##Enskat Keskviikkona##

siis ei Iida-Linnealle edellinen vaan Nincalle, nyt lähen sekoilemasta;)



nauku tukkonokka

Älä huoli kovakouraisista lääkäreistä - mun mielestä ne on poikkeuksetta tosi helläkätisiä näissä alku- ja keskiraskauden tutkimuksissa. Kovakouraisuudesta valittaneilla kyseessä on ollut usein loppuraskauden tutkimus, jolloin siihen ronkkimiseen on ollut syynsä (esim. on haluttu saada jotain edistystä aikaan tutkimalla kovakouraisesti).



Kannattaa varmaan soittaa neuvolaan ja kysäistä, milloin niillä on lääkäri paikalla. Voisit varmaan päästä pikaiseen tsekkaukseen, jos kerrot, minkä verran edellisestä tutkimuksesta on aikaa. Toisaalta, mulla alkaa huomenna 26. raskausviikko, ja sisätutkimuksia tehty vasta kaksi, joista vain toinen neuvolan toimesta. Neuvolassa tehtiin lääkärikäynnillä 11+1 (tai 10+5) sisätutkimus, ja sen lisäksi kun kävin YTHS:llä pikaisessa ultrassa, gyne teki samalla sisätutkimuksen - viikkoja tuolloin 17+5. Mutta jos en olisi itse hankkiutunut YTHS:lle, mulle olisi edelleenkin tehty vain yksi sisätutkimus, kaikista supisteluista huolimatta.



Kandi TAAS (nyt ihan oikeasti lähden tekemään jotain hyödyllistä!)

Mihin tämä aika menee? Viime yö oli taas sellainen, ettei ihan heti tahtois toista. Heräsin puolentoistatunnin välein vessaan ja mies päätti nukkua koko yön keskellä sänkyä tai oikeestaan vielä mun puolella. Teki mieli lopulta potkaista sitä, mutta en sitten raaskinut, kun mikäs mulla on päikkäreitä ottaessa toisen ollessa töissä. MUTTA sitten aamulla kun sen kännykkä herätti, niin olikin ukko unen pöppörössä painanut vain torkun päälle, ei koko herätystä pois, eli varttia myöhemmin heräsin sitten siihen kilkatukseen. Mies kun oli jättänyt puhelimen makkariin ja laittanut oven kiinni lähtiessään aamutoimiin. Jestas että olin kiukkuinen. No, aamupuuron jälkeen vetelin mielenosoituksellisesti unta puoli yhteentoista saakka. Enkä ole mitään vielä saanut tänään aikaan. Ehkä pitäis kaupassa käydä ja illemmalla lähteä jatkamaan äiteen kanssa sitä kaapiprojektia. Ei passais tällaisa keliä hukata sisällä nysväämällä...



Sitten tuli nyt mieleeni sellainen juttu, että kun tää aika tosiaan kuluu näin nopeesti ja synnärille lähtö voi tapahtua kuin Q:lla taannoin, niin alkakaapa miettiä, [color=HotPink]kuka ottais tuon listapäivityksen hoitaakseen?[/color] Homma on kivaa ja helppoa. Mulla on Q:lta peritty word-pohja tallessa ja tietysti päivitettynä, joten siihen on helppo jatkaa ja vaan lisäillä uudet jutut. Ja sitten siis copy-pastella tänne palstalle. Hihkaiskaa joku, joka innostuu edes vähän, niin laitan s-postina pohjan tulemaan. Muutenkin ois kiva, että vuoro vaihtuis useammin, niin ei tulis kenellekään liian rankaksi. uusille tulokkaille muuten tässä linkki uusimpaan esittelylistaan, jotta voitte lisätä omia tietojanne sinne. http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8316909&p=1&tmode

=1&smode=1



MiaMik, ihan mieletön suoritus hiiren kanssa. Meillä meni toissa jouluna jouluyö mökillä ihan pipariks, kun hiiret päätti juhlia lämpöisessä mökissä meidän kanssa. Mä en ollut ollenkaan noin rauhallinen. Mies sanoi, ettei ole ikinä nähnyt mun liikkuvan niin nopeesti, kun pomppasin yhden hiiren tieltä sohvalle seisomaan. Hui, se oli inhottavaa! Ei ne mua ulkona haittaa, mutta kämppääni en niitten kanssa jaa!!!



