Ihmiset jotka sanoo suoraan

En ole huomannut ainakaan omalla kohdalla.Itse nimittäin olen sellainen, että sanon suoraan mitä ajattelen ja arvostan myös muissa ihmisissä sitä , että sanovat suoraan mitä ajattelevat myös minulle ☺

En ole huomannut. Itse sanon asiat suoraan enkä voi sietää sitä että mulle sanotaan asiat kierrelle ja kaarrellen, suoraan ne on sanottava.

Jotkut jopa ylpeilevät suoraan sanomisellaan. Minusta se ei ole hienotunteista ja tahdikasta, ainakaan jos aiheuttaa pahaamieltä.

Suoraan sanominen voi olla myös sairautta esim. narsistit ja muut pers.häiriöiset kokevat sen jopa velvolllisuudekseen, kun muut eivät ymmärrä sitä tehdä, ainakin jos se loukkaa toista.

Minustakin moni suoraan puhuja tykkää itsekin siitä, että puhutaan hänellekin suoraan niin kuina siat on.

Suoraan puhumista on vähän kahta sorttia. On hyvä, jos uskaltaa suoraan ottaa esille epäkohtia, virheitä tms. Sitten on ääliöitä, jotka sanoo suoraan, että sun uus kampaus näyttää potalta tms. Suoraan puhumistakin voi harrastaa monella tavalla ja fiksu suoruus ei tarkoita sitä, että mitä vaan lauotaan päin naamaa.

Miesystäväni sanoo asioita suoraan ja aika nolostikin. Kuulemma on vain realistinen. Joo, ja moukka...

Mulle saa ja pitää sanoa suoraan. En ymmärrä yleisiä kirjoittamattomia sääntöjä ja vihjailua. En tykkää kiertelystä ja kaartelusta tai etenkin naisten luomista sosiaalisista säännöistä. Siksi hakeudun sellaisten ihmisten seuraan, jotka puhuvat suoraan. Ja se onkin paras piirre mun miesystävässä. Pyrin itsekin puhumaan rehellisesti ja ilman kiertelyä.

Tarkentakaa vähän, mitä tarkoitatte suoraan sanomisella? Jos työkaverilla on uusi vaate, ja se kysyy mitäs pidät, niin sanotko suoraan jos se on mielestäsi ruma? Tai kaverin lapsi on ärsyttävä kimittäjä, sanotko senkin suoraan? Missä menee teillä raja, mikä on suoraan sanomista ja mikä loukkaamista? Vai eikö mikään ole loukkaus, jos se on vain totuus? Kaiken saa paukuttaa päin näköä suoraan?

"Suoraan puhumista on vähän kahta sorttia. On hyvä, jos uskaltaa suoraan ottaa esille epäkohtia, virheitä tms. Sitten on ääliöitä, jotka sanoo suoraan, että sun uus kampaus näyttää potalta tms. Suoraan puhumistakin voi harrastaa monella tavalla ja fiksu suoruus ei tarkoita sitä, että mitä vaan lauotaan päin naamaa."

Juuri näin. Suoraan puhumisista on kahta sorttia. Ja se toinen on tarkoituksellista loukkaamista tai vähättelyä tai oman egon pönkittämistä toisen kustannuksella. Ja fiksu suoruus on valita oikeat sanat ja ilmeet ystävällisesti, mutta totuudenmukaisesti.

Ollaan miehen kanssa usein puhuttu että on kummallista miten suoraan puhumisesta ylpeillään ja se koetaan jotenkin hienoksi piirteeksi. Tottakai on hyvä puhua asioista oikeilla nimillä ja ei nyt valehdella. Mutta olen huomannut miten ihmiset jotka leuhkivat suoraan puhumisella ovat usein tosi huonosti käyttäytyviä ja tilannetajuttomia. Aina ei ole kohteliasta möläyttää suustaan ihan mitä vain ja sen sijaan että ymmärtäisi hävetä niin tälläinen ihminen kätkeytyy sen taakse että puhun asioista suoraan ja piste. En ymmärrä mihin kohteliaisuussäännöt ja toisten huomioiminen ovat näiltä ihmisiltä kadonneet. Itse ainakin opetan lapsilleni toisten huomioon ottamista. Se kuuluu mun mielestä peruskäytöstapoihin!!!

"Ollaan miehen kanssa usein puhuttu että on kummallista miten suoraan puhumisesta ylpeillään ja se koetaan jotenkin hienoksi piirteeksi. Tottakai on hyvä puhua asioista oikeilla nimillä ja ei nyt valehdella. Mutta olen huomannut miten ihmiset jotka leuhkivat suoraan puhumisella ovat usein tosi huonosti käyttäytyviä ja tilannetajuttomia. Aina ei ole kohteliasta möläyttää suustaan ihan mitä vain ja sen sijaan että ymmärtäisi hävetä niin tälläinen ihminen kätkeytyy sen taakse että puhun asioista suoraan ja piste. En ymmärrä mihin kohteliaisuussäännöt ja toisten huomioiminen ovat näiltä ihmisiltä kadonneet. Itse ainakin opetan lapsilleni toisten huomioon ottamista. Se kuuluu mun mielestä peruskäytöstapoihin!!!"

