Miten opettaa 5-6 vuotias lukemaan ?
Onhan niitä palikoita jo opeteltu joissa on kirjaimia ja numeroita. 4-vuotias imee tietoa kuin pesusieni vettä. Oppii matkimalla. Hassu juttu: tytär meni huoneeseensa piiloon, kun oli pihistänyt äidin huulipunat. Punaista väriä oli sitten pitkin naamaa.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Oppii luonnostaan kun hänelle luetaan, jos on oppiakseen. Miksi tarvitsisi osata?
Vaatii aikaa lapsen kanssa. Moni sukulaiseni ei osallistunut lasten leikkeihin. Kannustus eri asoihin nolla. Ei tarkistettu onko läksyt tehty. Riittää kun on vaatetta ja ruokaa. Lapset kasvavat itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Miten matematiikkaa voi opettaa ? Helmitaulusta ei selviydy kaikki aikuisetkaan.
Karkkeja jakamalla lapset oppii hyvin nopeasti laskemaan. Lukemaan oppii esim. jo mainitulla aku ankalla. Jos lapsella on jokin muu lempparisarjakuva niin sekin käy. Lapsi syliin ja autat aluksi siinä kirjaimien tunnistamisessa. Mielenkiintoisella luettavalla lapsi oppii nopeasti. Aapinen on ihan hölmö opetustapa.
Mies
Vierailija kirjoitti:
Oppii luonnostaan kun hänelle luetaan, jos on oppiakseen. Miksi tarvitsisi osata?
Lapsella, jolle luetaan, tai joka lukee itse, on teini-iässä n. 70 000 sanan sanavarasto.
Lapsella, jolle ei lueta, tai joka ei lue itse, on teini-iässä n. 15 000 sanan sanavarasto.
Runsas sanavarasto tarjoaa paljon monipuolisemman kyvyn ajatella.
Vähäisellä sanavarastolla ajattelu on kapeaa ja ilmaisukyky rajoittunut. Tyhmän leima odottaa.
Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue hänelle paljon, kirjoja, loruja kaikkea. Kysele riimipareja.
Sanoita ympäristöä. taputtakaa sanoja tavuttaen.
Jos aihe kiinnostaa kovasti, suosittelen kirjaa " Kuinka opetan pienen lapseni lukemaan"
Yksinkertaisesta ulkonäöistä huolimatta sisältää paljon hyviä vinkkejä.
Kirjasta kannattaa huomata, että se on englannin kielelle tarkoitettu. Kokosanamenetelmä toimii suomessa vähän huonosti. Vastaavasti suomen opettamisen tavat eivät toimi englanniksi.
Muistinkohan kirjan nimen väärin. Se oli ihan suomalainen, jyväskyläläisen tutkijan kirjoittama. Piti meille aikanaan siitä kurssinkin. Katselen löydänkö Googlettamalla.
Joo :D Sekoitin siihen, että Karvonen kertoi meillä kuinka oli innostunut asiasta luettuaan tuon edellä mainitsemani kirjan. Hän oli sitten tehnyt sellaisen kirjan kuin Lukuleikkejä lapsille https://www.antikvaari.fi/k/kirjailija/tuote/2355484. Tuota käytin itsekin paljon, kun työskentelin eskariryhmässä.
No huh huh. Mitä jos vaikka lukisit sille lapselle satuja ja kuvakirjoja ja sitten ihmettelisitte yhdessä niitä kirjaimia ja millaisia äänteitä niistä muodostuu. Oma lapseni oppi lukemaan kun pötköttelimme vierekkäin ja luin hänelle satuja ja samalla kuljetin sormeani tekstin alapuolella. Jossain vaiheessa rupesimme lukemaan lauseet vuorotellen. Oli 4v.
Monet eri menetelmät toimivat. Esimerkiksi Ekapeli tai vanha aapinen. Paineita ei kannata asettaa. Vaikka lapsi oppii lukemaan, hänelle kannattaa edelleen lukea ääneen, sillä lukutaidon kehittyminen on pitkä prosessi vielä alustavan oppimisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi opettaa 5-6-vuotias lukemaan?
Jotta uteliaisuus voittaisi sivistyksen. Joskus.
Vierailija kirjoitti:
Noin nuorella voi olla vielä vaikeuksia puheen kanssa. Sanoja mutta ei lauseita.
Noin nuoret ovat monessa maassa jo koululaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä ovat jääneet koulut käymättä. Muutenkin sekava.
Et halua tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii luonnostaan kun hänelle luetaan, jos on oppiakseen. Miksi tarvitsisi osata?
