Pitäisikö ruotsinkielisessä kiintiössä valitulle lisätä tutkintonimikkeeseen

Jos lukisitte sen pakkoruotsinne kunnolla pääsette itsekin kiintoöpaikkaa tavoittelemaan ystäväni kirjoitti ruotsin äidinkieln yo kokeen ja pääsi lääkikseen opiskelemaan ruotsiksi. Opinnot ovat sujuneet ihan hyvin vaikka kieli on välillä hankalaa.
Eikä tässä kiintiösysteemissä ole kyse syrjinnästä suomenkielisiä kohtaan vaan siitä että ruotsinkieliset tässä maassa saisi yliopistotason koulutusta myös äidinkielellään... Eli jos kiintiöt on niin myös opetus tapahtuu ruotsiksi

Pääsin suomenkielisessä kiintiössä opiskelemaan. Olenko huonompi?

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:36"]

Jos lukisitte sen pakkoruotsinne kunnolla pääsette itsekin kiintoöpaikkaa tavoittelemaan ystäväni kirjoitti ruotsin äidinkieln yo kokeen ja pääsi lääkikseen opiskelemaan ruotsiksi. Opinnot ovat sujuneet ihan hyvin vaikka kieli on välillä hankalaa. Eikä tässä kiintiösysteemissä ole kyse syrjinnästä suomenkielisiä kohtaan vaan siitä että ruotsinkieliset tässä maassa saisi yliopistotason koulutusta myös äidinkielellään... Eli jos kiintiöt on niin myös opetus tapahtuu ruotsiksi

[/quote]

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pääsykoepisteillä kuin suomenkielisellä?

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:41"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:36"]

Jos lukisitte sen pakkoruotsinne kunnolla pääsette itsekin kiintoöpaikkaa tavoittelemaan ystäväni kirjoitti ruotsin äidinkieln yo kokeen ja pääsi lääkikseen opiskelemaan ruotsiksi. Opinnot ovat sujuneet ihan hyvin vaikka kieli on välillä hankalaa. Eikä tässä kiintiösysteemissä ole kyse syrjinnästä suomenkielisiä kohtaan vaan siitä että ruotsinkieliset tässä maassa saisi yliopistotason koulutusta myös äidinkielellään... Eli jos kiintiöt on niin myös opetus tapahtuu ruotsiksi

[/quote]

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pääsykoepisteillä kuin suomenkielisellä?

[/quote]

ei silloin opiskella äidinkielellään jos kielikiintiössä pääsee sisään, silloin opiskellaan toisella kotimaisella eli suomeksi jos on ruotsinkielinen. pystyisitkö itse siihen ruotsiksi?

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:46"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:41"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:36"]

Jos lukisitte sen pakkoruotsinne kunnolla pääsette itsekin kiintoöpaikkaa tavoittelemaan ystäväni kirjoitti ruotsin äidinkieln yo kokeen ja pääsi lääkikseen opiskelemaan ruotsiksi. Opinnot ovat sujuneet ihan hyvin vaikka kieli on välillä hankalaa. Eikä tässä kiintiösysteemissä ole kyse syrjinnästä suomenkielisiä kohtaan vaan siitä että ruotsinkieliset tässä maassa saisi yliopistotason koulutusta myös äidinkielellään... Eli jos kiintiöt on niin myös opetus tapahtuu ruotsiksi

[/quote]

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pääsykoepisteillä kuin suomenkielisellä?

[/quote]

ei silloin opiskella äidinkielellään jos kielikiintiössä pääsee sisään, silloin opiskellaan toisella kotimaisella eli suomeksi jos on ruotsinkielinen. pystyisitkö itse siihen ruotsiksi?

[/quote]

No miksi ruotsinkielisen sitten pitäisi päästä alemmilla pisteillä lääkikseen? Kerropa vähän perusteluita. Ja perusteluksi ei kelpaa se, että tarvitaan ruotsin taitoisia lääkäreitä, koska pakkoruotsi+virkamiesruotsi on jo sitä varten olemassa.

No eihän se niin ajateltuna olekaan oikeudenmukaista, mutta miksi niitä pisterajoja pitäisi rukata enemmistön mukaan? Miten se on suomenkieliseltä hakijalta pois että ruotsinkielinen hakija pääsee omassa hakujoukossaan esim. lääkikseen? Suomenkieliset saavat hakea ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin aivan kuten ystäväni. Ja ottakaa huomioon suomenkielisten laajempi koulutustarjonta tässä maassa. Ruotsinkielisillä ei ole yhtä paljon valinnanvaraa. Yliopistotason koulutusta tarjoaa åbo akademi ja helsingin yliopiston jotkut laitokset, Hanken ja taideyliopisto. Entä jos haluaisi asua jyväskylässä ja opiskella yliopistolla. Suomihan se siinä tutuksi tulee. Pakkosuomi olisi siis syytä säilyttää? ;)

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:49"]

No eihän se niin ajateltuna olekaan oikeudenmukaista, mutta miksi niitä pisterajoja pitäisi rukata enemmistön mukaan? Miten se on suomenkieliseltä hakijalta pois että ruotsinkielinen hakija pääsee omassa hakujoukossaan esim. lääkikseen? 