Raudasta ja hemoglobiinista oli ollut puhetta.Mulla oli ekassa neuvolassa hb 129 ja nyt viimeks 118 ja täti suositteli rautaa. Nyt oon pari viikkoa syönyt. Vähän kiinnostaa, mitä perjantaina sanotaan, onko noussut.



Nyt kuitenkin niskasta kiinni on tän otettava itteensä, ei tästä luumuilusta tuu mitään. Kauppaan, mars! Voikaahan hyvin!



-Amy ja EkaVekara, rv 33+6

Kun oli noista lääkärikäynneistä puhetta, niin milloinkas noita käyntejä sit ois. Kun nyt Neuvolassa ekan kerran mainittiin lääkrikäynti ja se ois kuulemma rv 24-26. Varasin Felicitakseen sit ajan rv 26+3. Onko toi muillakin eka lääkäritutkimus?? Tosin kyllä mulle niskapoimussa Kurki teki sisätutkimuksen mut se ei olis meille neuvolan puolesta kuulunut. Eli eka tosiaan tuo 24-26 viikkojen lekuri meillä...



Icepiparkakku vielä yhdessä osassa, toivottavasti säkin pääset jo pian nyytinhakumatkalle:)



Pepsis taitaa olla jo mennyt kun ei kuulu eikä näy!! :)



Kaima on kadonnut, puhuiko lähtevänsä matkoille tms? Tulehan ilmoittautumaan jos olet linjoilla, sua kaipaillaan!!

mulla oli neuvolan lääkäri vkolla 16, ja seuraava (ja viimeinen) lääkäri on kuulemma vkolla 26-28. Tolla ekalla käynnillä en kyllä nimittäis sitä " kokeilua" sisätutkimukseksi...niin nopeasti täti jotain siitä pinnasta kosketteli. No, kai ne tarpeelliset asiat tuli selvitettyä :)



Onkos täällä muuten ketään Lahdessa 4D-ultrassa käyneitä? Kokemuksia kuulisin :)



Makkara

mä en käyny 4d:ssä,mutta rakenneultrassa kävin yksityisessä äitiysneuvolassa,siellä oli ainakin tosi mukava kätilö..en tiedä tekeekö ne siellä 4d ultria..hemossahan vissiin ainakin tekevät?

ja menin flunssani kanssa lääkäriin. Oli kyllä tosi mukava lääkäri ja siinä tuolissa istuessani bongasinkin seinältä " Suomen paras lääkäri" -kunniakirjan! Totesi heti alkuun, että kyllä me sulle antibiootit laitetaan, mutta katotaan nyt vielä korvatkin. Ei se mitään diagnoosia tehnyt, sanoi vaan, että kun kolmatta viikkoa flunssaa pukkaa, niin ei se muuten pois lähde. Varmisti vielä pariin otteeseen, että tuli varmasti sallitut lääkkeet ja käski lepäämään. Ei kuulema enää mitään bodypump-haaveita vaan rauhallista kävelyä ja paljon lepoa! Kai soon sit uskottava, kun kerran käsketään...



Taidankin siis hipsiä petiin kirjan kanssa, saa nähdä tuleeko uni kahden vai kolmen sivun jälkeen. Toivottavasti meille ei eksy hiiriä, mä en kyllä niihin koske enkä varmasti nuku ovi auki, tulee vaan lisää hiiriä... :)



Olipas siinä omaa napaa kerrakseen!



-Osse ja Santeri rv 32+0

Ollaan menossa Kättärin Haikaranpesään, jossa siis pelkkiä perhehuoneita. Tietenkin on aina mahdollista, ettei sinne mahdu, ja päädytään tavalliselle osastolle (missä myöskin mahd. tehdä kahden hengen huoneesta perhehuone, jos tilaa on). Eli perhehuonetta ei siis voi satavarmasti varata, mutta kannattaa ilmoitella synnärille, jos perhehuoneen haluaisi, niin pyrkivät järjestämään asian.



Jaahas, meikkis menee takaisin soffalle torkkumaan. :)



Karssuli

Mulle riittää ihan kohtaaminen ulkovarastossa aiheuttamaan sydänkohtauksen ;) Joskus viime vuoden syksyllä siivoiltiin varastoa, ja taisi meillä jo tiedossakin olla, että siellä tod.näk. on hiiriä... Mutta kun mä kävin läpi yhtä laatikkoa ja jonkun roinan takaa paljastui yksi pieni hiiri, mä juoksin ja huusin kovaa ja kauas!!! Naapuritkin kuuli, vaikka istuivat sisällä ja mä siis olin ulkona! Monta viikkoa tän episodin jälkeen mun oli pakko aina ulko-ovaesta kulkiessa varmistua, ettei se hiiri vaani mua jossain lähistöllä ja hyökkää vielä meille sisälle... Mä en tajua, miten sä voit MiaMik selvitä hengissä moisesta lähikontaktista hiiren kanssa!



