Pitäisikö ruotsinkielisessä kiintiössä valitulle lisätä tutkintonimikkeeseen

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:46"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:41"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:36"]

Jos lukisitte sen pakkoruotsinne kunnolla pääsette itsekin kiintoöpaikkaa tavoittelemaan ystäväni kirjoitti ruotsin äidinkieln yo kokeen ja pääsi lääkikseen opiskelemaan ruotsiksi. Opinnot ovat sujuneet ihan hyvin vaikka kieli on välillä hankalaa. Eikä tässä kiintiösysteemissä ole kyse syrjinnästä suomenkielisiä kohtaan vaan siitä että ruotsinkieliset tässä maassa saisi yliopistotason koulutusta myös äidinkielellään... Eli jos kiintiöt on niin myös opetus tapahtuu ruotsiksi

[/quote]

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pääsykoepisteillä kuin suomenkielisellä?

[/quote]

ei silloin opiskella äidinkielellään jos kielikiintiössä pääsee sisään, silloin opiskellaan toisella kotimaisella eli suomeksi jos on ruotsinkielinen. pystyisitkö itse siihen ruotsiksi?

[/quote] eli ruotsinkieliset pääsee kiintiössä opskelemaan vaikka saavat huonommat pisteet mitä täysin suomenkielinen. Eikö suomenruortsalaisille oo lääkäri koulutusta ihan ruottinkielellä. ??

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:09"][quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:07"]

Että ihan heikkona aineksena jo puhutaan tietystä ihmisryhmästä.

[/quote]

Ihmisryhmä on tässä tapauksessa ruotsinkieliset, jotka ovat päässeet alemmilla pisteillä sisään kuin viimeisenä sisään päässyt suomenkielinen.
[/quote]
Onpa hyvä että tarkensit, vaikka ymmärrän kyllä lukemani.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:02"]

Mitään ruosikelisiä kiiniöitä ei ole olemassakaan. On olemassa vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia, ja koulutusohjelmahan näkyy nykyäänkin tutkintotodistuksessa. Aapeen kuvaama "ongelma" on siis jo ratkaistu, jos se nyt ylipäänsä on ongelma. Sekä suomenkielisiin että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea kuka vaan, tietenkin silläk ielellä, millä ohjelma toimii.

Pisterajat eivät sinänsä ole verrannolliset, koska eri koulutusohjelmissa maksimipistemäärä vaihtelee. Kun Tamperen hisotrian koulutusihjelman päsykokesesa maksimipistemäärä on 60 pistettä ja åbo Akademin historian pääsykokeessa 10 pistettä, niin ymmärrätte, että Tampereella sisäänpääsyyn tarvittavat 45 pistettä åbo acaddmissa tarvittavat 8,5 pistettä ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. (Tästä hoimatta on kyllä totta, että Tampereelle on vaikeamp päästä kuin Åboon, koksk Tampeeella hakijoita on enemmän ja sisään otetaan noin 5% hakijoista, kun taas åbossa hakijoita on vähemmän ja sisäänpääsyprosentti on yli kymmenen. Pisterajojen kanssa sillä ei ole tekemistä.)

[/quote]

Helsingin lääkiksessä on samat kokeet ja ruotsinkielisille alemmat pääsyrajat, eli ovat vertailukelpoisia, eli ruotsinkieliset pääsevät helpommalla sisään.

[/quote]

Entä pääsevätkö helpommalla ulos kun joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä?

[/quote]

Ei suomi ole vieras kieli, sillä "ruotsinkieliset" ovat käytännössä kaksikielisiä.

[/quote]

? Miten niin? Perustelut tälle kiitos. Miksi "ruotsinkieliset" lainausmerkeillä?