[/quote]

Totta kai se on pois, koska kokonaisopiskelijamäärä lääkiksessä on tietty. Nyt tyhmemmät ruotsinkieliset kiilaavat suomenkielisten edelle, eli parempitasoista suomenkielistä opiskelija-ainesta karsiutuu pois tyhmempien ruotsinkielisten tieltä. Pitäisi olla yhteiset pääsykriiterit ja sitten ruotsinkielisille läpi päässeille voidaan silti järjestää ruotsinkielistä opetusta.

Siis millä logiikalla pääsykokeessa saavutetut pisteet kertovat siitä onko hyvä lääkäri? Pääsykokeen jälkeen on vielä vähintään kuusi vuotta ja luultavasti paljon enemmänkin intensiivistä koulutusta ja läpi siitä ei pääse helpolla. Lisäksi pääsykoe ei yhtään mittaa empatiataitoja tai kuuntelutaitoa jotka ovat lääkärin ammatissa aivan yhtä tärkeitä kun teoriatiedot.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:49"]

Pakkosuomi olisi siis syytä säilyttää? ;)

[/quote]

Maan pääkielen opiskelu on itsestään selvästi pakollista.

Ja pääsykokeessa on pitkälti asiaa jota ei tarvi yhtään mihinkään enää myöhemmin. -15

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:54"]

Siis millä logiikalla pääsykokeessa saavutetut pisteet kertovat siitä onko hyvä lääkäri? Pääsykokeen jälkeen on vielä vähintään kuusi vuotta ja luultavasti paljon enemmänkin intensiivistä koulutusta ja läpi siitä ei pääse helpolla. Lisäksi pääsykoe ei yhtään mittaa empatiataitoja tai kuuntelutaitoa jotka ovat lääkärin ammatissa aivan yhtä tärkeitä kun teoriatiedot.

[/quote]

No miksiköhän niitä pääsykokeita sitten ylipäätään pidetään? Miksei oteta kadulta kaikki opiskelemaan lääkäreiksi? Kyllähän se on nimenomaan karsinta, että saadaan fiksuin ja motivoitunein aines sinne opiskelemaan. Nyt tämän systeemin pilaa se, että heikompi ruotsinkielinen aines pääsee kiilamaan ohi suomenkielisten.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:57"][quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:54"]

Siis millä logiikalla pääsykokeessa saavutetut pisteet kertovat siitä onko hyvä lääkäri? Pääsykokeen jälkeen on vielä vähintään kuusi vuotta ja luultavasti paljon enemmänkin intensiivistä koulutusta ja läpi siitä ei pääse helpolla. Lisäksi pääsykoe ei yhtään mittaa empatiataitoja tai kuuntelutaitoa jotka ovat lääkärin ammatissa aivan yhtä tärkeitä kun teoriatiedot.

[/quote]

No miksiköhän niitä pääsykokeita sitten ylipäätään pidetään? Miksei oteta kadulta kaikki opiskelemaan lääkäreiksi? Kyllähän se on nimenomaan karsinta, että saadaan fiksuin ja motivoitunein aines sinne opiskelemaan. Nyt tämän systeemin pilaa se, että heikompi ruotsinkielinen aines pääsee kiilamaan ohi suomenkielisten.
[/quote]

Koska opiskelijat on valittava tavalla tai toisella, ei kaikkia voida ottaa opiskelemaan koska siihen ei ole varaa tai edes tarvetta. Hyvä valintatapa koe ei ole ja TODELLAKAAN ei voi sanoa että ihan suomenkielisessä tiedekunnassakaan porukka olisi erityisen fiksua ja motivoitunutta. Jotkut ovat ja toiset ovat täysin oppimis- ja empatiakyvyttömiä idiootteja.

Mitään ruosikelisiä kiiniöitä ei ole olemassakaan. On olemassa vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia, ja koulutusohjelmahan näkyy nykyäänkin tutkintotodistuksessa. Aapeen kuvaama "ongelma" on siis jo ratkaistu, jos se nyt ylipäänsä on ongelma. Sekä suomenkielisiin että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea kuka vaan, tietenkin silläk ielellä, millä ohjelma toimii.

