Minun kanssani suunnitellaan. Muiden kanssa sitten mennään. Olen aivan hajalla.

Argh argh 🙃

Ei muuta kuin sanot, milloin olet itse menossa leffaan tai mitä milloinkin kavereillesi ehdotat. Sanot, että saa tulla mukaan, joka haluaa. Menet sitten vaikka yksin, jos ei kukaan tule mukaan.

No yksin on täällä menty jo 10 vuotta. Kukaan ei koskaan eikä ikinä tule minnekkään minun kanssani.

Onko minulla vain väärät ihmiset elämässäni? Sit silti saa fiilikset että minusta kovasti tykätään ja minusta aina innostutaan. Toisaalta olen aivan näkymätön.

Olet tylsää seuraa?

Olennaisinta ei ole, pidetäänkö sinusta, vaan se, kenestä itse pidät.

Sen mukaan sitten olet aloitteellinen.

mikä sitten tekee ihmisestä tylsän?

Ei sinun tarvitse mielistellä ketään. Kun huomat ystävyys suhteissa epäkunioitusta,älä alistu. Jätä taaksesi sellaiset henkilöt. Avaa uusia ovia.Ota elämäsi henkilöitä jotka hyväksyvät sinut avuineen ja vikoineen.Älä suostu oleman varalla,silloinkun ei muita.Kunioita itseäsi! Itse ystävät ymm.menetin kuolemalle tämä aika kun korona on ollut. He tosin eivät kuoleet korona. Löysin jonkun aktiviteetini missä käyn.. Jonkun kanssa vaihdoin puhelin numeroa.Kertoi on myös ulkoilia ja samoilla ranoilla käy kuin minä kesäsin.Otti kontaktin 3h. maratoni puhelu.Särkeee sitä tätä paikaa.Ei voi ulkoila ymm. Mielelään tulisi luokseni iltasella,jos joisimme viiniä,kun viini lasin ääressä on kiva keskustella..Mutta kun en juo viiniä. Sanoin:Olen aamun virkku illan torkku.Jotenkin alkoi ohjaila minua ja informoida miten vastaavaa on merolla sujuvasti mennä,paljon parmempi paikka!Missä nyt käymme. Hänellä kun muuta menoa pari kertaa viikkoa ja ei toimintaan pääsyt,ei minunkaan olisi pitänyt mennä.. .Minä pirulainen en tartunut syötti,halusi minut pois sitä aktiviteetista.Aina pärtstä kerrat ei mielytä kaikkia henkilöitä Varsinkaan jos koko ajan ei ole samaa mieltä! Halutan keinoilla millä tahansa ulkoista.Oli kyse ryhmistä Tai ystävä porukoista.Sinä päätä itse mikä on sinulle hyväksi. Myös suostutko siihen sinut aina jätetään ulkopuoliseksi? (ps.lukihäiriöni ketä ärsytää txt virheni sydäeläni pyydän ne anteeksi)

Olet se kolmas.

He viettäisi aikaa kanssasi jos pitäisi sinusta. Ei pidettyä ihmistä unohdeta. Olisiko ap aikaa jo myöntää, että sinulla ei ole kavereita? Teeppä testi ja älä pidä mitään yhteyttä. Katso kuka ilmaantuu. 

Olet liian mukava ja aloitteellinen. Joskus on valitettavasti näin.

Runoilija Anne Fried sanoi, että hän ei ole koskaan mennyt ihmisten luokse, vaan ihmiset ovat tulleet hänen luokseen. Hänessä oli jotakin sisäistä mikä veti ihmisiä puoleensa. Tätä kannattaa miettiä.

Korjaus: kirjailija

Vierailija kirjoitti:

Olet liian mukava ja aloitteellinen. Joskus on valitettavasti näin.

Kirjailija Anne Fried sanoi, että hän ei ole koskaan mennyt ihmisten luokse, vaan ihmiset ovat tulleet hänen luokseen. Hänessä oli jotakin sisäistä mikä veti ihmisiä puoleensa. Tätä kannattaa miettiä.

