Inhoan itseäni... Petin itseni.
Meillä on ero vireillä, miehen kanssa ongelmia ollut jo vuosi pari. Muun muassa miehen alkoholiongelma (johon tämä aloituskin viittaa), jolloin hän käyttäytyy minua kohtaan todella törkeästi ja saattaa viipyä reissuillaan viikon putkeen ilmoittamatta mitään. Noh... eilen hän saapui reissultaan, känniputki oli taas päältä ja riitelimmekin asiasta viikonloppuna kun tapasin mieheni yhteisillä tutuilla. Olin etäinen ja ihan hiljaa kun en huomaisikaan koko tyyppiä, hän ei yrittänyt vielä lähentyä eikä puhunut itsekään paljoa. Aloin unille illalla normaalisti vieläkin täysin puhumatta, olin tehnyt päätöksen että nyt tämä on loppu ja pysyn linjassani. Mies tuli viereeni kiehnäämään, kuten aina känniputken jälkeen, olen panopuu. MINÄ EN HALUNNUT MUTTA ANNOIN MIEHEN TEHDÄ ASIANSA MINUUN! Eikä tämä ollut edes ensimmäinen kerta. inhosin itseäni koko toimituksen ajan ja yritin vain niellä kyyneliä, inhoan itseäni edelleen... Mikä mua vaivaa? Miksi teen itselleni näin kerta toisensa jälkeen? Vaikuttavatko kotona lapsena opitut mallit tosiaan näin paljon... Äitini oli alkoholisti isäni kanssa yhdessä ties miten kauan, alisttuen jatkuville turpaanvedoille ja raiskauksillekin. Näen itsessäni hänet ja vihaan itseäni. Ehkä on paras aloittaa terapia? En halua oimia näin itseäni ja kaikkia periaatteitani vastaan. Olo on huono joten purkauduin, anteeksi :(
Kommentit (7)
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 19:39"]
Jos nyt otat ensimmäiseksi sen eron ja muutat pois. Sitten voit alkaa työstää ongelmaasi itsesi kanssa.
[/quote]
Jep, näin on paras tehdä. Kunhan piti päästä avautumaan asiasta :(
Vois helpottaa jos alkaisit itsekin juomaan... älä oo tollanen tiukkis. Kunnon känni silloin tällöin piristää! Viikko sinne tai tänne, kyllä niitä viikkoja riittää.
Tunnet suurta vihaa isääsi, äitiäsi ja puolisoasi kohtaan. Ilmeisesti et ole käsitellyt tunteitasi, etkä pura niitä oikealla tavalla, jolloin viha kääntyy itseesi kohti, itsevihaksi. Olet nähnyt vääränlaisen mallin lapsuudesta.
Ota ihmeessä ero ja sit käy terapiassa. Tsemppiä ap ja kaikkea hyvää sulle!
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 20:21"]
Vois helpottaa jos alkaisit itsekin juomaan... älä oo tollanen tiukkis. Kunnon känni silloin tällöin piristää! Viikko sinne tai tänne, kyllä niitä viikkoja riittää.
[/quote]
En nyt ole sillä päällä että ottaisin tosissani tämän provon, mutta kiitos kuitenkin huomiostasi.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 20:26"]
Tunnet suurta vihaa isääsi, äitiäsi ja puolisoasi kohtaan. Ilmeisesti et ole käsitellyt tunteitasi, etkä pura niitä oikealla tavalla, jolloin viha kääntyy itseesi kohti, itsevihaksi. Olet nähnyt vääränlaisen mallin lapsuudesta. Ota ihmeessä ero ja sit käy terapiassa. Tsemppiä ap ja kaikkea hyvää sulle!
[/quote]
Kiitos sanoistasi! En ole käsitellyt tunteitani tosiaan millään tapaa, enkä asioita lapsuudesta. Olen lähinnä ajatellut että joskus ne lakkaa vaan olemasta eikä tarvitse työstöä.
Mä olen sortunut saman, vaikka olen itse kunnon perheestä ja mieheni oli alkoholistiperheestä. Rakastuin vain luuseriin, enkä pääse irti.
Jos nyt otat ensimmäiseksi sen eron ja muutat pois. Sitten voit alkaa työstää ongelmaasi itsesi kanssa.