[/quote]

Lainausmerkeissä siksi, että suurin osa ns. ruotsinkielisistä, jotka vaativat pakkoruotsia ja ruotsinkielisiä palveluita ja kiintiöitä, puhuvat täydellistä suomea (luonnollisesti, koska asuvat tässä suomenkielisessä maassa). Eli Suomessa on aika vähän ruotsinkielisiä, koska suurin osa on oikeasti kaksikielisiä.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:02"]

Mitään ruosikelisiä kiiniöitä ei ole olemassakaan. On olemassa vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia, ja koulutusohjelmahan näkyy nykyäänkin tutkintotodistuksessa. Aapeen kuvaama "ongelma" on siis jo ratkaistu, jos se nyt ylipäänsä on ongelma. Sekä suomenkielisiin että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea kuka vaan, tietenkin silläk ielellä, millä ohjelma toimii.

Pisterajat eivät sinänsä ole verrannolliset, koska eri koulutusohjelmissa maksimipistemäärä vaihtelee. Kun Tamperen hisotrian koulutusihjelman päsykokesesa maksimipistemäärä on 60 pistettä ja åbo Akademin historian pääsykokeessa 10 pistettä, niin ymmärrätte, että Tampereella sisäänpääsyyn tarvittavat 45 pistettä åbo acaddmissa tarvittavat 8,5 pistettä ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. (Tästä hoimatta on kyllä totta, että Tampereelle on vaikeamp päästä kuin Åboon, koksk Tampeeella hakijoita on enemmän ja sisään otetaan noin 5% hakijoista, kun taas åbossa hakijoita on vähemmän ja sisäänpääsyprosentti on yli kymmenen. Pisterajojen kanssa sillä ei ole tekemistä.)

[/quote]

Helsingin lääkiksessä on samat kokeet ja ruotsinkielisille alemmat pääsyrajat, eli ovat vertailukelpoisia, eli ruotsinkieliset pääsevät helpommalla sisään.

[/quote]

Entä pääsevätkö helpommalla ulos kun joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä?

[/quote]

Ei suomi ole vieras kieli, sillä "ruotsinkieliset" ovat käytännössä kaksikielisiä.

[/quote]

? Miten niin? Perustelut tälle kiitos. Miksi "ruotsinkieliset" lainausmerkeillä?

[/quote]

Lainausmerkeissä siksi, että suurin osa ns. ruotsinkielisistä, jotka vaativat pakkoruotsia ja ruotsinkielisiä palveluita ja kiintiöitä, puhuvat täydellistä suomea (luonnollisesti, koska asuvat tässä suomenkielisessä maassa). Eli Suomessa on aika vähän ruotsinkielisiä, koska suurin osa on oikeasti kaksikielisiä.

[/quote]

Tuo on oma luulosi eikä se pidä paikkaansa. Maamme on kaksikielinen ja tunnen paljon ruotsinkielisiä jotka eivät osaa kunnolla suomea. 

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:17"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:02"]

Mitään ruosikelisiä kiiniöitä ei ole olemassakaan. On olemassa vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia, ja koulutusohjelmahan näkyy nykyäänkin tutkintotodistuksessa. Aapeen kuvaama "ongelma" on siis jo ratkaistu, jos se nyt ylipäänsä on ongelma. Sekä suomenkielisiin että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea kuka vaan, tietenkin silläk ielellä, millä ohjelma toimii.

Pisterajat eivät sinänsä ole verrannolliset, koska eri koulutusohjelmissa maksimipistemäärä vaihtelee. Kun Tamperen hisotrian koulutusihjelman päsykokesesa maksimipistemäärä on 60 pistettä ja åbo Akademin historian pääsykokeessa 10 pistettä, niin ymmärrätte, että Tampereella sisäänpääsyyn tarvittavat 45 pistettä åbo acaddmissa tarvittavat 8,5 pistettä ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. (Tästä hoimatta on kyllä totta, että Tampereelle on vaikeamp päästä kuin Åboon, koksk Tampeeella hakijoita on enemmän ja sisään otetaan noin 5% hakijoista, kun taas åbossa hakijoita on vähemmän ja sisäänpääsyprosentti on yli kymmenen. Pisterajojen kanssa sillä ei ole tekemistä.)

[/quote]

Helsingin lääkiksessä on samat kokeet ja ruotsinkielisille alemmat pääsyrajat, eli ovat vertailukelpoisia, eli ruotsinkieliset pääsevät helpommalla sisään.

[/quote]

Entä pääsevätkö helpommalla ulos kun joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä?

