Kumpikohan on lapselle pahempi?
Nämä tarinat: http://www.vauva.fi/keskustelu/4406544/ketju/ilkeinta_ruminta_mita_vanhemmat_ovat_sinulle_sanoneet
vai se, että on todellakin rakastava vanhempi, mutta kuitenkin juo alkoholia viikonloppuisin, silloinkin olematta lapsille ja puolisolleen ilkeä.
Veikkaan, että lapsi osaa arvostaa jälkimmäistä paljon enemmän. Meillä minä (mies) juon viikonloppuisin, jopa molempina iltoina. Siltikin rakastan yli kaiken lapsiani ja pidän huolen siitä, että pienessä huppelissa ollessanikin he eivät tuntisi itseään hylätyiksi yms.
Toki tähän tulee kommentteja, jotta ei kannattaisi juoda ollenkaan lapsien läsnäollessa (totta), mutta vertailun vuoksi. Yleensä täällä syyllistetään heitä, jotka viikonloppuisin ottavat alkoholia, kuinka moni ei ota ja on siitä huolimatta paskamainen lapselleen?
Kommentit (10)
Isäni ei koskaan ollut ilkeä humalassa, mutta kännäili sen verran, että sammui ympäriinsä, kerran kätensä päälle niin, että se melkein kuoli, kun oli vääntänyt sen niin, ettei veri kiertänyt. en minä vieläkään osaa nähda isääni muuta kuin alkoholistina, jonka on aina pakko juoda, vaikka juokin juuri viikonloppuisin.
Mitä vanhemmaksi tuon kanssa eli, sitä sitä enemmän se alkoi ahdistamaan ja etäisemmäksi tultiin isän kanssa. Miksi annat lapsille kuvan, ettei voi rentoutua tai pitää hauskaa, muuten kuin juomalla alkoholia?
En halua syyttää, mutta oletko koskaan esim. ajatellut, että toimintasi voi tehdä heistä tulevia alkoholisteja, koska ottavat sinusta mallia?
Ei se känninen ole lasten mielestä hyvä edes rähinättömänä.
Lähisukulaisen luokse nyt murkkuikäiset kieltäytyneet jo menemästä juomisen takia, vaikka ei hänkään juoneena rähise.
Se tekohauska, kiiluvasilmäinen juoppo kun ei vain ole kenenkään mielestä mukavaa seuraa, kaikkein vähiten lasten mielestä.
Lapsi ei välttämättä tunne oloaan yhtään turvalliseksi, vaikka isä pienessä huppelissa olisi kuinka rakastava. Ei mun mielestä näitä ole mitään syytä vertailla, eikä ainakaan sillä mielellä että voisi itselleen vähätellä oman toiminnan haittoja.
Minä myös olen kasvanut viikonloppujuopon isän kanssa. Teini-ikäisenä tunsin vain säälin ja inhon sekoitusta kännistä isää kohtaan, aikuisena meillä on vain muodollinen ja etäinen suhde.
Vastaukset vahvistavat päätöstäni olla juomatta viikonloppuisin, ainakin aluksi kuukauden.
-ap-
Mutta kuitenki se vertailu, kumpikohan on pahempi, hassu vanhempi kännissä vai vittumainen selvinpäin?
Humalainen aikuinen ei näytä ikinä vastuulliselta ja turvalliselta lapsen silmissä. Olipa kuinka rakastava tahansa.
Mun isä oli (omasta mielestään) "hassu" kännissä viikonloppuisin, mun mielestä silloin nolo ja kummallinen. Vttumainen ja ilkeä sitten selvinpäin viikolla (mun mielestä), ilmeisesti kun ei voinut juoda. Aika paska homma kaikenkaikkiaan, toivoin lapsena että mulla olisi ollut selvä ja mukava isä jonka kanssa olisi voinut puhua ja tehdä asioita yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 19:42"]
Mutta kuitenki se vertailu, kumpikohan on pahempi, hassu vanhempi kännissä vai vittumainen selvinpäin?
[/quote]
Tekeekö vastaus siitä hassusta vanhemmasta kännistä jotenkin hyväksyttävämmän?
Minä en valitsisi henkilökohtaisesti kumpaakaan, koska kummastakin tulisi sama reaktio loppujen lopuksi.
Veikkaan kuitenkin, että se humalainen hassu on paljon parempi kuin vittumainen isä tai äiti? Ainakin itsestä tuntuu silti, mieluummin olisin katsellut isän hassuttelua kännissä kuin sitä riidan haastamista.
Ei kännätä lasten välittömässä läheisyydessä - rähinäviinaa ainakaan!!!