Miten Ilmatieteen laitoksella voi työskennellä 720 henkilöa!

Siellä on sormenpäällä tuulensuuntaa mittaamassa melkein jokaisella paikkakunnalla yksi palkattu työntekijä.

Joo, niistäkin 11 kaupungin puisto-osaston työntekijästä jotka harvensivat puita Kampissa viime viikolla, voisi vähentää sen 10 koska yksi teki työt ja muut vaan ihmetteli ja kertoi vitsejä.

Onhan noissa julkisrahoitteisissa organisaatioissa yleensäkin varsin jäätävät henkilöstömäärät. Esim. Ylessä n. 3100 työntekijää + rutkasti siihen päälle määräaikaisia ja freelancereita. Metsähallituksessa n. 1700 + melkein saman verran ulkopuolista työvoimaa. Tuntuu näin yksityisellä sektorilla koko uransa työskennelleestä omituiselta, kun omat työnantajani ovat vääntäneet varsin suurta (monikansallista) liikevaihtoa yleensä n. 100-300 henkilön voimin.

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 15:18"]No voi huh, siellähän tutkitaan vaikka ja mitä, tekevät esim. yhteistyötä NASAn kanssa. Tutkivat ilmastonmuutosta, maapallon lämpenemistä, ilmakehää, maanpintaa, ennustavat jäävuorien liikkeitä, valtamerten muuttumista, kehittelevät järjestelmiä joilla ennustaa luonnonkatastrofeja ymym. Paljon kansainvälistä ja kotimaista yhteistyötä. 
[/quote]

Suomeksi sanottuna hyvinä aikoina tolkuttomiin mittoihin paisunut valtion laitos. Nyt on aika ruveta leikkaamaan tuota läskiä sillä verotulot eivät riitä enää maisterien suojatyöpaikkoihin.

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 14:49"]

Eihän sinne oikeasti tarvittaisi kuin kymmenkunta ihmistä: pääjohtaja, pari sääennustajaa, tutkija, muutama laiteteknikko ja sihteeri.

[/quote]

Noinhan sitä voisi luulla, jos ei mistään mitään ymmärrä.

Ilmatieteen laitos vastaa esimerkiksi virallisten säähavaintojen teosta. Tarvitaan ihmiset, jotka asentavat sääasemien laitteistot ja huoltavat niitä. Tarvitaan havainnontekijöitä. Tarvitaan ihmisiä, jotka tarkastavat havainnot (laitteet tekevät virheitä, eikä virheellisiä havaintoja saa päästää eteenpäin). Tarvitaan ihmisiä, jotka tutkivat säähavaintojen tekemistä ja esimerkiksi sitä, miten havaintoaseman ympäristön muutokset vaikuttavat havaintoon.

Tässä vaiheessa on siis saatu tehtyä säähavainnot. Sääasemia on kymmenittäin ympäri maata. Siihen päälle säätutkat ja muut eksoottisemmat laitteet, joiden ylläpito vaatii työtä. Voitte arvioida, montako ihmistä pelkän havaintotoiminnan pyörittäminen vaatii.

Seuraavaksi havainnoista pitäisi saada tehtyä ennusteita. Riittääkö, että havainnot kiikutetaan meteorologille, joka sitten katselee havaintoja ja tekee ennusteen. Ei oikein. Meteorologia oli tuolla tasolla joskus sata vuotta sitten. Nykyään käytetään tietokonemalleja, joihin syötetään jotakuinkin kaikki mahdolliset havainnot, joista malli sitten laskee ennusteen. Sääennustemallit eivät synny tyhjästä, vaan jonkun pitää ne tehdä. Ehkä joskus 1950- tai 1960-luvulla säämallin olisi voinut kirjoittaa muutama ihminen, mutta nykyään se on kymmenien tai satojen ihmisten yhteistyötä.

Yksi tutkija saattaa olla erikoistunut yhden osan toiminnan kehittämiseen. Aiheena voi olla vaikkapa se, miten lumihavainnot muutetaan säämallille sopivaan muotoon, jotta ne parantavat ennustetta. Eikä säämallejakaan ole vain yhtä. Ilmatieteen laitoksella on käytössään ainakin Euroopan keskuksen (ECMWF) keskipitkät ennusteet. Ne ovat maailmanlaajuisia ennusteita, joita käytetään sekä suoraan että osana tarkempia pienemmän alueen säämalleja, joita Ilmatieteen laitoksellakin on useita. Yksi on jo pitkään käytössä ollut malli, jonka kehitys on lähes päättynyt, mutta jota käytetään yhä ennustamisessa. Sitä korvaamaan ollaan kehittämässä uudempaa mallia. Pelkästään näiden operatiivisten mallien kehittämiseen tarvitaan aika monta tutkijaa.