Aivan, suoraan puhumisen-kulttuuri on lisääntynyt asiakaspalvelussa, työelämässä, koulussa jne. vaikka alkeellisimmatkin käytöstavat ja hienotuneisuus on hukassa ja puhutaan mitä sylki suuhun tuo. Ja siitä jopa ylpeillään, vaikka todellisuussa se on huonoa käytöstä. 

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 12:31"]

Jotkut jopa ylpeilevät suoraan sanomisellaan. Minusta se ei ole hienotunteista ja tahdikasta, ainakaan jos aiheuttaa pahaamieltä.

Suoraan sanominen voi olla myös sairautta esim. narsistit ja muut pers.häiriöiset kokevat sen jopa velvolllisuudekseen, kun muut eivät ymmärrä sitä tehdä, ainakin jos se loukkaa toista.

[/quote]

Suoraan puhuminen ei tarkoita, että toimii silti ääliösti. Ei tarvitse sen takia haukkua ketään tai laukoa jotain ääliömäisyyksiä. Kyllä sitä tilannetajua on suoraan sanojallakin. Mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ääliöitäkin löydy henkilöiltä, jotka puhuvat suoraan.

Suoraan puhuminen tarkoittaa ainakin mun kohdallani esim. parisuhteessa, että jos toinen kysyy, että mikä on vialla niin mä sanon mikä on vialla, enkä sano tyypilliseen tapaan "ei mikään" ja naama on yhä norsun**tulla. Samoin en vihjaile, sillain, että toisten pitäisi lukea rivienvälistä jotain omaansa. Tapanani ei ole haukkua kuitenkaan toisia. Jos joku puku on ruma ja toinen kysyy mun mielipidettä siihen, voin sanoa, ettei ole ihan mun makuuni, mutta makuja on monia. Voin sanoa myös, että kaikki mikä on ystäväni päällä on kaunista :) -mikä yleensä on vielä totta, kauneus on katsojan silmässä!

Nojah. Harrastan asiallista ja asiatonta suoraanpuhumista. Jos asiallinen ei auta ja asiattomuudet jatkuvat, voin kyllä todeta, että toinen on kusipää tmv. Epäilemättä ei korrektia, mutta toisaalta missä vaiheessa niin sitten saa sanoa? Ei missään? Pitää lässyttää tyypille, jolle se on "turhaa lässytystä" eli aivan helmiä sioille. Totta kai tällaisen hlön kohdalla siitä nimittelystäkin nousee metakka, mutta paremmissakin piireissä kuppi ruukaa joskus kaatua.

Myönnän toki, että minä kritisoin ihmisiä asiallisestikin aika paljon. En ole itsekään täydellinen, mutta en ole kiinnostunut nyökyttelemään esim. välinpitämättömyydelle, itsekkyydelle, huutamiselle tai ohareille.

Minä olen joskus vähän ihmetellyt, että mitä ne hyvät sosiaaliset taidot lopulta ovat. Sitä vai, että pitää päänsä kiinni, mutta ajatuksissa kyllä vituttaa enemmän kuin tarpeeksi.

Minä puhun suoraan asioista. Mulle saa myöskin sanoa suoraan.

Se vaan on niin hemmetin harva joka ymmärtää suoraan puhumisen. Suoraan puhuminen ei ole sammakoita, eikä huonokäytöstä, ei haukkumista, eikä töksäyttelyä jne.

Muhun ei haukkuminen tartu ja siitä myöskin sanon."Jos oli tarkoituksesi saada mut haukkumisellasi vittuuntumaan, niin et onnistunut." 

Ja lisäys vielä edelliseen, että minua itseäni satuttaa huomattavasti enemmän valehtelu kuin suoraan sanominen. Inhoan ihmisten pyrkimyksiä kierrellä sanomasta ikäviä asioita. Mielestäni mikään "en halua loukata" ei oikeuta valehtelemaan. Itse haluan kuulla niin positiiviset kuin negatiiviset asiat suoraan, koska vasta silloin niistä tulee totta.

Menin harrastuskerhoon ja minulle on sanottu siellä suoraan rumia kommentteja ulkonäöstäni ja eräästä sairaudestani. Olen kai sitten epärehellinen ihminen, kun en ole saanut sanottua suoraan takaisin, että "sinä olet valtava läski" tai "sinä olet ruma, lyhyt, kaljuuntuva hyyppä". Minulla on vain liikaa käytöstapoja ja vihaan sitä piirrettä itsessäni!