Pisterajat eivät sinänsä ole verrannolliset, koska eri koulutusohjelmissa maksimipistemäärä vaihtelee. Kun Tamperen hisotrian koulutusihjelman päsykokesesa maksimipistemäärä on 60 pistettä ja åbo Akademin historian pääsykokeessa 10 pistettä, niin ymmärrätte, että Tampereella sisäänpääsyyn tarvittavat 45 pistettä åbo acaddmissa tarvittavat 8,5 pistettä ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. (Tästä hoimatta on kyllä totta, että Tampereelle on vaikeamp päästä kuin Åboon, koksk Tampeeella hakijoita on enemmän ja sisään otetaan noin 5% hakijoista, kun taas åbossa hakijoita on vähemmän ja sisäänpääsyprosentti on yli kymmenen. Pisterajojen kanssa sillä ei ole tekemistä.)

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:01"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:57"][quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 14:54"] Siis millä logiikalla pääsykokeessa saavutetut pisteet kertovat siitä onko hyvä lääkäri? Pääsykokeen jälkeen on vielä vähintään kuusi vuotta ja luultavasti paljon enemmänkin intensiivistä koulutusta ja läpi siitä ei pääse helpolla. Lisäksi pääsykoe ei yhtään mittaa empatiataitoja tai kuuntelutaitoa jotka ovat lääkärin ammatissa aivan yhtä tärkeitä kun teoriatiedot. [/quote] No miksiköhän niitä pääsykokeita sitten ylipäätään pidetään? Miksei oteta kadulta kaikki opiskelemaan lääkäreiksi? Kyllähän se on nimenomaan karsinta, että saadaan fiksuin ja motivoitunein aines sinne opiskelemaan. Nyt tämän systeemin pilaa se, että heikompi ruotsinkielinen aines pääsee kiilamaan ohi suomenkielisten. [/quote] Koska opiskelijat on valittava tavalla tai toisella, ei kaikkia voida ottaa opiskelemaan koska siihen ei ole varaa tai edes tarvetta. Hyvä valintatapa koe ei ole ja TODELLAKAAN ei voi sanoa että ihan suomenkielisessä tiedekunnassakaan porukka olisi erityisen fiksua ja motivoitunutta. Jotkut ovat ja toiset ovat täysin oppimis- ja empatiakyvyttömiä idiootteja.

[/quote]

Silti, miksi kielen perusteella pitäisi antaa helpompi pääsy opiskelemaan? Jo perustuslaki kieltää kielen perusteella tapahtuvan eriarvoiseen asemaan asettamisen.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:02"]

Mitään ruosikelisiä kiiniöitä ei ole olemassakaan. On olemassa vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia, ja koulutusohjelmahan näkyy nykyäänkin tutkintotodistuksessa. Aapeen kuvaama "ongelma" on siis jo ratkaistu, jos se nyt ylipäänsä on ongelma. Sekä suomenkielisiin että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea kuka vaan, tietenkin silläk ielellä, millä ohjelma toimii.

Pisterajat eivät sinänsä ole verrannolliset, koska eri koulutusohjelmissa maksimipistemäärä vaihtelee. Kun Tamperen hisotrian koulutusihjelman päsykokesesa maksimipistemäärä on 60 pistettä ja åbo Akademin historian pääsykokeessa 10 pistettä, niin ymmärrätte, että Tampereella sisäänpääsyyn tarvittavat 45 pistettä åbo acaddmissa tarvittavat 8,5 pistettä ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. (Tästä hoimatta on kyllä totta, että Tampereelle on vaikeamp päästä kuin Åboon, koksk Tampeeella hakijoita on enemmän ja sisään otetaan noin 5% hakijoista, kun taas åbossa hakijoita on vähemmän ja sisäänpääsyprosentti on yli kymmenen. Pisterajojen kanssa sillä ei ole tekemistä.)

[/quote]

Helsingin lääkiksessä on samat kokeet ja ruotsinkielisille alemmat pääsyrajat, eli ovat vertailukelpoisia, eli ruotsinkieliset pääsevät helpommalla sisään.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:02"]

Mitään ruosikelisiä kiiniöitä ei ole olemassakaan. On olemassa vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia, ja koulutusohjelmahan näkyy nykyäänkin tutkintotodistuksessa. Aapeen kuvaama "ongelma" on siis jo ratkaistu, jos se nyt ylipäänsä on ongelma. Sekä suomenkielisiin että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea kuka vaan, tietenkin silläk ielellä, millä ohjelma toimii.

