Huhtikuiset alkuviikkoon!

Liekö kaikki siirtyneet johonkin yahoon rinkiin tms.



Kyllä täälläkin epävarmuus rasittaa, oireet ihan minimissään kaiken aikaa ja kun taustalla vielä omakohtaisia huonoja kokemuksia niin vielä en paljoa uskalla odotuksesta intoilla. Tosin reilu kaksi vkoa sitten kävin alkuraskauden ultrassa ja kaikki silloin hyvin, sikiö tosin oli viikon luulemaani pienempi mutta syke näkyi jo. Eka nla vasta viikon päästä ja np-ultra vasta 2.10...



palailen huomenna paremmalla ajalla



Marlett

Eka neuvola takana. Lappuja täyteltiin vinot pinot ja äitiyskortti tuli matkaan mukaan, muutama lappu oli erilaisia kuin esikoisesta muuten tuntui jo tutulta..



Kuunneltiin myös sydänääniä, neuvolan täti sanoi olevansa sinnikäs tyyppi ja jaksaa vaikka kuinka pitkään käännellä sitä vempainta mahan päällä jotta jotain kuultaisiin. Ensimmäiset viisi minuuttia meni ääniä pyydystäessä, mutta kyllä se kärsivällisyys palkittiin. Noin kahden sekunnin ajan kuultiin tiheä sydämensyke :) sitten se taas karkasi. Oli ihana kuulla, että sydän sykkii, se antaa jo uskoa siihen, että tästä ekasta kolmanneksesta selvitään pidemmällekin.



Lääkärineuvola on jo torstaina ja np-ultra parin viikon päästä.

Töissä oli pakko kertoa lähimmälle kollegalle, kun piti ilmoittaa että torstaina joudun lähtemään aiemmin pois lääkärin takia. Kollega kysyi että mitä sulta oikein tutkitaan, niin en voinut olla hymyilemättä... Sanoi kyllä aavistelleensa jotakin.



Maria rv 9+6

Täällä ollaan yhdeksännellä viikolla ja huomenna eka neuvola. Ultrassa olin viime viikolla ja siellä pikkuinen sydän sykki hyvällä vauhdilla ja kaikki oli muutenkin ok. Sain sieltä äitiyskortin matkaan.



Mulla rinnat edelleen kipeät, etova olo melkein kokoajan ja hajuaisti ihan älyttömän tarkka.



Kovasti odotan että päästään viikolle 12 ja " turvallisimmille vesille" .



Mäkään en ollut aikaisemmin edes ajatellut tota niskaturvotus-asiaa, mutta nyt tuntuu että on kovin yleistä toi turvotus (ja taas yksi huolenaihe lisää).



La siis 21.4.

Kävin tuossa jo 28.8. gynellä lääkärikeskuksessa varmistelemassa ihan, että ollaan tosiaan raskaana ja että kaikki on kunnossa: oikeassa paikassa ja jos sais vielä kuvan :) Esikoisesta menin samoihin aikoihin, kun viikkoja oli 5+

Lääkäri ei luvannut mitään sydänääniä yms, kun sanoi niiden näkyvän vasta 8:n vkon jälkeen. Mutta niinpä vain kävi, että pieni sydän siellä näkyi sykkivän! Laskettu aika siirtyi ja on nyt 23.4. Menkkojen mukaan olisi ollut 29.4.

Herää kysymys, onko kuitenkin vielä vähän pidemmällä vai onko kellään muulla näkynyt sydänääniä näihin aikoihin?

Huono olo on, ruoka ei oikein maistu ja silti on koko ajan kauhea nälkä ja sitten pitääkin jo mennä vessaan... Väsyttää myös aivan tautisesti! Kivaa olla töissä... :)

Eka neuvola olisi ensi vkolla heti maanantaina. Vkoja 10+ Jos on yhtään isosiskoonsa tullut, voi olla vaikeaa saada kiinni, että kuultais sydänääniä! :D

Kopion tän toiselta palstalta, missä oon kirjoitellut. Yritän kyllä käydä täälläkin päivittämässä asioita, eli...