Mulle ei näköjään sovi tämä syksyn lämmin keli enää ollenkaan, päätä sattuu jo toista päivää ja väsyttää ja ahistaa vaan yleisesti ja on kuuma eikä tiiä oikein miten päin olis :/ valivali :)



Huomenna taas neuvolaan, jospa sf-mittakin olis ees vähän kasvanut viime kerrasta!



Ai niin, lääkärikäynneistä oli kanssa puhetta. Mä oon vasta kerran käyny, ns. keskiraskauden lääkärissä neuvolassa, eka lääkäri kuitattiin täälläkin nt-ultran yhteydessä. Tietääkseni yksi " loppuraskauden" lääkäri on vielä edessä, mut en tiiä koska. Eikös muuten tuolla vauva-lehden odottajan kalenterissakin ole mainittu kolme lääkärikäyntiä ja niitten viikot milloin about pitäis olla...



t. Väsynyt Ope ja pirteä Ahaa rv 34+2

Tulin vielä huhuilemaan amyn avuksi, eli kuka ottaisi Enskojen esittelylistan päivityksen hoitaakseen? Amy otti reippaasti multa tuon pestin vastaan aikanaan, joten nyt olis jonkun pienemmillä viikoilla menijän aika astua puikkoihin. Vapaaehtoiset hihkaiskaa äkkiä, niin amykin saa sitten ilmoitella omat vauvauutisensa jo seuraavalle listaemolle!



Pikku-quukin tässä sylissä sanoo, että " ääää" , mikä tarkoittaa tietysti sitä, että hänkin antaa tukensa amylle! :)



-Q- ja poitsu

Niin ja vielä piti kommentoida tota MiaMikin urhoollista hiirenkarkotusta. Siis aivan hullua, miten sä uskalsit??? Me asutaan vanhassa puuomakotitalossa ja meilläkin on ollut täällä pari hiirulaista yhdessä kaapissa. Mä oon joka kerta aivan järkyttynyt, kun hiiri jää loukkuun enkä todellakaan voi kuvitella, että sellainen juoksentelis mun sängyssä, mun tyynyllä! Huih! Hatunnosto MiaMikille! Millaisessa talossa sä asut?



-Q-

juu tuonne Hemoon oon menossa, siellä kai kaks eri tyyppiä tekee noita 4D-hommeleita. Meinasin vaan, että jos jollain olis jotain sisäpiirin juttuja ja kokemuksia ;)



Kertookohan ne muuten aina yksityisellä sukupuolen jos asiakas haluaa tietää, vai voiko jollain lääkärillä olla niin voimakkaat periaatteet ettei kerro?!



makkara

Kaikille tarkennukseksi vielä, että todellakin se hiireen tarttuminen oli semmoinen hitonmoinen refleksi kun se hiiren pirulainen mun uniani häiritsi ;) Ja me asutaan tosiaan rivarissa ja ilmeisesti hiiri oli tullut sisälle jossain vaiheessa kun meillä on ovi auki vieläkin aamusta iltaan että tämä mamma saa happea :) Onneksi minulla ei kyllä ole mitään hiiripelkoja sun muuta, sillä edes kiljahdusta en hiirestä päästänyt, vaikkakin sydän hakkasi tuhatta ja sataa!!!



Lääkärikäynneistä oli puhetta. Meitin kaupungissa kuuluu 3 lääkärikäyntíä raskauden aikana. Eka olisi siinä n. rv 14, toinen n. rv 26 ja viiminen siinä rv 35. Itse olen kyllä jo ihan sekaisin niistä, kun olen joutunut käymään useammin mm. pissitulehduksen yms takia.



Tänään on taas touhuttu hiki otsalla. Äiti tuli pesemään meitin ikkunoita ja minä samalla silittelin ja vaihdoin verhoja. Ehdin jo kaupoillakin pyörimään ja äsken söin masun täyteen heseruokaa, nams :)



Kyllä taitaa muuten olla Ull-Maj ja Pepsis vauvat kainalossa :) Mitkäs viikot Icepiparkakulla onkaan jo?? Olitkos kirjoittanut ne viestisi perään?? Ja karssulikin jo viimisiä vetelee :) Saa nähä kiilaanko sun eteen ;)



MiaMik rv 38+0 (siis kääks noita viikkoja)

Noniin, tänään tuli se maaginen 20+0 täyteen. Elämä jatkuu entiseen malliin.



