Lue keskustelun säännöt.
Olen maailman paskin ihminen. Kysyttävää?
07.03.2015 |
Olen maailman paskin ihminen. Koulutukseni on ammattikoulusta hankittu. Tällä hetkellä en edes ole töissä enkä ole kehdannut kenellekään kertoa. Olen lihonut 10 kiloa puolessa vuodessa, en pysty nousemaan sängystä, koska olen niin paska. Odotan vaan, että poikani pääsee kirjoittaa ylioppilaaksi ja pääsee opiskelemaan ja muutenkin elämän syrjästä kiinni. Sitten tapan itseni. Ikävä kyllä, joudun vielä n. 6 vuotta täällä roikkumaan. Helvetin pitkä kakku.
Kommentit (37)
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 18:02"]Kiitos 8. Tiedä, että minulla on masennus. En uskalla hakea apua, koska pelkään, että ilmoittavat lastensuojeluun. Pojalla ei ole hätää. Salaan häneltä ja esitän kaiken olevan normaalisti. Aamulla teen muka lähtöä töihin ja pakenen kotoa ennen kuin tulee koulusta. Kyhjötän kellarissa sen aikaa, että muka pääsen töistä. Sitten esitän taas koko illan. Todellisuudessahan en muuta toivoisi kuin pääseväni sairaalaan. Mutta en usko, että pääsen. En usko, että ne uskovat mua. Ja entä poika? Minne hänet lykkään ja mitä sanon?
[/quote] Sinä tarvitset apua ja poikasi myös. Pojallesi järjestetään kyllä hyvä hoitopaikka sinun hoitosi ajaksi. Ei lasta sinulta sairauden takia poisoteta, älä sitä pelkää. Mutta kertomasi perusteella on äärimmäisen tärkeätä, että haet apua nopeasti, teidän molempien vuoksi. Maanantaina, kun poikasi on lähtenyt kouluun, mene terveysasemalle, se on ensimmäinen askel. Voimia sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap. Tiedän miltä susta tuntuu. Entiedä auttaisiko sua kannustavat puheet vai haluatko kuulla että mulla on asiat vielä paskemmin? Voin kertoa jos se auttaa. Näistä on vaan selvittävä, mun mielestä itsari ei ole vaihtoehto äideille.
Ensimmäiseksi lopetat työn näyttelemisen.
Pehmennät vaikka laskua kertomalla työttömyytesi alkaneen vaikka "pari viikkoa sitten". Jatkuva teeskenteleminen kuluttaa valtavasti henkistä energiaa. Kun saat siitä vapautuvan energian käyttöösi, olosi tuntuu jo todellisemmalta ja näet asiat selvemmin.
Anna itsellesi lupa olla masentunut & heikko. Vaikka huono äitikin. Ja lihavakin vielä. Älä yritä mitään, älä yhtään mitään. "Kuole" ensin. Kun siemenkin kylvetään maahan, sen täytyy kuolla ennen kuin se tuottaa kasvua. Anna itsellesi armoa. Sinäkin olet ihminen, ja vajavainen kuten kaikki muutkin. Monesti se kauniskin kakku on vain päältä kaunis, joten älä vertaile itseäsi muihin. Olet tärkeä, ainakin pojallesi.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 18:28"]
Anna itsellesi lupa olla masentunut & heikko. Vaikka huono äitikin. Ja lihavakin vielä. Älä yritä mitään, älä yhtään mitään. "Kuole" ensin. Kun siemenkin kylvetään maahan, sen täytyy kuolla ennen kuin se tuottaa kasvua. Anna itsellesi armoa. Sinäkin olet ihminen, ja vajavainen kuten kaikki muutkin. Monesti se kauniskin kakku on vain päältä kaunis, joten älä vertaile itseäsi muihin. Olet tärkeä, ainakin pojallesi.
[/quote]
Mutta milloin ja miten nousta? Entä jos tykkää olla armollinen, eikä tee mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä <3 kyllä se siitä, pikkuhiljaa. Nyt vain haet apua.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 18:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 18:28"]
Anna itsellesi lupa olla masentunut & heikko. Vaikka huono äitikin. Ja lihavakin vielä. Älä yritä mitään, älä yhtään mitään. "Kuole" ensin. Kun siemenkin kylvetään maahan, sen täytyy kuolla ennen kuin se tuottaa kasvua. Anna itsellesi armoa. Sinäkin olet ihminen, ja vajavainen kuten kaikki muutkin. Monesti se kauniskin kakku on vain päältä kaunis, joten älä vertaile itseäsi muihin. Olet tärkeä, ainakin pojallesi.
[/quote]
Mutta milloin ja miten nousta? Entä jos tykkää olla armollinen, eikä tee mitään?