[/quote]

Ei suomi ole vieras kieli, sillä "ruotsinkieliset" ovat käytännössä kaksikielisiä.

[/quote]

? Miten niin? Perustelut tälle kiitos. Miksi "ruotsinkieliset" lainausmerkeillä?

[/quote]

Lainausmerkeissä siksi, että suurin osa ns. ruotsinkielisistä, jotka vaativat pakkoruotsia ja ruotsinkielisiä palveluita ja kiintiöitä, puhuvat täydellistä suomea (luonnollisesti, koska asuvat tässä suomenkielisessä maassa). Eli Suomessa on aika vähän ruotsinkielisiä, koska suurin osa on oikeasti kaksikielisiä.

[/quote]

Tuo on oma luulosi eikä se pidä paikkaansa. Maamme on kaksikielinen ja tunnen paljon ruotsinkielisiä jotka eivät osaa kunnolla suomea. 

[/quote]

Ei meidän maamme ole kaksikielinen. Puhutaanhan täällä kotimaisina kielinä mm. saamen kieliä, joilla on virallinen asema.

Meeppä närpiöön kattoo miten hyvin suomi luistaa.

Onhan tuo tietysti epäreilua. Pitäisi laittaa sama raja kaikille, suomen- ja ruotsinkielisille hakijoille, jos he hakevat samaan yliopistoon lukemaan samaa ainetta ja suorittavat samoja kursseja keskenään.

Enemmän minua kuitenkin ihmetyttää se, että Helsingin Yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan vaaditaan pitkän ruotsin yo-arvosana saavuttaakseen parhaat lähtöpisteet. Myös keskipitkä ruotsi kuuluu pisteytettäviin aineisiin, mutta siitä saa luonnollisesti paljon huonommat pisteet kuin pitkän oppimäärän kokeen suorittamisesta. Millä perusteella suomenkieliselle lääkärilinjalle hakevan pitää osata ruotsia pitkän oppimäärän mukaisesti, jos pitkää ruotsia ei voi edes lukea jokaisessa koulussa tässä maassa, eikä ruotsi ole kuulunut pakollisiin kirjoitettaviin enää vuosiin? Tämä se vasta onkin syrjintää. Joku pääkaupunkiseudun kaksikielisen koulun käynyt, pitkän ruotsin kirjoittanut saa jopa 9 lähtöpistettä enemmän kuin sellainen, joka ei ruotsia ole kirjoittanut ollenkaan.

Edelliseen lisäten vielä, että jos ruotsi on Helsingin lääkiksestä selviytymisen elinehto, tulisi sen pisteytys muuttaa samaksi keskipitkää ruotsia, jota ainakin vielä jokaisen on pakko opiskella ja pitkää ruotsia opiskelleille. Pitkää ruotsia ei voi opiskella joka koulussa, jolloin silloin sitä ei voida arvostaa paremmin pistein kuin keskipitkää.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 12:55"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 12:48"]

Koulutuksen he ovat kuitenkin suorittaneet kuten muutkin. Joten ei. Miksi sinulle ottaa niin koville tämä asia? Haluatko saman maininnan myös saamenkielisille?

[/quote]

Suomenkielisiä on noin 20-kertainen määrä ruotsinkielisiin verrattuna. Jos otetaan 200 suomenkielistä ja 10 ruotsinkielistä, jotka kaikki hakevat lääkikseen, pääsee suomenkielisistä sisään 20 ja ruotsinkielisistä 10.

Jos heidän älykkyytensä ovat normaalijakautuneita, on asteikolla 0-10 ruotsinkielisten sisäänpäässeiden keskiarvo 5.0 ja suomenkielisten 9.5 (siis ne, joiden älykkyys on välillä 9-10).

Voit siis valita, menetkö vitosen lääkärille vai ysipuolen lääkärille. Valinta on sinun.

[/quote] vaihdoin suomenruotsalaisen lekurin romanialaiseen

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:17"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:02"]

Mitään ruosikelisiä kiiniöitä ei ole olemassakaan. On olemassa vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia, ja koulutusohjelmahan näkyy nykyäänkin tutkintotodistuksessa. Aapeen kuvaama "ongelma" on siis jo ratkaistu, jos se nyt ylipäänsä on ongelma. Sekä suomenkielisiin että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea kuka vaan, tietenkin silläk ielellä, millä ohjelma toimii.