MiaMik, olet kyllä urhea nainen! Olet yksin HIIREN kanssa ja tartut siihen vielä paljain käsin kiinni :O Mulle riitti jännitystä, kauhua ja draamaa siinäkin, kun autossamme pörräsi jättiläismäinen amppari eilen. Minä nostin kädet vaistomaisesti kasvoille (niinkuin siinä ´Huuto´-taulussa) ja huusin kuin syötävä. Mies hieman hämmentyi, kun ei ensin huomannut, että autossa todellakin oli amppari, ihmetteli vain että mitä ihmettä minä oikein kiljun niin että sylki lensi! Ampparikin varmaan sai jonkun slaagin niistä ääniaalloista, mitä minä lähetin huutamalla kovaa ja korkealta :)



Jouhilla on kyllä hyvissä ajoin maha näkyvillä. Itsellä ei oikein vieläkään tahdo tuo maha tulla esiin, vaikka ei tässä mikään kiire vielä olekaan. Ehtiihän tuo kasvaa varmaan ihan tarpeeksi isoksi.



Onko muilla enskoilla muuten kuvia masuista (tai ylipäätään kuvia itsestänne)? Minä mietin, josko kehtaisi liittää irc-galleriaan (niin, myönnän, minulla on kuvia siellä :p) " masukuvia" mutta kun ei tuota masua vielä oikein ole, ehheh.



Täysin liittymätön gallup: omistatko lävistyksiä tai tatuointeja? Tuli vain mieleen eräs ilta, kun mietiskelin ottavani uuden tatuoinnin. Tulin siihen tulokseen, että se saa odottaa siihen saakka, kunnes vauva on maailmassa. En halua ottaa sitä riskiä, että JOS tulee jokin komplikaatio, esim. tulehdus ja/tai verenmyrkytys, että se vaikuttaisi vauvaan. Minulla on ennestään 2 tatskaa eikä kummallakaan kerralla ollut mitään ongelmia parantumisen kanssa, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä kuitenkin voisi tulla tulevaisuudessa.



Kandiko se pähkäili tuon sairasloman kanssa? Minusta sinä voit ottaa saikkua, jos sinulle sitä kerran oltaisiin antamassa! Turha on raskaana ollessa rasittaa itseään yhtään enempää kuin pakko, koska raskaus itsessäänkin (voi) rasittaa naisen kehoa. Se on myös vauvalle parempi, kun äiti on voimissaan :) Että elä sie huoli, ota rennosti ja saikkuile ihan rauhassa, kunnes olet taas paremmassa voinnissa!



Rumpali taas harjoittelee erinäisiä liikesarjoja tuolla mahassa. En ole ihan varma, onko kyseessä jokin uusi taistelulaji vai mitähän tuolla oikein tapahtuu, mutta välillä on kyllä aika tiukka tahti noilla potkuilla sun muilla.



No niin, lopetanpas ennenkuin tästä tulee aivan romaani.



Han ja Rumpali-Pööpötin 20+0

tuli mieleeni hauska juttu lauantai-illalta! Mun ystävä on rtg-hoitsu, ja käytiin vähän la-iltana hänen työpaikallaan ultralla kurkkaamassa mun masuun. Noh, tää ystävä ei siis työkseen vauvoja ultraa, eli aika maallikkotouhua se oli, mutta hienosti vauveli ruudulla näkyi. Printattiin sit pari kuvaakin muistoksi ja HIH, todettiin molemmat yhdestä kasvokuvasta että selvä Edward Munckin HUUTO!! Eli ei mitenkään kauhean kaunis kuva...itse asiassa ajattelin että heitän mokoman menemään kun on aika karmaisevan näköinen! Isot mustat silmät ja pienempi musta suu vaan möllöttävät... Kyllä meidän lapsi on varmaan luonnossa paaaaljon kauniimpi :)