Tänään olin sitten lääkärissä ja ultrattiin - vihdoinkin!!! Viikkoja siis kasassa tänään 8+2. Yks siellä masussa vaan köllöttelee, vaikka lääkärikin kyseli mun masun nähdessään, josko pahoinvointi oiskin alkanut jo kevätpuolella ja kuinka säännölliset ne menkat nyt on ollut. No, helpotushan tää tietysti on, mutta kyllä sieltä aikamoinen vesseli on varmaan tulossa. Kun pituutta on tällä hetkellä vasta puoltoista senttiä, niin on pitänyt vallata sen kokoinen lukaali ittelleen, että huh huh;-) Niin kuin työkaveri just äsken sanoi, että mähän oon ihan kuin viidennellä kuulla. Just niin. Mutta lääkäri sanoi myös, että vatsanpeitteet on vaan antanut periks, ja et ei se maha välttämättä jatka samaa tahtia tota kasvuaan. Vai sanoikohan se " todennäköisesti" vai " varmasti" ...? kun nyt on kerran synnyttänyt niin...Huoh. Sydänmensykekin näkyi, eli nyt voi jo melkein huokaista helpotuksesta. Vaikka kyllä mä sitä keskenmenoa vieläkin pelkään. Ainakin sen kuukauden vielä.

Onpa tosiaan ollut niin huono olo jo reilun kuukauden verran, että ei paljoa jaksa ajatella mitään eikä etenkään pohtia tätä raskaana olemista, kun koko etomis- ja väsymistouhu masentaa välillä niin armottomasti. No, onneksi pahin pahoinvointi kulkee edes aalloissa, että välillä on tunnin tai kaksi helpompi olla. Ja ruoka on alkanut upota taas, joten se hurja painonlasku on pysähtynyt. Ei tarvis takaisinkaan tulla tuo paino, mutta ei ole oikein hyvä olo enää, kun useampana viikkona menee 2 kg/vko alaspäin.



Täällä siis viikkoja 9+5 tänään ja pari viikkoa enää siihen maagiseen 12.viikkoon, jota odottelen samoin kuin Magdalenakin. En kyllä odota pahoinvoinnin helpottavan vielä silloin, mutta keskenmenon riski ainakin pienenee. Meillä on myös ultra rv 12+0, joten sitten tiedetään, onko tuolla massussa ketään ja miten siellä elellään. Miehen suvun kehitysvamman takia käydään kolme kertaa ultrassa tässä viikoilla 12-20. Neuvolassa käytiin jo pari viikkoa sitten hakemassa lähete noihin ultriin.



Viikonloppuna sain hyviä uutisia! Kaverini, jolla on esikoinen 6 päivää meidän esikoista vanhempi, on myös raskaana ja heillä laskettu aika on noin 3 vkoa meidän la:n jälkeen. Hienoa päästä taas yhdessä odottelemaan ja äippärille sitten aikoinaan.



No, nyt jatkan töiden parissa ja pinoudun taas, kun on tolkullinen olo joskus. Kyllä tämä kirjoittelu tästä tihenee, kunhan tämän alkuraskauden saa rämmittyä läpi. Jotenkin tuntuu myös, että näin toisella kertaa ihmettelemisen aiheita ei ihan niin paljoa ole kuin esikon kanssa, joten ehkä nyt aluksi ei ole niin paljoa kysyttävääkään.



A.A. rv 9+5

Kateellisena luen teidän ultra käyntejä..itelläni vielä melkein 4vko np-ultraan. Neuvolaan vielä 2vkoa.



Oireet vaan tuntuu pahentuvan, ruoka ei oikein maistu kun koko ajan oksettaa/kuvottaa, kuitenkin on jotain pakko syödä muuten menee viimeisetkin voimat. Kahvia en ole pystynyt juomaan moneen päivään (ei mikään huono juttu) ja kaiken lisäksi olen säästynyt päänsäryltäkin :) Väsymys on jotain sanoin kuvaamatonta, nyt 2 iltavuoroa melkein takana ja olen saanut aamupäivät vain nukkua kun esikoisen olen vienyt hoitoon, mutta ei se tunnu levollakaan menevän ohi.



Toivoisin jo että voisin kertoa kaikille läheisille ihmisille tästä mutta yritän odottaa ekaan ultraan asti (voi olla kyllä että masua en saa pidettyä piilossa niin kauaa, kun nyt jo äitiyshousut käytössä)



Täytyypä taas ' ' rientää' ' töihin.



Hauskaa viikon alkua kaikille!!



Sanna rv 8+6

kaikille! Onpa tosiaan vierähtäny melkeen viikko kuin sumussa.

Ei ole jaksanu kirjotella taikka paljoa muutakaan, oksentanu en edelleenkään ole, mut pahaolo on vaivannu aamusta iltaan, aivan

kurkussa on, muttei ei o tarttenu ykälle asti juosta.....:/.