Lapsella, jolle luetaan, tai joka lukee itse, on teini-iässä n. 70 000 sanan sanavarasto.
Lapsella, jolle ei lueta, tai joka ei lue itse, on teini-iässä n. 15 000 sanan sanavarasto.
Runsas sanavarasto tarjoaa paljon monipuolisemman kyvyn ajatella.
Vähäisellä sanavarastolla ajattelu on kapeaa ja ilmaisukyky rajoittunut. Tyhmän leima odottaa.
Siksi.
Edellisellä sivulla joku kumosi tämän väitteen. Oli sitä mieltä että aikaisin lukemaan oppinut lapsi ei menesty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppii luonnostaan kun hänelle luetaan, jos on oppiakseen. Miksi tarvitsisi osata?
Lapsella, jolle luetaan, tai joka lukee itse, on teini-iässä n. 70 000 sanan sanavarasto.
Lapsella, jolle ei lueta, tai joka ei lue itse, on teini-iässä n. 15 000 sanan sanavarasto.
Runsas sanavarasto tarjoaa paljon monipuolisemman kyvyn ajatella.
Vähäisellä sanavarastolla ajattelu on kapeaa ja ilmaisukyky rajoittunut. Tyhmän leima odottaa.
Siksi.
Olen havainnut, että ÄO periytyy suurella prosentilla.
Lukemalla iltasadut maaten vierekkäin sängyssä ja sormella viisaten sanat. Tietenkin kirja lapsen ikävuoden mukainen. Omani oppivat 3 - vuotiaina, ihan vaan iltalukemisista, aluksi kuvakirjoja, sitten yksinkertaiset jutut ja lauseet 'tikkukirjaimilla', ja sitten muistaakseni oli Pupu Tupuna - kirjoja tavuittain esitettyinä. Tavuittain taputukset olivat hauskoja välillä. Keksittiin esim. I-kirjaimella sanarimppsuja. Ja naurettiin paljon, ilolla muutama minuutti iltaisin opeteltiin. Lukijoita heistä tuli, menestyivät koulussa hyvin.
En tiedä, mun lapset oppivat itsekseen. Heille luettiin satuja, sanomalehtiä, oppikirjoja ääneen. Oli kirjainpalikat joilla kyllä äänteet opeteltiin, kun kersat niin halusivat. Sanoja opeteltiin niin, että lapsi oli sylissä ja osoitti esineitä.
Esikoinen oli 4 kun oppi, kuopus 5. Ja, mikä hassuinta, samantien myös lukemaan nopeasti eli tv-tekstityksiä. Sanomalehteä ylösalaisin kun vanhempi luki sitä pöydän vastakkaisella puolella.
Sitä oppii mille altistuu. Mallioppiminen on tehokkain ja alkuperäisin oppimistapa.
Meillä molemmat vain oppi. Toinen 5v ja toinen 4v. Ollaan kyllä tarjottu paljon kirjoja, kirjaimia yms.
Molemmat myös laskee yhteen ja vähennyslaskuja (nyt 6v ja 5v). Ollaan pyritty tarjoamaan virikkeellinen ympäristö ennemmin kuin opettamaan mitään.
Herkut ja muut pois ellei lukeminen ala sujumaan. Tulos tai ulos.
Vierailija kirjoitti:
No huh huh. Mitä jos vaikka lukisit sille lapselle satuja ja kuvakirjoja ja sitten ihmettelisitte yhdessä niitä kirjaimia ja millaisia äänteitä niistä muodostuu. Oma lapseni oppi lukemaan kun pötköttelimme vierekkäin ja luin hänelle satuja ja samalla kuljetin sormeani tekstin alapuolella. Jossain vaiheessa rupesimme lukemaan lauseet vuorotellen. Oli 4v.
Juuri näin !
Nuo naperot oppivat nopeasti satukirjat ulkoa. He huomaavat heti, jos iskä tai äiskä yrittää "lintsata".
Musikaalisuus periytyy. Myös matemaattinen lahjakkuus. Nykyään keskitytään paljon pleikkareihin, kun vanhemmat haluavat viettää laatuaikaa yhdessä. Ehkä lapset oppivat motoriikkaa ja vähän englantiakin. Panostaisin kyllä kirjoittamiseen. Se usein unohtuu. Äidinkieli voi tuottaa vaikeuksia. Lyijykynällä harjoitellaan, vaikka tietsikan näppäily sujuu hyvin.
Ei samalla tavalla kuin ne kirjaan uppoutuneet kaverin lapset.