Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi tutustun aina hallitseviin ja määräileviin ihmisiin?

Vierailija
22.02.2015 |

Useimmat ystäväni ovat olleet sellaisia, että aluksi vaikuttavat mukavilta, mutta pikkuhiljaa määräilevät enemmän ja enemmän. Yleensä he vain ajattelevat, miten hyötyvät minusta ja muista. Kaikki pyörii heidän ympärillään. Muiden ongelmia ja murheita ei kuunnella tai ne käännetään mukamas omiksi ongelmiksi. Mutra omista pikkuasioistaan he voivat höpöttää tuntikausia putkeen. Jos kerron jostain minulle tärkeästä asiasta, he puhuvat päälleni ja kertovat samasta aiheesta jotain itsestään, mutta jotain pientä ja vähäpätöistä. Kaikki tapahtuu pikkuhiljaa, niin ettei sitä heti huomaa. He määräilevät naamioiden sen viattomaksi. Mitä teen väärin ihmissuhteissa, että aina päädyn tähän tilanteeseen? Onko vain suurin osa naisista tällaisia? Pitäisikö alkaa kaveeraa miesten kanssa?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
22.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehet on vielä pahempia! Eivät ikinä anna suun vuoroa, ainakaan jos on isompi porukka ukkoja.

Vierailija
2/4 |
22.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vähätteletkö itseäsi syyttä suotta ja se jotenkin vaikuttaa noin. Minulla ollut samaa ja itseni vähättely siellä on taustalla. Minulla ei nykyään ole enää ystäviä tämän ongelman takia. Minun on myös vaikea antaa myötätuntoa muille vaikka mielessäni sitä tuntisinkin, mutta en osaa ilmaista sitä ja jotenkin muutenkin olen kuin eri planeetalta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
22.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minullakin oli ennen tuo ongelma! Huomasin, että olen "sosiaalisesti laiska". Istuskelen odottamassa että joku muu tulee tutustumaan minuun. Ja jokuhan aina tulee. Mutta ne jotka tulevat, ovat sitten ns. määrääviä ihmisiä. Ihan mukavia hekin ovat, tarpeeksi pieninä annoksina.

Olen opetellut ottamaan kontaktia muihin nurkissa istujiin, ja vuosien kuluessa heistä kasvaa hyviä ystäviä. Enemmän töitä pitää tietysti tehdä heidän eteensä, koska he eivät ihan niin vain kerrokaan asioistaan, eivät välttämättä ota helpolla yhteyttä, mutta antavat silti mahdollisuuden ystävystymiseen.

Vierailija
4/4 |
22.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo mä luulen, että oon liian periksiantava suhteissa. En pidä riitelystä, nin vältän riitatilanteita. Olen myös hyvä tekemään kompromisseja. Ehkä ne hiljalleen tottuu siihen ja alkaa sitten määräilemään. Olen myös hyvä kuuntelija ja tarvitsen paljon aikaa, että voin avautua toiselle ihmiselle. Ehkä ne siinäkin luulee, etten mä muuta kaipaakaan kuin kuunnella toisten juttuja. Voin olla se roskis, mihin kaikki kaadetaan. -ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan kuusi