Lue keskustelun säännöt.
1 v 3 kk ei kävele vielä
27.11.2021 |
Kävelee ja seisoo tukea vasten, ei vielä ilman. Onko muilla ollut hitaanlaisesti kävelemään oppineita lapsia? Mitkä olleet merkkejä siitä, että "pian mennään"? 🙂
Kommentit (46)
Mun poika oppi kävelemään 1v 4kk iässä, ei oikeastaan kontannutkaan kuin ehkä viikon ennen tuota 😄 Meni siihen asti jollain omalla tyylillään. Kävelykärryn kanssa muistaakseni treenailtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on jälkeenjäänyt. Varmasti muutenkin kuin vain kävelyn osalta.
Oma "jälkeenjäänyt" lapseni (oppi kävelemään 1 v 4 kk iässä) opiskelee nykyisin Aallossa teknillistä fysiikkaa erinomaisella menestyksellä.
Meidän esikoinen oppi kävelemään juuri ennen kun täytti 1v 6kk. Ennen sitä ei yhtään ollut kiinnostusta, eikä yrittänyt edes. Ja sitten mentiinkin vauhdilla siitä eteenpäin.
Nyt 6-vuotias, huomaa että on muutenkin harkitsevainen ollut aina. Tukea vasten oppi kuitenkin seisomaan jo 7kk iässä. Koskaan ei oltu kehityksestä huolissaan, hän vain konttas ulkonakin.
Meillä auttoi 1v 3kk, kun tehtiin "juoksuharjoituksia" :D lapsi käveli kyllä esim. kädestä pitäen, mutta meno oli ilmeisesti kahdella jalalla yksin hoipertaen hänelle liian hidasta. Meni mieluummin 3kk ajan polvikävelyä huimaa vauhtia. Yhtenä päivänä halusin näyttää hänelle, että kävellenkin pääsee kyllä nopeasti, otin hänen käsistään kiinni ja sitten juostiin kovaa yhdessä. Hän alkoi saman päivän iltana kävellä ilman tukea :) eli osasi kyllä, mutta piti kävelyä tylsänä ja hitaana kulkumuotona. Vinkkinä vaan, jos teidän lapsi on samaa maata!
On mahdollista, että lapsi osaa kyllä kävellä, mutta ei halua kävellä ilman tukea.
On lapsia, jotka innostuvat kävelemisestä niin paljon, että kun kerran kävelevät ilman tukea eivät muuta haluakkaan. Ja on lapsia, jotka kerran käveltyään ilman tukea, "taantuvat" konttaamaan.
Asenteeseen voi vaikuttaa moni tekijä. Esimerkiksi, jos vanhempien regointi epäonnistumisiin on voimakas (hyvälläkin tarkoituksella), lapsi voi pelätä rohkeutta (kannustuksista huolimatta; vanhempien reaktiot ovat arvaamattomia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen oppi kävelemään 1v 6kk, mutta sitten käveli heti varmasti. Nuorempi oppi/ uskalsi jo vaille vuoden iässä ja sitten kohelsi ja kaatuili jonkin aikaa. Sisarusten luonne-erot näkyivät myös tässä, vanhempi harkitsevainen, nuorempi impulsiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Meillä 1v 2kk lähti kävelemään 10kk iässä, mutta ei ole sanonut vielä sanaakaan.
Näinpä. Mun lapseni taas puhui joitain lauseita reilun vuoden ikäisenä, mutta kävelemään lähti vasta 1v3kk. Kolme vuotiaana oppi ajamaan ilman apupyöriä ja liikunta oli pienestä asti tärkeää. Harrasti koko lapsuutensa ja nuoruutensa jääkiekkoa mutta oli esim nopea juoksemaan. Voitti monet juoksut ja oli sadasta urheilijapojasta toisiksi paras juoksutesteissä.
Myös minä ja isänsä olemme lähteneet 1v3kk iässä kävelemään.
Anna hyvä ihminen lapsen kehittyä omaan tahtiinsa!
Miksi ihmeessä ihmisillä tuntuu olevan jonkinlainen kilpailu siitä kävelikö meidän poika kahden kuukauden ikäisenä ja puhuiko meidän tyttö kokonaisia lauseita viiden kuukauden?
Nostaako se teidän vanhempien egoa jotenkin että lapsi puolittain pakotetaan tekemään asioita joihin hän kehitysasteeltaan ei vielä yllä?
Oma poikani käveli ilman tukea vuosi ja 4 kk ikäisenä, ennen sitä niin että piteli aikuista kädestä. Ja nyt melkein 190 cm raavas miehenalku jääkiekkokentillä lentää luistimilla kuin lintu.
