Allergisen äidin ei kannata imettää?

up

Mulle lääkärit ovat sanoneet ainakin ihan toista. Että pitäisi imettää mahdollisimman kauan ja se ennaltaehkäisisi allergioita lapsella. Myös maitohappobakteerit ja eparasvojen syönti ehkäisevät lapsella allergioita (siis kun äiti syö niitä raskaus ja imetysaikana)

Minä omalta osaltani kumoan tämän. Minulla on kolme n. vuoden ikään imetettyä (n6kk täysimetys) tervettä lasta. Esikoisella tosin on alkanut siitepölyallergia puhjeta nyt 6-vuotiaana.

Itse olen moniallerginen.

Kyllä lääkäriltä kannattaa AINA kysyä mistä tieto on peräisin ja pyytää saada lähdeviitteitä jos hänen ohjeensa/väitteensä kuulostaa epäilyttävälle.



Kuulostaa sen verran oudolta tuo väite että en ihan lähtisi uskomaan ilman kunnollisia, laajoja tutkimuksia ja näkemättä tutkimustuloksia.

Muistan että joskus 90-luvun puolivälissä aihe oli hyvinkin pinnalla. Itse olen sen verran allerginen, etten esim. kelpaa veren- enkä elintenluovuttajaksi, ja muistan että minulle on allergialääkäri todennut, ettei pidä surra, jos imetys ei satu onnistumaan.

2 lastani, ja sen jälkeen minulla ilmeni ruoka-aine allergiat, suurin osa hedelmistä, peruna, kaikki klassiset ja hirveä atopia vielä päälle. Hölmö imetin lastani, jolle tuli myös nämä kaikki allergiat, ja vietetty ihotauti klinikalla kuukausia. Seuraavia lapsia en uskaltanut imetää ollenkaan , ja heillä ei mitään yliherkkyyksiä, kuten ei esikoisellakaan. Eli en oikein usko sattumaan, vaan arvelen herkistäneeni lapsen äidin maidolla. Onko kenelläkään mitään kokemuksia verensiirroista, ja allergioiden puhkeamisista?

Ainakin luuydintä luovutettaessa on niin käynyt.

vuotta. Lapseni on nyt 6,5 vuotta, eikä toistaiseksi ole allerginen millekään.



Mulla katosi allergiat hetkellisesti raskaus- ja imetysaikana ja ovat palailleet pikku hiljaa. Nykyään yritän hoitaa allergioitani homeopaattisesti pois kokonaan, koska raskauskokemuksen takia uskon sen olevan täysin mahdollista.

Allergian oireillessa voimakkaasti voivat muodostuneet vasta-aineet siirtyä verituotteiden mukana, ja tämän vuoksi voimakkaiden allergiaoireiden aikana on verenluovutus kielletty.



Ruoka-aineallergian oireillessa voimakkaana on luovutus kielletty. Oireettomana aikana ei estettä verenluovutukselle ole.



Sairaalahoitoa vaatinut vaikea allerginen reaktio (eli anafylaksia) on pysyvä luovutuseste.



Lieväoireinen allergia kuten heinänuha ei ole este verenluovutukselle.

Ap nostaa, kiitos vielä että tästä aiheesta nousi keskustelu.

Niin, sitä mekanismia ei käsittääkseni tiedetä, eli että herkistyykö lapsi jollekin allergisen äiin äm:n ainesosalle vaionko kyse perinnöllisyydestä eli että allergiset vanhemmat saavat allergissia lapsia.



Sinuna imettäisin, jos lapsi voi hyvin.

Meillä lastenlääkäri käski imettämään mahdollisimman pitkään vilja-allergista lastamme kun hänen mukaansa vauvan suolisto on niin herkkä että äidinmaito oli lapselleni parasta ja sulavinta.

Teoriassa ap:n väite kuulostaa erittäin loogiselta. Minä itse olen pitkän luokan atoopikko ja imetin molempia yhden vuoden maitohappobakteerien kera. Toisella oli vehnäallergia ja hän oli atoopikko. Toisella muna-allergia ja hän on atoopikko.

