Entä jos ei tykkää terapeutin ulkonäöstä?

Lopeta turha terapiasi.

Kerran joo. Terapeutilla (mies) oli sellaise sangattomat vaaleanpunaiset lasit ja muutenkin tosi erikoinen tyyli. Itse kaipaan mahd ”neutraalia” ulkonäöltään.

Älä pane sitten.

Jos olet terapian tarpeessa, on varmaan tärkeämpää ottaa selvää terapeutin koulutuksesta ja testata hänet testikäynnillä, eikös se ole käytäntönäkin. Ihmiset ovat erinäköisiä, etkö ole sitä ennen huomannut?

Vierailija kirjoitti:

Jos olet terapian tarpeessa, on varmaan tärkeämpää ottaa selvää terapeutin koulutuksesta ja testata hänet testikäynnillä, eikös se ole käytäntönäkin. Ihmiset ovat erinäköisiä, etkö ole sitä ennen huomannut?

Onnistuneessa terapiassa kemiat on jopa tärkeempää mitä koulutus. Jos terapeutin kans ei synkkaa tai sen naama ärsyttää niin kantsii ettii toinen

Onnea vain terapeutin etsintään teille naamasuodattajille.

Eikö terapiassa ole tärkeää, että henkilökemiat kohtaa? Sitä varten on se arviokäynti ensimmäiseksi. Jos ulkonäkö häiritsee voi se olla riittävä syy miettiä toista terapeuttia, jotta kysymys ei muodostu terapiaa häiritseväksi.

Elämme näin ulkonäkökeskeisessä maailmassa, että jopa auttavan tahon ulkonäön pitäisi olla itseä miellyttävä jotta apu kelpaa. Itse valitsin terapeutin ihan muilla mittareilla; tärkeimpänä pidin sitä oloa mikä terapeutin kohtaamisesta jäi. Oliko hänelle helppo puhua, tuntuiko hän turvalliselta/mukavalta, vaikuttiko asiantuntevalta ja läsnäolevalta, millaisiin asioihin hän oli erikoistunut, millaista "kieltä" hän käytti, jäikö sellainen fiilis että haluaisin jatkaa juttelua vai oliko kiusallista. Edes terapeutin pohjakoulutuksella ei ollut mitään väliä, vaan synkkaaminen oli tärkeintä. Karisma tietysti plussaa, varautuneisuus ja kaikenlainen ylimielisyys/katkeruus/ahdasmielisyys itselleni varoitusmerkki. Kaunis/komea ja hienolta kuulostava koulutus ei paljoa lohduta, jos yhteyttä ei synny ja jää sellainen olo ettei terapeutti tajua sua tai vain tuntuu etäiseltä ja kylmältä. Olen käynyt myös sellaisilla joiden seurassa teki mieli katsoa vähän väliä kelloa että kehtaako täältä jo lähteä, eikä tuo tunne liittynyt mitenkään ulkonäköön.

Mutta jokainen tietysti tyylillään. Valitettavasti löytyy myös ihmisiä, jotka syrjivät esim. "liian tyylikkäitä" tai hyvännäköisiä terapeutteja, koska jotkut ajattelevat että se poissulkee esim. naisen älykkyyden jos on samaan aikaan kiinnostunut vaikkapa muodista. Tuo on yhtä hölmöä.

Ap:n kannattaisi mennä terapiaan hoidattamaan ajatusmaailmaansa.

Monella on tukahdutettuja ennakkoluuloja psykoterapiasta. On helppo vältellä omien kipukohtiensa katsomista ja vakuutella itselleen, että kyllä se vika on terapeutin vääränlaisissa silmälaseissa.