Tyttö oppi vuosi ja 2 kk ikäisenä kävelemään, mutta oppi puhumaan selkeitä lauseita saman ikäisenä. Onkin kielellisesti hyvin lahjakas. Mihinkään en ole pakottanut enkä painostanut. Tuon vertailun kyllä muistan enemmän kuin hyvin. Antakaa hyvät vanhemmat lapsen kehittyä rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpäs täällä on paljon kehitysvammaisia lapsia ja äitejä. Lapsi oppii sitä mitä harjoitellaan. Kyllä kävelyn pitäisi sujua alle vuoden iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vinkit:
- Kävelyharjoituksia
- (Ensi)kävelykengät sisäkäyttöönMuistan, kun ystäväni ihmetteli aikoinaan, ettei hänen 1v kävele. No, ystäväni piti lapsella ainoastaan töppösiä, joilla lapsen on liki mahdoton saada hyvää tasapainoa. Nilkatkin taipuvat sinne tänne. 🙄 Kävelyharjoituksista puhumattakaan...
Ei tuon ikäinen tarvitse vielä mitään harjoituksia! Lapsi kävelee kun kävelee! Eri juttu olisi jos olisi jo vaikkapa 2.
Ap: älä ole huolissasi! Hyvin on hällä vielä aikaa! Älä usko kaikkea!
Toivoo Äiti-täti-mummi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs täällä on paljon kehitysvammaisia lapsia ja äitejä. Lapsi oppii sitä mitä harjoitellaan. Kyllä kävelyn pitäisi sujua alle vuoden iässä.
Jo aamusta noin ilkeänä! Hyi häpeä!
Meillä kuopus käveli ilman tukea vasta 1v 5kk ikäisenä. Tuen kanssa käveli reippaasti ja saattoi ottaa muutaman askeleen tukien välillä mutta jos tuki siirtyi, rupesi heti konttaamaan. Käytiin fyssarilla, joka vakuutti, että ongelmaa ei ole ja samaa sanoivat neuvomassakin mutta muiden ikäväksenne sai pelkäämään, että jotain on vialla.
Lapsi on edelleen varovainen perusluonteeltaan ja opettelee asiat mielellään itsekseen ja hitaasti ennen varsinaista suoritusta. Uimaan tosin oppi jo 4v mutta esim polkupyörällä ajoi ekan kerran ilman apupyöriä 5v eikä sitten sen jälkeen suostunut ajamaan melkein vuoteen, kun kuulemma osasi jo eikä tarvetta ollut ajella.
Nyt on lähes kympin oppilas, harrastaa jääkiekkoa ja murrosikä puhkesi useita vuosia ennen ikätovereitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu lapsen luonteestakin. Oma esikoinen lähti vasta 1v 4kk kävelemään, vaikka valmiudet olisi varmasti ollut jo aikaisemmin. On vain niin varovainen, ettei uskaltanut kokeilla ja heti kun uskalsi päästää irti, käveli monta kymmentä askelta. Nykyäänkin vaatii aika paljon rohkaisua esim. kiipeilyssä, pyöräilyssä tms., jossa on mahdollisuus kaatua.
Huomaa että täällä on porukalla keskimäärin heikompaa ainesta olevaa jälkikasvua.
Ei tosin voi kauheasti ihmetellä.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa että täällä on porukalla keskimäärin heikompaa ainesta olevaa jälkikasvua.
Ei tosin voi kauheasti ihmetellä.
Ja edellä olevan kommentin lähetti juuri tällainen jälkikasvu.
Vierailija kirjoitti:
Kävelytuoli muuten altistaa varvastamisen. Olen päiväkodissa töissä ja näen lasten kävelystä (2-4v) jos tuo häkkyrä on ollut käytössä. Oppii potkimaan varpailla ja samalla akillesjänne ja pohje jännittyy ja lyhenee.
Kävelytuoli joo, -kärry ei. Kaksi eri asiaa.
Onko teillä taaperokärryä? Meidän lapsista jokainen oppinut nopeasti kävelemään ilman tukea, kun on alkanut kärryä työntelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkit:
- Kävelyharjoituksia
- (Ensi)kävelykengät sisäkäyttöönMuistan, kun ystäväni ihmetteli aikoinaan, ettei hänen 1v kävele. No, ystäväni piti lapsella ainoastaan töppösiä, joilla lapsen on liki mahdoton saada hyvää tasapainoa. Nilkatkin taipuvat sinne tänne. 🙄 Kävelyharjoituksista puhumattakaan...
Fysioterapeutti ei suositellut kenkiä. Sanoi myös, että kävelykärry on turha, sillä sitä työntäessä saattaa oppia vain asentovirheitä/varvastamaan.
Kuuntele fysioterapeuttia. Kerron kuitenkin oman kokemuksen. Meillä ei ollut eikä ole kävelykärryä. Mutta tossa iässä kun lapsi kotona vasta seisoskeli, eikä uskaltautunut liikkeelle, hän lasten leikkipaikkassa työnsi innoissaan kärryä. Siellä oli iso tila ja paineli menemään pitkät matkat. Sen jälkeen ei mennyt kauan, kun käveli ilman tukea. Eli oikeaan aikaan kärrystä oli meidän lapselle apua.
Ihan normaalia. Meillä 1v 2kk lähti kävelemään 10kk iässä, mutta ei ole sanonut vielä sanaakaan.