Nyt on saatu havainnoista tehtyä numeerinen ennuste. Riittääkö, että meteorologille lätkäistään eteen iso kasa numeroita? No ei. Malliennusteista pitää tehdä karttoja, animaatioita ja erilaisia visualisointeja, joita meteorologi varsinaisesti käyttää. Jonkun pitää nämäkin tehdä, kuten myös ylläpitää meteorologin työvälineitä (joita ei myydä jokaisessa kaupassa, vaan ne on kehitettävä osittain itse). Nyt vihdoin päästään tekemään ennusteita.

Sääpäivystyksessä on oltava jatkuvasti joku paikalla tekemässä uusia päivitettyjä ennusteita ja mm. seuraamassa vaarallisten sääilmiöiden kehitystä. Ilmailu tarvitsee oman erikoistuneen meteorologinsa. Paikalla on siis vähintään kaksi meteorologia, huonolla säällä useampia. Jatkuva sääpäivystys on kolmivuorotyötä, jonka pyörittäminen vaatii viisi henkilöä jokaista työvuorossa olevaa kohti. Kahden hengen päivystystiimi vaatii siis 10 meteorologia + päivävuorolaiset sekä jatkuvasti päivystävän tukihenkilöstön (sääpalvelu ei saa keskeytyä mistään syystä).

Tässä vaiheessa on siis saatu aikaan ennustuspalvelu, joka tuottaa havainnot ja niistä ennusteet. Lisäksi tarvitaan ihmiset, jotka tekevät räätälöityjä ennusteita erilaisille asiakkaille. On maksullista konsulttipalvelua niille, jotka haluavat ostaa erilaisia selvityksiä vaikkapa tuulisuudesta tietyssä paikassa. Oma lukunsa ovat ilmanlaatuasiantuntijat, jotka selvittävät ilman koostumusta ja siinä olevia epäpuhtauksia (ei pelkästään saasteita). Aiheena voivat olla vaikkapa metsistä vapautuvat hiukkaset, jotka vaikuttavat moneen asiaan ilmakehässä ja joiden vaikutus lopulta pitää huomioida säämalleissa ja muissa tuotteissa. Löytyy merentutkijoita ja avaruussään (mm. revontulet) tutkijoita. Eikä pidä unohtaa ilmastoa. Ilmastonmuutos tulee varmasti ja sen vaikutuksia pitää tutkia. Vähintäänkin tarvitaan joukko ihmisiä tekemään havainnoista tilastoja, jotta selvittää sellaisia asioita kuin keskimääräinen sademäärä tai lämpötilojen ääriarvot. Suomen kansainvälisten sopimusten vaatimaa Etelämannertutkimusta taidetaan sitäkin johtaa Ilmatieteen laitokselta.

Säätutkien lisäksi on sääsatelliitteja. Tutkasta ei saada ulos hienoa sadekarttaa ilman työtä, eikä sääsatelliiteista yksinkertaisia kuvia ihmeellisempiä tuotteita ilman, että joku kehittää menetelmän, jolla näistä laitteista saadaan irti hiukan enemmän. Näitä tuotteita kehittämään tarvitaan ihmisiä. Jonkun pitää myös rakentaa ja ylläpitää ne systeemit, joissa näitä kaikkia valtavia datoja säilytetään ja liikutetaan.

Eikä pidä unohtaa hallintoa. Jonkun pitää huolehtia välttämättömästä paperinpyörityksestä (palkat, hankinnat, työsopimukset) ja johtaa toimintaa, jotta tutkijat voivat keskittyä omaan työhönsä. Lisäksi jonkun pitää olla vastaamassa toimittajien kysymyksiin laitoksen toiminnasta.

No kun ilmaa on niin paljon.

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 14:49"]

Eihän sinne oikeasti tarvittaisi kuin kymmenkunta ihmistä: pääjohtaja, pari sääennustajaa, tutkija, muutama laiteteknikko ja sihteeri.

[/quote]

Ei muuten sitten kannata verrata eri maiden sääpalveluiden henkilöstömääriä, sillä ne ovat vertailukelvottomia. Monessa maassa Ilmatieteen laitosta vastaava sääpalvelu on todella pelkkä sääpalvelu ja sen rinnalla on erillinen tutkimuslaitos tai yliopiston alainen yksikkö.

Suomen Ilmatieteen laitos on sääpalvelun lisäksi kovatasoinen tutkimuslaitos (ihan tutkitusti). Esimerkiksi Italiassa vastaava laitos on osa ilmavoimia, jonka työntekijät ovat periaatteessa sotilaita. Yhdysvalloissa taas kansallinen sääpalvelu on osa valtiollista ilmakehä- ja valtamerivirastoa (NOAA), jossa on kai nelisentuhatta työntekijää. Yhdysvalloissa on kuitenkin myös joukko muita virastoja, jotka tekevät vastaavaa työtä, osa niistä armeijassa, laivastossa tai ilmavoimissa. Eikä pidä unohtaa, että siellä on myös NASA, jonka tehtäviin kuuluu asioita, joita Suomessa hoitaa Ilmatieteen laitos.