Siis mitä nyt taas.

Sinä suunnittelet että hei, ens perjantaina mennään syömään kuudelta Dineriin.

Sitten perjantaina menet kuudelta Dineriin ja tadaa, siellä olet muiden kanssa.

Missä ongelma?

Hanki uusia kavereita, jotka kykenevät vastavuoroisuuteen paremmin. Ystävyyssuhde on kuin kaksisuuntainen tie, jos liikenne pysähtyy toiseen suuntaan, on sinunkin aika nostaa kytkintä.

Ap, älä "ehdottele" tekemistä ikäänkuin antaen idean ja toisten pitäisi tehdä järjestelytyöt. Ehkä se on alkanut ärsyttää?

Tee niin, että KUTSU ystäväsi illanviettoon luoksesi, kutsu heidät retkelle, kutsu heidät johonkin yhteiseen tekemiseen.

"Kutsun teidät yhteiselle laturetkelle lauantaina 15.1., lähtö Hiihtisen pohjoisella parkkipaikalla klo 12.

Luonani latusauna ja iltapalaa myöhemmin. T. Kirsi"

Onko sulla niihin ihmisiin läheistä ihmissuhdetta, siis keskusteluyhteyttä ja tunnesihdetta? Vai perustuuko kaikki noihin menemisiin ja tekemisiin?

Se on sisäinen asia, se asenne, että odotat ihmisiltä jotakin ja yrität miellyttää ja ratkaista asiaa ulkoisilla asioilla. Tiedän, että tällaista on itse vaikea tiedostaa, mutta sitten kun asian tiedostaa, voi alkaa tehdä sisäistä muutosta. En usko ratkaisun tulevan ulkoisista asioista, että puuhailisi, järjestelisi, kutsuisi ihmisiä ja yrittäisi vaikuttaa heihin. Todennäköisesti kuitenkin kokisit itsesi pettyneeksi ja hyväksikäytetyksi.

Vierailija kirjoitti:

No yksin on täällä menty jo 10 vuotta. Kukaan ei koskaan eikä ikinä tule minnekkään minun kanssani.

Onko minulla vain väärät ihmiset elämässäni? Sit silti saa fiilikset että minusta kovasti tykätään ja minusta aina innostutaan. Toisaalta olen aivan näkymätön.

Elämä osaa olla erikoista. Itsekin tutustun helposti uusiin ihmisiin ja he ovat yleensä alussa innokkaampia ehdottelemaan tekemistä. Mutta jotenkin noista harvoin kehittyy syvällisempää yhteyttä. Sitten taas olen erkaantunut läheisestä kaveripiiristä, kun vuosia yritin ehdotella välillä reissuja sun muita, niin mikään ei oikein edennyt mutta muiden kanssa reissailtiin. Kyllähän tuommoinen ihmetyttää ajan kanssa.

En ole täydellinen ja osaan varmasti olla raskaskin kun avaudun pintapuolisesta diipadaapasta, mutta olisihan tuo hauskaa löytää sielunkumppaneita. Pari tämmöistä vähän erakkomaista kaveria onkin, mutta heitä ei viitsi usein häiritä kun tuntuvat viihtyvän omissa oloissaan niin hyvin.

Pahinta on kun joku järjestelee jotakin ja joskus sitten suuttuu kun kaikki tehdään hänen aloitteestaan. Ennen tätä suoraan sanomista on voinut olla purevia huomautuksia ym. kiukkuamista.

En tarkoita, että ap käyttäytyisi näin. Tuli vain mieleen kun olen kokenut miten suhde särkyy tästä marttyyrimaisesta ilkeydestä ja negatiivisuudesta. Toisaalta kyllä pitäisi ottaa asia suoraan puheeksi, mutta ystävällisesti, ei ensin purevasti huomautellen ja sitten räjähtäen ja räjähdyksen jälkeen vetäytyä tekopirteään pinnallisen vuorovaikutukseen.