[/quote]
Sitten vain olet armollinen. Kunhan vain elät ja olet läsnä poikasikin elämässä. Etsi itsellesi joku kiva harrastus. Lue kirjoja, ala ompelemaan, lenkkeilemään tai mistä nyt tykkäätkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
24 ei ollut ap. En todellakaan usko tykkääväni olla armollinen. Haluan vaan apua. Ehkä jopa näistä viesteistä saatan saada itseni raahattua maanantaina sinne terkkarille. kai ne sieltä osaa ohjata oikeaan paikkaan. Haluan sairaalaan. Tässä nyt ei pelkkä avohoito auta.
Ap vielä. Olette ystävällisiä, kun ymmärrätte ja tuette. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Jos et ensin rakasta & hyväksy itseäsi, et voi rakastaa toistakaan, ainakaan kovin rakentavasti. Koska omat tuntemukset heijastuu helposti siihen lähimmäiseenkin, ja se näennäinen välittäminenkin olisi vain sellaista keinotekoista yrittämistä joka synnyttää katkeruutta, joka taas voi ajaa... siihen pahimpaan :( Sekö on rakkautta että äiti vie äidin omalta pojaltaan? :(
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 18:59"]
Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Jos et ensin rakasta & hyväksy itseäsi, et voi rakastaa toistakaan, ainakaan kovin rakentavasti. Koska omat tuntemukset heijastuu helposti siihen lähimmäiseenkin, ja se näennäinen välittäminenkin olisi vain sellaista keinotekoista yrittämistä joka synnyttää katkeruutta, joka taas voi ajaa... siihen pahimpaan :( Sekö on rakkautta että äiti vie äidin omalta pojaltaan? :(
[/quote]
Ehkä näinkin, mutta tämä kakkos paska on erimieltä omalta osaltani, en rakasta itseäni liikoja, koska olen viallinen, paksamutsi, rakastan silti lapsiani, en mitenkään teennäisesti. Kaiken mitä teen, on lasteni parasta ajatellen, heidän vuokseen. Eivät he sitä niin tajua, luulevat, että teen itsenikin kohtaan hyvää... Kun on oppinut feikkamaan,,,
Mutta, ehkä me apua jaksamme hakea, saamme sitä, hope so!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastan lastani yli helvetin kaiken ja siksihän tässä apua haluankin, etten missään tapauksessa koe voivani tehdä pojasta äiditöntä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 18:59"]
Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Jos et ensin rakasta & hyväksy itseäsi, et voi rakastaa toistakaan, ainakaan kovin rakentavasti. Koska omat tuntemukset heijastuu helposti siihen lähimmäiseenkin, ja se näennäinen välittäminenkin olisi vain sellaista keinotekoista yrittämistä joka synnyttää katkeruutta, joka taas voi ajaa... siihen pahimpaan :( Sekö on rakkautta että äiti vie äidin omalta pojaltaan? :(
[/quote]
Ehkä näinkin, mutta tämä kakkos paska on erimieltä omalta osaltani, en rakasta itseäni liikoja, koska olen viallinen, paksamutsi, rakastan silti lapsiani, en mitenkään teennäisesti. Kaiken mitä teen, on lasteni parasta ajatellen, heidän vuokseen. Eivät he sitä niin tajua, luulevat, että teen itsenikin kohtaan hyvää... Kun on oppinut feikkamaan,,,
Mutta, ehkä me apua jaksamme hakea, saamme sitä, hope so!
[/quote]
Itsesääli-ja vihakin on itserakkautta. Todellinen rakkaus ja nöyryys on sitä, että kääntää katseen pois itsestään.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 19:15"]
Rakastan lastani yli helvetin kaiken ja siksihän tässä apua haluankin, etten missään tapauksessa koe voivani tehdä pojasta äiditöntä. Ap
[/quote] Näin minullakin, siksi on vaikeaa hakea apua, kun pelkää lasten puolesta... Tavalaan tiedän ja luotan, mutta koskaan kait ei tiedä? Ei mun lapset halua mihinkään, haluavat olla kotona minun kanssa...
[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 18:13"]
Haluan elämäni takasin ja olla taas hyvä tyyppi ja äiti. Olin ennen. Jäljellä ei ole enää mitään. Paitsi lapseni. Hänen takia haluaisin olla taas elossa. Itkettää.
[/quote]
Ymmärrän sua, toivottavasti saamme asiat eteenpäin, paranemme...
Hurjaa tässä on se, että olen jo jonkin aikaa tiennyt, että asiat luisuvat käsistäni, mutta miksi ihmeessä en saa tehtyä mitään asian parantamiseksi?????
Kyllä minäkin lapset saan ruokittua, pyykit pestyä yms, mutta siinä se, jos yksikin asia jää tekemättä, kestää kauan ennenkuin saan itsestäni irti, kuten nuo laskut...
t. se toinen paska