Lue keskustelun säännöt.
arvostatko isääsi?
05.03.2015 |
En voi arvostaa, valitettavasti. Teot on tehty ja ne eivät muutu tekemättömiksi. En voi häntä suositella kenellekään.
Kommentit (12)
Kuollut aikoja sitten. Tietyssä mielessä arvostan, tietyssä en. Tosin kuului siihen sukupolveen, jolta puuttui kielitaito, mikä selittää hieman sisäänpäin kääntyneen ajatusmaailman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvostan. Parempaa isää en voi kuvitella. Äitinikin arvostaa häntä puolisona ja lastensa isänä.
Arvostan. Tänäänkin olen miettinyt useamman kerran, miten paljon olen häneltä saanutkaan apua.
Huomenna käydään yhdessä tapahtumassa yhdessä.
Onpa teillä ollut hyvät isät. Mä arvostan edesmennyttä äitiäni yli kaiken, parempaa äitiä en olisi voinut saada. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. On auttanut usein kun olen ollut tuen tarpeessa, aikuisenakin. Harvoja ihmisiä, jotka koen luotettaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En arvosta tippaakaan, ei ole antanut syytä siihen. Paha, mustasydäminen ihmishirviö.
Äiti on oikeasti ainoa vanhempani ja jos/kun hänet menetän, musta tulee orpo. Isä on täysin statisti, etäinen lapsensa arkeen osallistumaton henkistä väkivaltaa ja fyysisen väkivallan uhkaa käyttävä sadisti. Itserakas, itsekäs, narsistinen, aggressiivinen, pelottava, tunnekylmä, paha ja ilkeä. Alkoholisoitunutkin jo pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan tuntenut isääni. Kuoli kun olin 1,5 vuotias. Tuntematonta on aika vaikea sen kummemmin arvostaa, ja koska oli nuori kuillessaan, ei mitään suurempia saavutuksiakaan jäänyt elämään.
Isäni on jo kuollut. Arvostin häntä paljon. Hän kunnioitti naisia, kohteli äitiäni hyvin ja oli herrasmies. Joissakin asioissa hän oli aikaansa edellä, vaikka olikin epäkäytännöllinen ja aikaansaamaton. Äidinpuoleiset sukulaiset ja setäni pitivät häntä hiippaheikkinä, heille minä en anna paljoakaan arvoa.
Arvostan kyllä. Hän taisteli sodassa Suomen itsenäisyyden puolesta, arvostan kovasti.