Kokemuksia teiltä jotka joutuneet viemään päiväkotiin lapsen heti äitiysloman päätyttyä.
Eli en kaipaa mitään moraalisaarnoja kuinka ei tule viedä 9kk:n ikäistä lasta päiväkotiin vaan juuri teiltä, jotka olette syystä tai toisesta päätyneet tähän ratkaisuun. Kuinka on mennyt lapsen kanssa ja kuinka on sopeutunut?
Kommentit (12)
Käytiin muutamana päivänä hetki tutustumassa ja lapsi oli yksinkin pari tuntia hoitajalla. Aika helposti sopeutui, en jäänyt oven rakoon odottelemaan, josko kuitenkin itkisi äidin perään niinkuin, toinen äiti joka tuntui oikein lietsovan lapsen ikävää. Kun oli kotiin lähdön aika pihalla oli kiukutteleva lapsi, mutta kiukuttelu alkoi kun näki minut eli ihan tervettä sekin.
Ensin ihmettelin aina putipuhdasta lasta kun hain, vaikka toiset leikkivät hiekkalaatikolla, meidän istui rattaissa. Syy selvisi pian olin pukenut rinsessani vaaleanpunaisiin söpöhin vaateisiin, joita hoitaja ei uskaltanut antaa likastaa, kun nauroin, että kyllä meillä niitä pestään antaa mennä vaan hoitajakin vapautui.
Hyvin on tämä äitinrinsessa pärjännyt, vaikka pienenä joutui hoitoon, kaksi viikkoa sitten lähti toiselle puolen Suomea opiskelemaan, ihan äidin silmät kyynelehtii kun muistelee esikoisen vauva-aikaa.
Minulla on 2 lasta aloittanut päiväkodissa 10,5 kk ikäisenä. Esikoinen sopeutui hyvin, nukkui esim. kahdet päiväunet päiväkodissa. Hänen kanssaan ei ongelmia. Keskimmäinen ei alkuun pitkään pitkään aikaan syönyt eikä nukkunut päiväkodissa, nykyisin hänkin viihtyy siellä hyvin.
Kuopus aloitti päiväkodissa 1 v 1 kk ikäisenä, ja hänen kanssaan kaikki on mennyt kuin tanssi. Poika viihtyy siellä hyvin, nukkuu ja syö hyvin.
Meillä on semmonen tilanne että esikoinen täytti 2 vuotta ja vauva oli 10 kk kun alottivat hoidossa. Siis pidin kesälomani ennenkö palasin töihin.
Meillä on ryhmäperhepäiväkoti. 3 hoitajaa, max 12 lasta. Paikka on ihana, eri ikäsiä lapsia samassa porukassa. Jos sulla on mahdollista valita hoitomuoto niin perhepäivähoitaja tai ryhmis olis varmaan parempi? Siis ei ole kokemusta tarhasta; sinänsä en tiedä olisiko lapsen mukavempi olla vaan ikäisiensä kanssa, mutta meijän porukka toimii.
Meillä molemmat lapset tykkää paikasta. Esikoinen kävelee itse hoitoon. Kun hoitaja näkyy niin vauva haluaa syliin. Nauraa ja kädet on ojossa.
Esikoisella on kiire riisua vaatteita eikä malta odottaa että pääsee toisten luokse.
Tietty lapsia on rankka viedä hoitoon, siis sulle. Mutta kun lapset jää mielellään niin se helpottaa. Hoitaja sanoi alussa että meidän esikoiselle saattaa tulla stoppi halukkuudessa, mutta ollaan päästy kyllä upeesti aina hoitoon. Vauvasta hoitaja sanoi että on niin pieni ettei samaa ongelmaa varmaan tule. Siis tottuu hoitajiin ja paikkaan niin ettei tule samaa harmia. Isommat lapset menee alussa mielellään mutta kun hoksaavat kaavan niin ei kiinnosta ja kokeillaan vähän rajoja ja kiukutellaan.
Mitä tulee moraalisaarnoihin niin kannattaa varautua niihin. Tää on ollu mulle raskasta aikaa juuri sen takia mitä ulkopuolelta painostetaan.
Ihmettelyä miksi en ole kotona, miten lapset nyt pärjäävät, surkuttelua ja voivottelua. Muistellaan miten on itse pärjännyt kun ei ollu rahaa ja oltiin kotona laskemassa pennejä.. Eli varaudu pahimpaan.
samaan tarhaan jossa hänen 4 isosisarustakin olivat/ovat. Tutut hoitajat - 10 vuoden aikana hyvät kokemukset. Tuntemme toisiaan jo niin hyvin, että voin luottaa siihen, että asiat hoidetaan yhteysymmärryksessä.
Pojalla ei ollut mitään ongelmia sopeutua - on tosi iloinen ja tasapainoinen. Isot sisarukset tulevat hänen " ryhmässä" käymään ja pitävät hänestä pihallakin hyvä huolta.
Samassa tarhassa aloitti esikoinenkin 11 kksena - ja silloinkin kaikki meni hyvin. Olen aina saanut tosi reilua ja hyvä palautetta ja lapsiani hyvä hoitoa
Toinen meni pph:oon ja toinen p-kotiin. Kyllähän noin pienelle pph on parempi, toisen kohdalla se ei vaan meillä onnistunut. Mutta hyvin on mennyt kummankin kohdalla, ei ollut mitään ongelmia.
Se osaltaan lisäsi turvallisuuden tunnetta tuon pienen kohdalla. Pahemmalta olisi tuntunut jättää hänet sinne hoitoon " yksin" .
Meillä lähin päiväkoti oli sellainen pieni ja meille se oli perhepäivähoitoa parempi vaihtoehto. Lapsi oli jo pienenä erittäin sosiaalinen ja hän nautti päiväkodin päivistä niin ettei normaalia itkuvaihetta tullut koskaan. Aina jäi iloisena vilkuttamaan ikkunaan.
Seuraavat lapset eivät sitten olekaan olleet niin sosiaalisia ja heidät vein reilun vuoden ikäisenä perhepäivähoitoon luotettavalle hoitajalle.
Itse olen sitä mieltä että riippuu lapsesta mikä on parasta ja mitä lapsi tarvitsee. Toisille perhepäivähoito on parempi ja toisille päiväkoti. Mutta se että menee niin pienenä hoitoon ei ole mielestäni haitaksi tai kamalaa kun kaikki muut asiat on kunnossa. Eli jos hoitaja (t) on luotettava ja ammattitaitoinen ihminen niin lapsi tuskin kärsii. Meillä ainakin perhepäivähoitsu on ollut kuiin Mummi lapsille :-)
2 vuotiaat. Ovat jotenkin vielä niin " pihalla" kaikesta etteivät osaa ikävöidä. ajantaju ei ole vielä kehittynyt.
t.lto
heti äitiysloman loputtua. Hirvittää kyllä ja kun mulla ja miehellä vielä molemmilla vuorotyö. Onko kellään kokemusta noin pienen olemisesta vuorotyöläisten päiväkodissa tia hoitopaikassa?
hyvin pärjtätty ja lapset tykkäsivät aivan älynä
pph:lla. Kaikki meni tosi hyvin, pelättiin mekin ihan turhia. Lapset ovat tosi sopeutuvaisia ja luulenkin, että äidillä on enemmän ikävä kuin lapsella:) Tosin nyt kun 2 kk ollut hoidossa, niin tytöstä on tullut kotona äidin sylivauveli, mitä ei aikaisemmin ole ollut. Eli taitaa tytölläkin vähän ikävä olla:/