Lue keskustelun säännöt.
Joudun kohta menemään vieraisiin :(
27.02.2015 |
Mies huomioi kyllä muuten, mutta ei kosketa eikä halua mua. Olen ihan masentunut ja itkuinen, kun kaipaan kosketusta. Asiasta on puhuttu, ei vaikutusta. On tosi lähellä etten mene hakemaan huomiota muualta :( Miten tästä eteenpäin?
Kommentit (28)
Ihan ensiksi kannattaisi sanoa asia miehellesi ihan suoraan: Että tarvitset enemmän ja että olet miettinyt vieraissakäymistä. Vasta sitä seuraavan keskustelun lopputuloksesta voit miettiä mikä ratkaisu voisi olla paras: Korjaatte läheisyysongelmat parisuhteessa, hankit "luvallisen" rakastajan, otatte aikalisän tai eroatte... Ei se ero ainoa ratkaisu ole. Jos tarkemmin mietit, ymmärtänet että pettämiseen päätyminen harkitusti ei ole mitään "tilanteeseen joutumista"? Se ei ole reilua kumppania kohtaan eikä ratkaise teidän ongelmianne, pahimmassa tapauksessa vahingoitat teitä molempia, sekä mahdollisesti lapsianne ja rakastajianne. Rehellisyys satuttaa loppujen lopuksi paljon vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 17:35"]Miten mä en oikein ymmärrä, että jonkun itsetunto katoaa tuollaisesta asiasta. Onko sitä edes koskaan ollut? Elääkö tällainen nainen vain ja ainoastaan miehensä kautta? Eli eikö nainen saa mitenkään muuten parannettua itsetuntoaan kuin miehensä huomiolla ja hyväksynnällä? Ihanko oikeasti heidän elämänsä on nyt vain ajattelua siitä eikö mies tykkää enää, olenko ruma, olenko ikävä, miksi en kelpaa jne.
Ei meilläkään mies ole suudellut minua yli kahdeksaan vuoteen, halauksistakin on saman verran aikaa. Jos hän minua koskettaa, niin se kuuluu jo esileikkiin ja koko sessio on ohitse kymmenessä minuutissa. Ei minun itsetuntoni kuitenkaan tästä ole kiinni. En vaadi ja rukoile mieheni minua huomaavan, koskettavan tms. vaan elämä jatkuu samaan tapaan kuin ennenkin. En mieti mitään turhuuksia ja itsetuntoni on aina ollut hyvä. Minut on jo kasvatettu niin, että itsetuntoni ei ole mikään tuuliviiri, vaan tiedän mikä olen ja tiedän olevani arvokas läheisilleni. Yhden ihmisen suosion määrä tai laatu ei siihen asiaan vaikuta.
[/quote] Mä taas en ymmärrä miten joku voi elää tollasessa suhteessa. Ei kuulosta normaalilta. Ihmisiä on erilaisia. Ehkä et edes panosta siihen, että olisit ulkoisesti viehättävä? Mä panostan ja tuntuu niin turhauttavalta siltäkin kannalta. Ehkä olen vaan turhamainen, pikkuasioista nillittävä raukka. Ap
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 17:35"]Miten mä en oikein ymmärrä, että jonkun itsetunto katoaa tuollaisesta asiasta. Onko sitä edes koskaan ollut? Elääkö tällainen nainen vain ja ainoastaan miehensä kautta? Eli eikö nainen saa mitenkään muuten parannettua itsetuntoaan kuin miehensä huomiolla ja hyväksynnällä? Ihanko oikeasti heidän elämänsä on nyt vain ajattelua siitä eikö mies tykkää enää, olenko ruma, olenko ikävä, miksi en kelpaa jne.
Ei meilläkään mies ole suudellut minua yli kahdeksaan vuoteen, halauksistakin on saman verran aikaa. Jos hän minua koskettaa, niin se kuuluu jo esileikkiin ja koko sessio on ohitse kymmenessä minuutissa. Ei minun itsetuntoni kuitenkaan tästä ole kiinni. En vaadi ja rukoile mieheni minua huomaavan, koskettavan tms. vaan elämä jatkuu samaan tapaan kuin ennenkin. En mieti mitään turhuuksia ja itsetuntoni on aina ollut hyvä. Minut on jo kasvatettu niin, että itsetuntoni ei ole mikään tuuliviiri, vaan tiedän mikä olen ja tiedän olevani arvokas läheisilleni. Yhden ihmisen suosion määrä tai laatu ei siihen asiaan vaikuta.