Tatskaa ei ole, mutta itse asiassa harkitsin ottavani tuohon jalkapöytään tähden tai kukan. No, sitten tulin raskaaksi ja ajattelin että katselen ja otan sitten jos vielä ens kesänä tekee mieli. Mulla vaan on semmoinen juttu, että mun leikkaushaavat ei arpeudu kunnolla ja niihin kasvaa rumaa arpikudosta - mietin, että voiko niin käydä tatuoinnissakin? Et siihen pintaan kasvais rumaa arpea?! Neuvolan lääkäri ihmetteli mun masussa olevia rumia jälkiä (luomen poistoista tulleita), ja mä selitin hänelle " ongelmani" ja kysyin että mitäs sitten jos joudutaan sektiohaava tekemään. Täti tokaisi vaan että " nii i" ... Toivoa sopii ettei jouduta leikkaamaan, tulis aika iso monttu muuten tuohon mahaan. Apua, nyt tuli mieleen että arpeutuukohan mulla sit toi alakertakaan...jaiks!!



Makkara

Oli jotenkin niin rankka päivä tänään (koko päivä ulkona paahteessa), etten pidemmin jaksa kirjoitella, mutta pariin juttuun on pakko kommentoida...



Meillä on kanssa rivitaloasunnossa ollut kerran hiiri sisällä. Kerran joulun alla oli tuotu joulukoristeet ulkovarastosta sisälle ja siinä illalla yksin kotona ollessani olin kuulevinani jotain ääniä, mutta en sitten mitään nähnyt, kun kävin asiaa tutkimassa. Tosin niitä joulukoristeita tutkaillessani huomasin, että siellä oli joku elukka ollut, kun haisi ihan eläinkaupalle ja muovikorissa oli jyrsintäjälkiä. No mutta, mitään ei siis sen kummempaa löytynyt ja illalla käytiin normaalisti nukkumaan. Aamulla joskus puolikuuden aikoihin mies tarrasi mun käteen kiinni, oli kuullut ääniä ja herätti sitten mutkin. Ja kun se laittoi valot päälle, niin siinä meidän makkarin pitkien verhojen keskivaiheilla verhon laskoksessa meitä tuijotti pieni metsähiiri. Siitä se sitten kiipesi verhojen yläosaan kun sitä ruvettiin jahtaamaan ja vaikken tuppakaan kirkumaan moisia elikoita nähdessäni niin siinä vaiheessa taisin kirkaista hieman kovempaakin, kun hiiri loikkasi katon rajasta miehen hartian kautta tv-tasolle ja sitä kautta lattialle. Mahtoi se olla näky kun meillä oli makkarin iso ikkuna auki puolikuusi aamulla ja täysi valaistus koko kämpässä ja minä sängyllä kirkumassa. No mies sitten mm. grillipihdein yritti jahdata hiirtä, kun ei tuo jäykkäkouristus ollut hänellä voimassa ja metsän elävillä kun saattaa olla jos jonkinlaista tautia. Minä soitin jollekin tuholaistorjujalle joka kertoi, että yleensä hiiriä on aina kaksi. Kiva juttu... No eristettiin sitten se hiiri sinne makkariin ja mun oli pakko lähteä aamukahvia keittämään kun tuli kiire töihin. Melkein heti sen jälkeen mies saí hiiren ahdistettua seinän viereen ja pyydystettyä ämpäriin, jonka sitten heitti hiirineen pihalle. En tiedä kauanko se pikkuhiiruli luonnossa selvisi, kun meille se jätti jonkin verran verijälkiä ja 10 senttiä häntäänsä. Oli tainnut siinä huikeassa loikassaan loukata itsensä. Mutta siis, en mäkään paljain käsin hiireen tarttuisi, tuli vaan tuosta tarinasta tämä oma episodi mieleen :)



Tatuoinnista piti kertoa, että joo, mulla on yksi. Lisää ei ole tarkoitus ottaa. Ihmetellä oikein täytyy kuinka hyvännäköisenä tuo on kaikki nää vuodet pysyny. Ei oo värit haalistunu yhtään. Skorpioni siis koristaa oikeaa lapaani.



Jepjep, tässä tää taas näin " lyhyesti" ...



Hanille vielä onnittelut puolivälistä. Meitähän taitaa olla aika monia ihan tässä puolivälin tuntumassa nyt ja melkein kaikilla sama tilanne, kun maha ei tunnu kasvavan. Tai no mulla on nyt jotain kasvua havaittavissa, mutta ei se vielä kunnon vauvamahalta näytä eikä kukaan ole kysynyt johtuuko turpoamiseni mahdollisesti raskaudesta. Mutta ehtiihän tuo vielä tuosta paisua :)



No niin, nyt saa riittää tälle päivää. Kivaa iltaa!

t. Essi, rv 20+1