Pisterajat eivät sinänsä ole verrannolliset, koska eri koulutusohjelmissa maksimipistemäärä vaihtelee. Kun Tamperen hisotrian koulutusihjelman päsykokesesa maksimipistemäärä on 60 pistettä ja åbo Akademin historian pääsykokeessa 10 pistettä, niin ymmärrätte, että Tampereella sisäänpääsyyn tarvittavat 45 pistettä åbo acaddmissa tarvittavat 8,5 pistettä ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. (Tästä hoimatta on kyllä totta, että Tampereelle on vaikeamp päästä kuin Åboon, koksk Tampeeella hakijoita on enemmän ja sisään otetaan noin 5% hakijoista, kun taas åbossa hakijoita on vähemmän ja sisäänpääsyprosentti on yli kymmenen. Pisterajojen kanssa sillä ei ole tekemistä.)

[/quote]

Helsingin lääkiksessä on samat kokeet ja ruotsinkielisille alemmat pääsyrajat, eli ovat vertailukelpoisia, eli ruotsinkieliset pääsevät helpommalla sisään.

[/quote]

Entä pääsevätkö helpommalla ulos kun joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä?

[/quote]

Ei suomi ole vieras kieli, sillä "ruotsinkieliset" ovat käytännössä kaksikielisiä.

[/quote]

? Miten niin? Perustelut tälle kiitos. Miksi "ruotsinkieliset" lainausmerkeillä?

[/quote]

Lainausmerkeissä siksi, että suurin osa ns. ruotsinkielisistä, jotka vaativat pakkoruotsia ja ruotsinkielisiä palveluita ja kiintiöitä, puhuvat täydellistä suomea (luonnollisesti, koska asuvat tässä suomenkielisessä maassa). Eli Suomessa on aika vähän ruotsinkielisiä, koska suurin osa on oikeasti kaksikielisiä.

[/quote]

Tuo on oma luulosi eikä se pidä paikkaansa. Maamme on kaksikielinen ja tunnen paljon ruotsinkielisiä jotka eivät osaa kunnolla suomea. 

[/quote] aikanaan tapasin Israelissa Vaasasta naisen joka puhu huono suomi.

Helsingin yliopisto syrjii nuoria, jotka eivät ole asuneet kaksikielisellä paikkakunnalla ja lukeneet pitkää ruotsia, vaikka olisivat ihan suomalaisia. Tiedoksi vaan, että Helsingin läheisyydessä on paljon kaupunkeja, joissa ei asu paljoakaan suomenruotsalaisia. Näistä kaupungeista tulee paljon hakijoita Helsinkiin, mutta Helsingin yliopisto rankaisee heitä vähentämällä lähtöpisteitä ruotsin kielen osaamattomuudesta. Vai onko kaikilla mahdollisuus lukea pitkää ruotsia? Ei.

Koulutuksen he ovat kuitenkin suorittaneet kuten muutkin. Joten ei. Miksi sinulle ottaa niin koville tämä asia? Haluatko saman maininnan myös saamenkielisille?

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 12:48"]

Koulutuksen he ovat kuitenkin suorittaneet kuten muutkin. Joten ei. Miksi sinulle ottaa niin koville tämä asia? Haluatko saman maininnan myös saamenkielisille?

[/quote]

Koska on perustuslain syrjintäpykälän vastaista suosia kielen perusteella ruotsinkielisiä siten, että heillä on alemmat pisterajat. Edes tarve ruotsin kieltä osaavista lääkäreistä ei täytä perustuslain "hyväksyttävän syyn" kriteeriä, koska jokainen lääkäriopiskelija suorittaa virkamiesruotsin, jonka perustelu on nimenomaan ruotsinkielisten potilaiden palveleminen ruotsin kielellä. Saamen kohdalla "hyväsyttävä syy" olisi perusteltavissa, koska lääkäriopiskelijoilla ei ole pakkosaamea, joten saamen taitoisen lääkärin saatavudeen varmistamiseksi voisi jokin kiintiö ollakin perusteltu.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 12:48"]

Koulutuksen he ovat kuitenkin suorittaneet kuten muutkin. Joten ei. Miksi sinulle ottaa niin koville tämä asia? Haluatko saman maininnan myös saamenkielisille?

