieleen kaksi typerää virhettä, joista toinen vie varmaan koko tehtävän nollille... Ei mennyt kyllä läheskään niin hyvin kuin olisin toivonut :/ Toivottavasti ei ihan kamala arvosana tuu ettei mee kokonaan usko omiin taitoihin...

Mulla meni ainakin tosi hyvin! Oli just mulle sopiva koe. Ällää odottelen, Eximiakin käy.

Kokeessa tuntui epävarmalta mutta näköjään ihan hyvin meni. Just tavallaan kivoja soveltavia tehtäviä esim silmäjuttu, sai oikeesti päätellä eikä vain kaavaan sijoittelua ja laskemista. Tyhmiä virheitä kyllä muutama. E:n rajoilla mennään, voi olla että jää huolimattomuuksien takia M :/

Ykköstehtävä oli muuten älyttömän helppo!

Eikös fyssassa ykköstehtävä aina ole tosi helppo? Ainakin meidän ope sano ett jossain muussa aineessa eka tehtävä voi olla perustehtävä mutt fyssassa (ja matikassa) ykkönen on sellanen jonka jokainen varmasti osaa :) mutt muuten kokeesta niin aika teoriapainotteinen, toivon ett en tehny paljoa huolimattomuusvirheitä kun kaikki tuli tehtyä jotenki hirmu innoissaan...

Lapseni sanoi, etä oli helppo koe. Nyt kun näitä lukee, alkaa pelätä, että hän on tehnyt jotain ihan tyhmiä virheitä (käsittänyt tehtävän väärin tms).

Totta, että sekä käsitteellistä osaamista että laskemista tulee testata. Nyt oli laskemisen osuus tavallista vähäisempi. En silti usko, että tämä koe antoi heikommille tasoitusta. Ei laskeminen ole useinkaan vaikeaa. Heikommatkin opiskelijat osaavat monesti laskea sokkona kaavoilla jotain ymmärtämättä mitä tekevät. Heikommat harvoin osaavat muotoilla järkevää selitystä fysiikan käsittein sanalliseen kysymykseen. Järjestys löytyy näinkin.

Todellista osaamista on se, että kysytään ilmiöstä miten tahansa, osaa vastata, koska tietää miten ilmiö toimii, eli osaa sen fysiikan. Todellinen osaaminen nähdäänkin usein, kun tehtävä on ennalta näkemätöntä tyyppiä.

Fysiikan opetuksen tutkimus on maailmalla tuottanut 35 viime vuoden aikana tuloksia, joilla opetustuloksia on pystytty paljon nostamaan. Yksi päätulos on se, että laskemisen opetus opettaa laskemaan ja käsitteiden opetus opettaa vastaamaan käsitekysymyksiin, ja lisäksi opettaa laskemaan paremmin kuin laskeminen. Kuulostaa uskomattomalta, mutta näin on.

Tämän vuoksi uskon, että lähitulevaisuudessa fysiikan kokeet voivat muuttua jatkossakin tämän kaltaisiksi. Yo-koe on voimakas väline opetuksen ohjaamiseen, niin kyllä sitä siihen käytetään.

Jatkoksi vielä totean veikkaukseni, että L:n raja tulee olemaan jotain hyvin normaalia, kuten 42 p. 6 pistettä vaatii tarkkoja sanallisia perusteluja tai paljon osaamista, paitsi tehtävissä 1, 2 ja 7. Lisäksi 3, 6 ja 12 ovat suht helppoja, mutta myös kömmähdykseen mahdollisia.