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 12:38"]

Tarkentakaa vähän, mitä tarkoitatte suoraan sanomisella? Jos työkaverilla on uusi vaate, ja se kysyy mitäs pidät, niin sanotko suoraan jos se on mielestäsi ruma? Tai kaverin lapsi on ärsyttävä kimittäjä, sanotko senkin suoraan? Missä menee teillä raja, mikä on suoraan sanomista ja mikä loukkaamista? Vai eikö mikään ole loukkaus, jos se on vain totuus? Kaiken saa paukuttaa päin näköä suoraan?

[/quote]

Aina siitä vaatteesta voi sanoa, että se sopii sulle/se on niin sun juttus.. Ei tarvii haukkua toisen valintoja.
Kimityskin on hänen tapansa olla, sitä ei lähdetä kommentoimaan. Jos tulee kyse mitä lapsi on tehnyt, niin sitten siitä sanotaan. "Lassi toimi nyt väärin, voisiko tässä toimia toisella tavalla ensikerralla. Miten voidaan tulla vastaan?"

Esim kun kumppanin/kaverin toiminta vituttaa, miksi hän sua kohtelee juuri tällä hetkellä noin ja noin. Niin sanot, että mikä vituttaa, olenko mä tehnyt jotain väärin?

Suoraan puhuminen ei ole impulssista möläyttelyä.

En nyt jaksaisi aloittaa tätä taas mutta menköön. Ihmiset eivät oikein tunnu tajuavan mikä sen suoraan puhumisen vaihtoehto. Kuvitellaan nyt, että olen juhlissa ja puhun siellä jonkun miehen. Miehen puoliso näkee sen ja sattuu olemaan sairaalloisen mustasukkaista tyyppiä. Puoliso voi toimia kahdella tavalla: joko sanoa suoraan, että en pidä siitä, että puhut miehelleni koska olen mustasukkaisen tai sitten alkaa levitellä selän takana minusta ikäviä juoruja jotta minua ei kutsuttaisi juhliin enää toiste. Valitsisin mieluummin ensimmäisen kohtelun.

Käytännössä kuitenkin mustasukkainen puoliso ei yleensä tajua olevansa mustasukkainen (koska se on negatiivinen ominaisuus ja ihmiset eivät yleensä halua myöntää itselleen omaavansa negatiivisia ominaisuuksia) vaan jotenkin rationalisoi itselleen sen miksi minut pitää savustaa ulos porukasta. Joten arvostan suoraan puhumista sen takia, että suorapuheiset ihmiset tuntevat itsensä ja pystyvät olemaan rehellisiä itselleen.

Pitäisikö sitten töräyttää suoraan mitä ajattelee jonkun vaatteista? Miksei? Mitä hyötyä valehtelemisesta on? Onko ihmiset tosiaan niin huonoitsetuntoisia ja herkkiä etteivät kestä sitä, että joku toinen arvostaa eri asioita kuin he itse?

Epäilen, että nämä ihmiset jotka eivät pidä suorasta puheesta näkevät asian jotenkin niin, että jos ihmiset on erilaisia, niin se johtaa heti väkivaltaan ja se on tietysti pelottavaa. Jossain toisissa piireissä ajatellaan, että vaikka minä en pidä sinun vaatteistasi tai sinusta muutenkaan, niin kohtelen sinua silti reilusti.

En. Minä sanon keskustelussa suoraan mielipiteeni. Miksi oletat että esimies esimerkiksi ymmärtäisi minua jos vihjailisin? Ja jos jollakin on kivan näköinen vaate, sanon senkin suoraan. Mikä ongelma tämä nyt taas on?

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 12:38"]Tarkentakaa vähän, mitä tarkoitatte suoraan sanomisella? Jos työkaverilla on uusi vaate, ja se kysyy mitäs pidät, niin sanotko suoraan jos se on mielestäsi ruma? Tai kaverin lapsi on ärsyttävä kimittäjä, sanotko senkin suoraan? Missä menee teillä raja, mikä on suoraan sanomista ja mikä loukkaamista? Vai eikö mikään ole loukkaus, jos se on vain totuus? Kaiken saa paukuttaa päin näköä suoraan?
[/quote]Oletko hölmö? Tottakai mennään käytöstapojen mukaan eikä haukuta ketään.

Jep. Meillä on yksi neljän hengen ystäväporukka, ja yksi on juuri tuollainen että sanoo kaiken suoraan- tylystikin. Ei siinä mitään, hän on ihana tyyppi, mutta vituttaa joskus kun hän sanoo jotain oikein ärsyttävää, ja jos sanon takaisin niin ei herranjumala se kestä sitä. Jos ollaan hänen luonaan tai hänen autollaan liikenteessä, nakkaa oikeasti pihalle. Siksi onkin parempi sanoa takaisin jossain puolueettomalla maaperällä :D