[/quote]

Suomenkielisiä on noin 20-kertainen määrä ruotsinkielisiin verrattuna. Jos otetaan 200 suomenkielistä ja 10 ruotsinkielistä, jotka kaikki hakevat lääkikseen, pääsee suomenkielisistä sisään 20 ja ruotsinkielisistä 10.

Jos heidän älykkyytensä ovat normaalijakautuneita, on asteikolla 0-10 ruotsinkielisten sisäänpäässeiden keskiarvo 5.0 ja suomenkielisten 9.5 (siis ne, joiden älykkyys on välillä 9-10).

Voit siis valita, menetkö vitosen lääkärille vai ysipuolen lääkärille. Valinta on sinun.

Ei tarvitse. Heillä on jo näkymätön koodi otsassa ja sen havaitsevat vain ruotsinkieliset hyvät veljet ja sisaret. Junttisuomenkieliset eivät sitä koskaan tule näkemään. Toimii!

Koodilla saa paremmat koulutuspaikat, paremmat työpaikat ja töissä paremman palkan. Toimii!

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 12:45"]

maininta asiasta, esim. Lääketieteen lisensiaatti (ruotsinkielinen kiintiö).

Tällöin potilas voisi valita, haluaako mennä oikealle lääkärille, vaiko alemmilla pisterajoilla ruotsinkielisessä kiintiössä sisäänpäästetylle heikompitasoiselle lääkärille.

[/quote]Samantien kaikille julkisen sektorin virkamiehille lappu kaulaan, jossa on tutkintotodistuksen arvosanat. Asiakas eli veronmaksaja voi sitten valita, haluaako hoitaa asioitaan jonkun juuri ja juuri tutkinnon läpäisseen pöljän kanssa vai jonkun paremmin opinnoistaan selvinneen virkamiehen kanssa.

Sairaanhoitajille puolestaan lääkelaskennan arvosanat pitää tatuoida otsaan. Potilaalla pitää olla mahdollisuus valita, antaako itseään  hoitaa jonkun sellaisen, joka on vauvapalstalla huudellut muita mammoja apuun lääkelaskennassa vai antaako lääkitä itseään sellaisen, jolla on täydet pinnat.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 12:58"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 12:45"]

maininta asiasta, esim. Lääketieteen lisensiaatti (ruotsinkielinen kiintiö).

Tällöin potilas voisi valita, haluaako mennä oikealle lääkärille, vaiko alemmilla pisterajoilla ruotsinkielisessä kiintiössä sisäänpäästetylle heikompitasoiselle lääkärille.

[/quote]Samantien kaikille julkisen sektorin virkamiehille lappu kaulaan, jossa on tutkintotodistuksen arvosanat. Asiakas eli veronmaksaja voi sitten valita, haluaako hoitaa asioitaan jonkun juuri ja juuri tutkinnon läpäisseen pöljän kanssa vai jonkun paremmin opinnoistaan selvinneen virkamiehen kanssa.

Sairaanhoitajille puolestaan lääkelaskennan arvosanat pitää tatuoida otsaan. Potilaalla pitää olla mahdollisuus valita, antaako itseään  hoitaa jonkun sellaisen, joka on vauvapalstalla huudellut muita mammoja apuun lääkelaskennassa vai antaako lääkitä itseään sellaisen, jolla on täydet pinnat.

[/quote]Kannatan tätä. Huonoja sairaanhoitajia on NIIIIIIIIIN paljon. Jos tehtäisiin näin, että asiakkaat eli potilaat saisivat valita, selviäisi nopeasti, ketä kannattaa pitää töissä ja kenelle antaa potkut. Julkisen sektorin palvelut paranisivat. Näinhän toimitaan yksityiselläkin eli huonoille työntekijöille tulee potkut ennenmmin tai myöhemmin.