[/quote] Mä taas en ymmärrä miten joku voi elää tollasessa suhteessa. Ei kuulosta normaalilta. Ihmisiä on erilaisia. Ehkä et edes panosta siihen, että olisit ulkoisesti viehättävä? Mä panostan ja tuntuu niin turhauttavalta siltäkin kannalta. Ehkä olen vaan turhamainen, pikkuasioista nillittävä raukka. Ap
[/quote]
Mä olen ap samaa mieltä. Ehkä tämä liittyy myös seksiviettiin, mulla on hyvin voimakas sellainen ja kaipaisin seksiä useamman kerran viikossa ja hyvää ja vaihtelevaa seksiä. Kun saan pakit jatkuvasti vongatessani, kyllähän se suö itsetuntoa. Haluan tuntea olevani haluttu, kaunis js rakastettu. Minä saan tuon kaiken ja hyvää seksiä kodin ulkopuolelta. Mutta ennen kuin tähän vaihtoehtoon ryhtyy, pitää olla varma, ettei kiinny rakastajaansa liikaa ja miettiä millainen vaikutus tällä on kotona. Ryhdikkäin olidi erota, mulls on syyni, miksen sitä tee. Muutaman vuoden päästä sekin harkinnassa. Minä voin paremmin kuin vuosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemuksesta sanon, että 1. tuo tilanne ei tule muuttumaan, vaikka tekisit mitä. 2. se ei johdu millään tapaa sinusta. 3. älä mene vieraisiin, eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki rakastaja. Miksi laittaa elämä mullin mallin, pieni sivujuonne riittää. En ymmärrä miksi tämä olisi niin suuri synti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä lähe vieraisiin. Dumppaa miehes pellolle. Hankaloitat tilannettasi jos lähet vieraissa käymään. M21
Tuntuu poikkeuksellisen pahalta, kun mies on muuten lähes täydellinen :( Miksi pitää olla tällanen ongelma?? Vaikuttaa naurettavalta syyltä jättää, mutta tällä on uskomattoman iso vaikutus mun itsetuntoon ja mielialaan. Olen alkanut vihata itseäni ja vartaloani. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 08:30"]Tuntuu poikkeuksellisen pahalta, kun mies on muuten lähes täydellinen :( Miksi pitää olla tällanen ongelma?? Vaikuttaa naurettavalta syyltä jättää, mutta tällä on uskomattoman iso vaikutus mun itsetuntoon ja mielialaan. Olen alkanut vihata itseäni ja vartaloani. Ap
[/quote]
Älä vaivu itsesääliin! Ei ole ollenkaa naurettava syy. Jokainen tarvitsee läheisyyttä ja lämpöä! M21
No hyvänen aika, se rakastaja vaan! Muissakin sivistyneissä kulttuureissa tehdään niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän samanlainen ongelma. Tai siis ihan sama ongelma. Sanoin viime kuun alkupuolella, että on menny xx.xx kauan, että oot koskenut muhun ja xx.xx, että oon saanu orgasmin. No olen saanut kerran munaa sen jälkeen. Seksi loppui kuin seinään viime syksynä, sitä ennen oli todella aktiivinen kausi, sunnilleen päivittäin. Mitään ihmeellistä ei tapahtunut, muuta kuin mentiin kihloihin, mutta ei tästä tuntuisi seksittömyyden johtuvan :D
.
En aio erota, vielä. Aion puhua ja puhua, ja laittaa itseäni kuntoon. Olen aina ollut ylipainoinen ja lihoin n.10kg 1.5 vuodessa. Kohta ollaan siinä painossa missä tavattiin. Olen huomannut, että tunteeni on pikku hiljaa haalistumassa mieheeni, vaikka rakastankin todella paljon!
.
Tsemppiä ap:lle! Koita vielä puhua miehesi kanssa! Tiedän tunteesi täysin :/
N21
Naisten itsetunto on kyl niin pienestä kiinni voi voi.
Mulla oli tollanen tilanne ja siinä liitossa (ihme kyllä) pari lastakin. Yritin vuosia vaikka mitä, mutta ketään ei voi pakottaa haluamaan. Erosimme ja olemme edelleen hyvissä väleissä. Itsetuntoni ehti kyllä pohjamutiin tuona aikana. Tsemppiä
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 08:26"]
Hanki rakastaja. Miksi laittaa elämä mullin mallin, pieni sivujuonne riittää. En ymmärrä miksi tämä olisi niin suuri synti!
[/quote]
Olet kusipää
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 08:33"]
No hyvänen aika, se rakastaja vaan! Muissakin sivistyneissä kulttuureissa tehdään niin.
[/quote]
Sivistyneessä maassa ei petetä puolisoaan
Miten mä en oikein ymmärrä, että jonkun itsetunto katoaa tuollaisesta asiasta. Onko sitä edes koskaan ollut? Elääkö tällainen nainen vain ja ainoastaan miehensä kautta? Eli eikö nainen saa mitenkään muuten parannettua itsetuntoaan kuin miehensä huomiolla ja hyväksynnällä? Ihanko oikeasti heidän elämänsä on nyt vain ajattelua siitä eikö mies tykkää enää, olenko ruma, olenko ikävä, miksi en kelpaa jne.
Ei meilläkään mies ole suudellut minua yli kahdeksaan vuoteen, halauksistakin on saman verran aikaa. Jos hän minua koskettaa, niin se kuuluu jo esileikkiin ja koko sessio on ohitse kymmenessä minuutissa. Ei minun itsetuntoni kuitenkaan tästä ole kiinni. En vaadi ja rukoile mieheni minua huomaavan, koskettavan tms. vaan elämä jatkuu samaan tapaan kuin ennenkin. En mieti mitään turhuuksia ja itsetuntoni on aina ollut hyvä. Minut on jo kasvatettu niin, että itsetuntoni ei ole mikään tuuliviiri, vaan tiedän mikä olen ja tiedän olevani arvokas läheisilleni. Yhden ihmisen suosion määrä tai laatu ei siihen asiaan vaikuta.