neuvoja 9kk vauvan ruokatilanteisiin tarvitaan!!!
En tiedä onko tää oikea paikka...mutta kyse on ruokavinkeistä. Minulla esikoinen 9kk poika. Viime viikot hän on tapellut vastaan joka ruokatilanteessa. vain pullo kelpaa...siis vellillä ja maidolla on paikkailtu. pelkkä lusikan näkemminen saa suun liimautumaan kiinni. Tänään kokeiltiin 4-6 kk purkkiruokia. Nehän kelpas. Mistä kyse? Poika on ollut helpporuokainen, eli kaikki on käynyt. Nyt yhtäkkiä pieninkin "pala" ruoassa saa suun liimautumaan kiinni. Eli vain "sileä" ruoka kelpaa. Miten tästä eteenpäin? Pitääkö alkaa alusta opettelemaan pureskelua. Olen ollut todella väsynyt, kun ruokailut pelkkää huutoa ja tappelua. Yöllä olen antanut myös välillä maitoa kun poika herää nälkään kun ei ole suostunut syömään välillä edes velliä. Tänään kun syötiin "sileää" ruokaa niin sekä poika että minä olemme olleet paljon paremmalla tuulella. Toivottavasti "ensipuuro" riittää yöksi ettei menis taas huudoksi.
Kommentit (4)
Pojallani on ollut jo oma lusikka pitkän aikaa eli hän osallistuu kyllä omaan ruokailuun. Nyt pelkkä lusikan näkeminen saa huudon alkamaan oli lusikka sitten omassa tai äidin kädessä. Olen myös antanut nälän kasvaa hieman ettei ainakaan siitä ole kyse että antaisin ruokaa liian usein. meillä ainakin 5 kertaa päivässä on aivan liikaa. Täytyy vaan jotenkin rauhoittaa tilannetta, koska tällä hetkellä ruokatilanteet ovat painajaisia molemmille. Tapeltiin äsken iltapuuron kanssa yli puoli tuntia. Lopulta oli pakko turvautua vellipulloon kun poika vaan huusi tuolissaan. Onko kellään samanlaisia kokemuksia?
Meillä oli aikanaan kuopuksen kanssa todella vaikeaa syömisten kanssa. Tyttö oli ihan vauvasta asti huono syömään ja tilanne vain paheni kun siirryttiin kiinteisiin. Jossain vaiheessa tuntui ettei ruokaa mennyt sisään juuri lainkaan. Stressitaso oli korkealla kun ahdisti jo pelkkä ajatus ruokailusta. Neuvolassakin vielä olivat huolissaan kun painoa ei oikein tullut samassa suhteessa kuin pituutta. Sitkeästi vain tarjosin joka päivä kiinteitäkin vaikkei tyttö syönyt kuin pari lusikallista kerralla (n. 8-9kk iässä). Ja jossain vaiheessa tilanne sitten helpottui, kuten kaikkien tällaisten "vaiheiden"kanssa on onneksi käynyt :) Tilannetta pahensi meillä ehkä vielä se, että velipoikansa on taas ollut aina todella kova syömään ja kaikki on kelvannut aina...
Meillä toimivia konsteja tuntui olevan: KÄRSIVÄLLISYYS, pakottaa ei kannattanut (jos tyttö ei syönyt, sitten laitettiin ruoka pois samantien), hampaiden puhkeaminen liittyi meillä jotenkin tähän pahimpaan vaiheeseen. Muistaakseni syöminen alkoi sujumaan aika pian sen jälkeen kun pari hammasta oli puhjennut.
Piktää pinnaa ja tsemppiä teille!
kiitos vinkeistä. Meillä poika on vielä niin "ketku" et antaa muiden ku äidin tai isin syöttää ilman mitään ongelmia. Olin juuri pojan kanssa muutaman päivän mumon ja vaarin luona niin toivotaan et poika on "unohtanut" että kotona tapellaan...
Poikanne on saavuttanut uuden jakson kehityksessään, mikä kuuluu juuri tähän ikään. Uudet liikunnalliset taidot ja motoriikka ovat niin viehkeitä asioita, että vauva tässä iässä alkaa tyrannisoimaan kaikkea, siis ruokintaakin.
Ei kannata taistella vastaan, vaan liittyä mukaan tähän uuteen vaiheeseen. Antakaa lapsenne syödä niin paljon itse, kuin suinkin mahdollista. Eli antakaa hänen eteensä erilaisia ruokia, kuten pieniä pehmeitä leipäpaloja, herneitä, pehmeitä lihapaloja yms. Siis lautaselle tai vaikkapa suoraan pöydälle. Vauva nauttii nyt siitä, että hän saa yrittää viedä niitä itse suuhunsa. Samalla aikaa voitte laittaa lusikalla ruokaa suuhun, kun pojan mielenkiinto on uusissa asioissa. Ne palat ruoan joukossa eivät sinällään lasta häiritse muutoin, kuin että hän ei voi niitä tunnustella, haistella ja maistella ihan itse.
Luonnollisesti lapsi aluksi liiskaa kaiken, hakkaa, pyörittelee ja tuumailee. Mutta se kuuluu asiaan. Jossakin vaiheessa voi olla, että edes juominen ei enää onnistu muutoin, kuin lapsen itsensä hoitamana nokkamukista. Tällöin kannattaa laittaa nokkamukiin pieni kulaus kerrallaan ja voi sitä iloa, kun se vihdoin ja viimein hoituu omin käsin suuhun.
Nyt kannattaa antaa lapselle aina ruokailun ajaksi myös oma lusikka. Tämän ikäisiestä lapsesta on todella hauskaa yrittää matkia sen käyttöä. Tosin se on aluksi kolisuttelua ja kilisyttelyä, mutta sillä aikaa, kun lapsi harjoittelee, voitte toisella lusikalla syöttää häntä.
Ja mikä tärkeintä, kaiken uuden opetteleminen vaatii reilusti aikaa. Siis ruokailutuokio voi hyvinkin venyä lähes tunnin mittaiseksi. Mutta jos jaksatte tätä pari kuukautta antaen lapsellenne mahdollisuuden opetella, niin sen jälkeen saattekin unohtaa syöttämisen kokonaan. Tsemppiä!