Annan paljon tavaroita ilmaiseksi, miksei kukaan kiitä??
Lahjoitan valtaosan lasten tarvikkeista, tarpeettomista huonekaluista, elektroniikkaa, kirjoja, vaatteita ym meidän kaupungin facebook ryhmässä. Minua ihmetyttää todella, että jos annan ilmaiseksi vaikka puutarhakalusteet tai telkkarin, ihmiset eivät tuo edes kahvipakettia tai parin euron suklaalevyä eivätkä usein edes saa sanallisesti kiitettyä. Eikö nykyään ole mitään käytöstapoja?? Ok annan ilmaiseksi ja saan siitä kyllä hyvän mielen sekä säästän vaivaa kun ei tarvitse viedä sitä minnekään eikä jankata toritinkaajien kanssa. Ja jos se on joku euron juttu niin en odota kahden euron vastalahjaa mutta jos annan tuntemattomalle vaikka ihan oikeasti sadan euron arvoisen jutun niin kiitos ilahduttaisi.
Kommentit (28)
Vähälläpä pääset.
En ihmettelisi, että ilmaisen telkkarin ottaja vaatii kuljetuksen silloin, kun hänelle sopii, ei kuitenkaan ole paikalla sovittuun aikaan....
Minäkin annan vanhoja juttuja pois.
Minä annoin kerran ison määrän pojalta pieneksi jääneitä hyväkuntoisia vaatteita eräälle naapurille joilla viisi poikaa, kaikki nuorempia kuin omani.
Tai siis pistin mieheni kysymään josko hyvät käytetyt vaatteet kelpaa, ja kelpasihan ne!
Perheen äitiin kun törmäsin myöhemmin ulkona hän tuli kiittämään ja kertoi miten pojat oli iloisia ja innoissaan kun saivat "uusia" vaatteita. Tämä perhe ei ollut mikään kurjuudessa elävä mutta koska vain mies kävi töissä ei varmasti rahaa tuhlattavaksi ollut. Todella mukava perhe, vanhin poika oman poikani kavereita.
Mitään kiitosta en odottanut enkä odota nytkään jos jotain pois annan, mutta aina on sen verran normaaleja käytöstapoja ollut kaikilla että kiitos-sana on osattu sanoa. Ylenpalttinen kiittely on vain kiusallista mutta kyllä se kiitos pitäisi saada ulos kakaistua jos kysyttäessä ilmoittaa olevansa halukas jotain vastaan ottamaan. Ilman kysymättä en kenellekään tuputa.
Vierailija kirjoitti:
Viettekö te kommentoijat kylään illalliselle mennessä isännälle vaikka kukkia tai viiniä vai ajatteletteko että ei me mitään viedä kun ne haluaa tarjota meille. Jos joku kuskaa sinua jonnekin, tarjoatko bensarahaa vaikkei pyydetä? Jos joku antaa sinulle tavaroita, annatko joskus jotain vastineeksi?
En varsinaisesti halua sitä suklaata tai kahvia, ihmettelen vaan miten erilaiset käyttäytymisnormit ihmisillä on kuin mitä itsellä.
Enkä jätä mitään lasten vaunuja sukulaisille perittäväksi.
Kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Ystävien kanssa tekemisissä oleminen perustuu yleensä vastavuoroisuuteen, eli silloin viedään niitä viinipulloja ja maksetaan bensarahoja. Autotetaan toisia miten voidaan.
Tavaroiden ostamisessa/myymisessä/antamisessa taas pätevät kaupankäynnin säädökset. Jos haluat tavarasta vastineeksi jotain, silloin olet käytännössä myymässä jotain, et antamassa. Jos taas oikeasti haluat lahjoittaa jotain, silloin et odota mitään vastineeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viettekö te kommentoijat kylään illalliselle mennessä isännälle vaikka kukkia tai viiniä vai ajatteletteko että ei me mitään viedä kun ne haluaa tarjota meille. Jos joku kuskaa sinua jonnekin, tarjoatko bensarahaa vaikkei pyydetä? Jos joku antaa sinulle tavaroita, annatko joskus jotain vastineeksi?
En varsinaisesti halua sitä suklaata tai kahvia, ihmettelen vaan miten erilaiset käyttäytymisnormit ihmisillä on kuin mitä itsellä.
Enkä jätä mitään lasten vaunuja sukulaisille perittäväksi.
Jos annan jotain kamaa ilmaiseksi, odotan hakijan sanovan kiitos. Siinä kaikki.
Ja suklaalevyn JA kahvipaketin. Siinä vasta kaikki. Ja mielellään vielä kehua sinua sosiaalisessa mediassa, kun olet niin hyvä ihminen?
Kerran yritin lahjoittaa vanhoja Aku Ankkoja, mutta niistä tuli sitten noudon kanssa sellaista säätöä, ohareita ja tappelua niin nakkasin ne roskiin ja laitoin haluaville roskiksen sijainnin. Mikä helpotus.
Anteeksi,
Saatan ite olla joskus vähän juntti ja unohdan touhutessa kiittää, vaikka oikeasti olen tosi kiitollinen. Näin köyhälle ilmaiset tavarat on olleet tosi tärkeitä.
Usein hakuhetket ovat hetkisiä järjestelyjä ja kiukutteleva lapsi autossa tms. Silloin unohtuu se "pieni" sana ja ajattelen sitä enemmän vasta kotona. Olen kuitenkin liian nolo, etten enempää jälkikäteen viestittele.
Mitään suklaita ja kahveja en uskalla pyytämättä viedä, kun kaikilla oma maku. Mua on jopa ärsyttänyt saada kahvia kun en juo.
Jos annan jotain kamaa ilmaiseksi, odotan hakijan sanovan kiitos. Siinä kaikki.