Isällä ei ole mitään allergioita eikä taustaa, joten tilastollisesti ei molempien lasten pitäisi olla allergisia.



Minulla on kaveri, jonka kaikki kolme lasta olivat erittäin pahasti moniallergisia. Suvussa ei kenelläkään ole mitään allergiaa. Pakkohan siinä on äidin suolistossa (?) olla jotain, mikä on lapseen siirtynyt - eihän se muuten ole mahdollista...?

Itse olen moniallergikko. Vaikea-asteinen. Esikoista en imettänyt, hänellä ei ole mitään allergioita. Toista lasta imetin ja hän on moniallergikko. Nyt vaan jäin miettimään tuota kirjoitustasi...et pitäiskö tuo paikkansa....

up

Allergisen äidin lapsi perii usein ädin allergiat joka tapauksessa -

imetti häntä tai ei. Imetys voi ehkäistä allergioita joissain

tapauksissa, toisissa tapauksissa taas pahentaa niitä, ihan

sen mukaan mikä on lapsen geneettinen perimä ja alttius

ylipäänsä saada allergioita.



Itse imetin molempia lapsiani pitkään, eikä kummallakaan

ole ilmennyt sen ihmeempiä allergioita. Itse olen lievästi

allerginen.



Imetyksellä on muita kiistattomia etuja: mm. diabeteksen ja

keliakian (joka ei siis ole varsinaisesti allergia) ehkäisyssä

imetyksellä on todistettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia.

Lisäksi imetyksen myötä lapsi saa äidiltä turvallisesti vasta-aineita

erilaisia sairauksia vastaan ja voi täten kehittää omaa vastustus-

kykyään.

Niin mikä voisi tehdä lehmänmaidosta ihmislapselle terveellisempää kuin oman äidin (=oman lajin) maito? Ei mene läpi.

Eli kyseessä on Suomessa erittäin suurella otannalla tehty tutkimus, jossa on todettu että allergisten äitien ei kannattaisi imettää kuin ihan alkuun, ja siirtyä sen jälkeen korvikkeisiin, jotta omat allergeenit eivät siirtyisi lapseen.



Kuullostaa ihan uskottavalta näin omassa kokemuksessa,kun lapsen suolisto ja iho-ongelmat loppuivat kuin seinään, kun imetys loppui. Ja onhan imettäviä äitejä jo nyt määrätty dieeteille, kun vauvalla on todettu joku ruoka-aine-allergia. Eli läpi ne kaikki menee, hyvät ja pahat jutut.

90-luvulla tutkittiin allergisten vauvojen äitien äidinmaitoa ja todettiin, että näillä äideillä oli äidinmaidossa soluja, joiden epäillään aiheuttavan allergiaa. On kuitenkin vielä epäselvää, mistä nuo solut johtuvat. Läheskään kaikilla allergisilla äideillä ei ole maidossaan noita soluja ja toisaalta läheskään kaikille vauvoille ei allergiaa kehity, vaikka he joisivatkin äidinmaitoa, jossa noita soluja on.



Olen itse imettänyt pitkään kolmea lastani ja kenellekään ei ole toistaiseksi (kaikki ovat nyt koululaisia) tullut allergiaa, vaikka sekä minä että mieheni olemme pahasti allergisia.

Vierailija:

Eli kyseessä on Suomessa erittäin suurella otannalla tehty tutkimus, jossa on todettu että allergisten äitien ei kannattaisi imettää kuin ihan alkuun, ja siirtyä sen jälkeen korvikkeisiin, jotta omat allergeenit eivät siirtyisi lapseen.

Tällaiseen tulokseen ei tutkimuksessa todellakaan päädytty. Olen selostanut tuloksia vähän viestissäni nro 17. Lisätietoja varmaan löytyy googlettamalla nimellä Hanna Rautio, joka muistaakseni on tutkimuksen tekijä.