Ripustautuva mies!Ahdistavaa!

Antakaa vinkkejä miten toimin,suoria neuvoja mitä tahansa! Olen tavannut miehen läheskolmikymppisen erittäin kohteliaan lämminsydämisen..en tiiä nyt miltä kantilta kertoisin,olen tuntenut hänet n.4kk ja tapasin hänet vaikeassa elämänvaiheessa jossa hän tuki minua ja oli ollut tämän koko ajan ihastunut myös minuun,no olin myös häneen ua aloitin hänen kanssaan varovasti suhteen,mutta nyt tilanne on alkanut olemaan itsellä,kaipaan vapautta ja omaa tilaa,mutta mennäämpä tähän miehen käytökseen nyt. Sain hänestä kuvan aluksi erittäin herkkänä ja ajattelevaisena ihmisenä,mutta nyt kuva on muuttunut aivan täysin. Olen koettanut saada häneen etäisyyttä,mutta hän ei halua sitä minulle antaa eikä halua nähdä ettätarvitsen omaa tilaa. Hänen kanssaan kun olenniinhän haluaa koskea minuun käytännössä joka kerta,ja olla koko ajan minua varten joka tilanteessa ja kun pientä välien selvitellyä on ollut ilmassa niin hän ottaa kaiken erittäin vakavasti ja ja joka kerta pelkää menettävänsä minut!Suhtautuu kaikkeen ylitarkkaan ja ylivakavasti,ja nyt myöhemmin on tullut ilmi että hän polttaa kannabista,olen ilmassut oman arvomaailmani hänelle että en tätä hyväksy ja koettanut monta kertaa kertoa hänelle että tämä on erottava tekijä meidän välillä,että en aijo olla miehen kanssa joka polttaa päivittäin.Hän tarrautuu minuun,eikä ymmärtä että ahdistun näistä hänen ongelmistansa ja huonosta itsetunnosta jos yritän jättää häntä niin alkaa kamala paniikki,tuntuu että hän keksimällä keksii syitä miten voisi syyllistää minua,tarrautuu joka ikiseen pieneennsanaan minkä sanon ja ottaa kaiken itseensä ja osaa jotenkin kääntää kaikeen itseensä ja hänen vikoihin..vaikka en häntä edes syyttäisi ja sitten lopettaa keskustelut sillä että hän lähtee ottamaan viinas kun ei voi kukkaakaan polttaa.olen alkanut ahdistumaan hänen käytäksestä ja että kaikki kumuloituu minuun hån kohdistaa ja peilaa itseä minun kautta olen joko hänen elåmän parantaja tai sitten hänen elämän murskaaja,jos en hänen kanssaan ole.kertoi myös rakastavansa minua itkuistenselitysten kautta!mutta mitä nyt teen!koen että olen todella itsekkään ihmisen draamaavan miehen loukussa,ja hän ei päästä minua irti itsestä mitenkään..olen sanonut hänelle että saatatko kärsiä läheisriiåpuvuudesta kun toedän hänen taustat hyvin mutta missään nimessä hänellä ei ole ongrlmia,mitään hän ei myönnä eikä myöskään halua tajuta minun sanojani,poistuu nopeasti paikan päältä ja edelleen roikkuu minussa kiinni myöhemmin jotenkin....en tiedä itse että olenko todella kieron ihmisen kanssa,vai ihmisen joka on kiltti mutta hänellä on ongelmia,vai viheliäisen kuspään kanssa...ja mitä muuta hän saa minulle todella huonon omatunnon joudun korjailemaan ja varomaan omia sanoja koko ajan hänen kanssaan.....en halua hänen kanssa olla enää,mutta mitä teen?osaan olla järkevä ja rationaalinen....tai antakaa nyt vaan vinkkejä tai jotain mikä selventää omaa mieltä...