Pisterajat eivät sinänsä ole verrannolliset, koska eri koulutusohjelmissa maksimipistemäärä vaihtelee. Kun Tamperen hisotrian koulutusihjelman päsykokesesa maksimipistemäärä on 60 pistettä ja åbo Akademin historian pääsykokeessa 10 pistettä, niin ymmärrätte, että Tampereella sisäänpääsyyn tarvittavat 45 pistettä åbo acaddmissa tarvittavat 8,5 pistettä ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. (Tästä hoimatta on kyllä totta, että Tampereelle on vaikeamp päästä kuin Åboon, koksk Tampeeella hakijoita on enemmän ja sisään otetaan noin 5% hakijoista, kun taas åbossa hakijoita on vähemmän ja sisäänpääsyprosentti on yli kymmenen. Pisterajojen kanssa sillä ei ole tekemistä.)

[/quote]

Helsingin lääkiksessä on samat kokeet ja ruotsinkielisille alemmat pääsyrajat, eli ovat vertailukelpoisia, eli ruotsinkieliset pääsevät helpommalla sisään.

[/quote]

Entä pääsevätkö helpommalla ulos kun joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä?

Että ihan heikkona aineksena jo puhutaan tietystä ihmisryhmästä.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:02"]

Mitään ruosikelisiä kiiniöitä ei ole olemassakaan. On olemassa vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia, ja koulutusohjelmahan näkyy nykyäänkin tutkintotodistuksessa. Aapeen kuvaama "ongelma" on siis jo ratkaistu, jos se nyt ylipäänsä on ongelma. Sekä suomenkielisiin että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea kuka vaan, tietenkin silläk ielellä, millä ohjelma toimii.

Pisterajat eivät sinänsä ole verrannolliset, koska eri koulutusohjelmissa maksimipistemäärä vaihtelee. Kun Tamperen hisotrian koulutusihjelman päsykokesesa maksimipistemäärä on 60 pistettä ja åbo Akademin historian pääsykokeessa 10 pistettä, niin ymmärrätte, että Tampereella sisäänpääsyyn tarvittavat 45 pistettä åbo acaddmissa tarvittavat 8,5 pistettä ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. (Tästä hoimatta on kyllä totta, että Tampereelle on vaikeamp päästä kuin Åboon, koksk Tampeeella hakijoita on enemmän ja sisään otetaan noin 5% hakijoista, kun taas åbossa hakijoita on vähemmän ja sisäänpääsyprosentti on yli kymmenen. Pisterajojen kanssa sillä ei ole tekemistä.)

[/quote]

Helsingin lääkiksessä on samat kokeet ja ruotsinkielisille alemmat pääsyrajat, eli ovat vertailukelpoisia, eli ruotsinkieliset pääsevät helpommalla sisään.

[/quote]

Entä pääsevätkö helpommalla ulos kun joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä?

[/quote]

Ei suomi ole vieras kieli, sillä "ruotsinkieliset" ovat käytännössä kaksikielisiä.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:07"]

Että ihan heikkona aineksena jo puhutaan tietystä ihmisryhmästä.

[/quote]

Ihmisryhmä on tässä tapauksessa ruotsinkieliset, jotka ovat päässeet alemmilla pisteillä sisään kuin viimeisenä sisään päässyt suomenkielinen.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2015 klo 15:02"]

Mitään ruosikelisiä kiiniöitä ei ole olemassakaan. On olemassa vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia, ja koulutusohjelmahan näkyy nykyäänkin tutkintotodistuksessa. Aapeen kuvaama "ongelma" on siis jo ratkaistu, jos se nyt ylipäänsä on ongelma. Sekä suomenkielisiin että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea kuka vaan, tietenkin silläk ielellä, millä ohjelma toimii.

Pisterajat eivät sinänsä ole verrannolliset, koska eri koulutusohjelmissa maksimipistemäärä vaihtelee. Kun Tamperen hisotrian koulutusihjelman päsykokesesa maksimipistemäärä on 60 pistettä ja åbo Akademin historian pääsykokeessa 10 pistettä, niin ymmärrätte, että Tampereella sisäänpääsyyn tarvittavat 45 pistettä åbo acaddmissa tarvittavat 8,5 pistettä ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. (Tästä hoimatta on kyllä totta, että Tampereelle on vaikeamp päästä kuin Åboon, koksk Tampeeella hakijoita on enemmän ja sisään otetaan noin 5% hakijoista, kun taas åbossa hakijoita on vähemmän ja sisäänpääsyprosentti on yli kymmenen. Pisterajojen kanssa sillä ei ole tekemistä.)

[/quote]

Helsingin lääkiksessä on samat kokeet ja ruotsinkielisille alemmat pääsyrajat, eli ovat vertailukelpoisia, eli ruotsinkieliset pääsevät helpommalla sisään.

[/quote]

Entä pääsevätkö helpommalla ulos kun joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä?

[/quote]

Ei suomi ole vieras kieli, sillä "ruotsinkieliset" ovat käytännössä kaksikielisiä.

[/quote]

? Miten niin? Perustelut tälle kiitos. Miksi "ruotsinkieliset" lainausmerkeillä?