Jotenki tosiaan kai sitä nyt toisen kanssa eritoten oottelee vaan että nää piinalliset viikot ois voitettuina ja sitten varmaan jaksaaki taas

enempi, kirjotellakin:). Jotenkas ihan niinkuin edellisetkin niin minäkin

täällä oottelen että edes se 12vkoa täyttyis, mulla nyt 9+4. Menkkojen mukaan laskettuaika ois 14.4, mut lekuri veikkaili eka ultran perusteella jotain 16.4. Joten olkoon, kyllähän se siitä vielä varmaan sen np-ultran jälkeen kenties muuttuu.

Mullakin muuten eka neuvola ens maanantaina, kuten pimpula2:lla:).

Sitte pääsee verikokeisiin, yök ja iik, olen järkyttävän piikkikammoinen, nooh onneks sielä on muutakin, niin ehkä sen taas

kestää, hih. Odotan ainakin et kuunnellaan sydänääniä.....se eka kerta jäi niin esikoisestakin mieleen.

Mutta vointeja kaikille jotka kamppailee pahanolon kanssa, koitetaan kärvistellä.....pian varmaan helpottaa, ainaki toivossa on hyvä elää.

Enää tosiaan pari viikkoa ja voi kertoilla avoimemmin asiasta, niin vanhemmille kun töissäkin, meillä on vielä asia salassa pidetty.

Eli tänään aamulla käytiin pikkuista kurkkaamassa ja hyvinhän siellä näytti kaikki olevan. Sydän sykki ja liikkeetkin erotti jo selvästi, samoin kädet, jalat ja silmät, nenäluukin oli jo luutunut. Tulipa helpottunut olo. Niskaturvotusta oli 1,7mm eli 2,7 rajaan oli vielä matkaa, mutta silti lääkäri kirjoitti lähetteen seerumiseulaan, jota mielessäni hieman ihmettelin. No lääkärin puheesta en muutenkaan meinannut saada mitään selvää :) joten en sitten kysynyt siitä mitään. Labrassa kävin ja myöhemmin kun soitin neuvolaan ja varasin uutta aikaa, niin terveydenhoitaja sanoi, että nykyään meidän kunnassa otetaan seerumiseula kaikilta np-ultran yhteydessä.

Maha-asukki olikin jo vähän isompi kuin viikot (11+3), joten tänään onkin jo rv 12+0. Laskettua aikaa ei silti muutettu, se on edelleen 31.3 (alunperin eri laskurilla 1.4.), pysyttelen silti täällä huhtikuisissa, jospa sitten aikanaan pääsisi ensimmäisten joukossa synnyttämään:)

Moikka vaan kaikille!



Mäkään en ole pitkään aikaan täällä sivuilla käynyt. Maanantaina 11.9 oli ensimmäinen neuvola. Paljon papereita täytettiin ja verikokeet otettiin. Oliko kaikilla muilla jo ultra? Ei meillä vaan :(

Eka ultra on vasta 4.10, ei malttais oikein odottaa... :)

Vielä jännittääet onko masuasukilla kaikki hyvin...



Alkuun mullakin oli ällötys pahaa oloa, mutta oireet hävis tossa jo pari viikkoa sitten. Nyt ei mitään muuta kuin et rinnat on aika hellät koko ajan. Tuntuu oudolta, ettei ole pahaa oloa.





rv 9 + 4

la 17.4.07



-Vilaz-

Mä menin eka kertaa eilen nlaan. Täti laski että viikkoja 11 ja otti seulontaverikokeet. Heti perään oli sairaalassa np-ultra, mutta lääkäri sanoi ettei sitä voida tehdä. Mä kysyin miks, niin vastaus oli että kun tämä sikiö on jo 14 viikkoinen. Silloin ei ole np enää luotettava.

Niinpä mun la singahtikin 13.3.



Joku mietti mahansa pyöreyttä. Niin se meikälläkin on tosi kookas, mutta voinen lohduttaa että siinä kun muut masut kasvaa kovin niin me metrimasut pysytellään pitkään samoissa lukemissa - ja mietitään miltä siellä alakerrassa näyttää ja onko varpaan kynnet miten pitkät. Hih.



Eikun eloja oloja. Mä sain ton lan muuttumiseni myötä selityksen siihen miks pari viikkoa sitten raskausoireet vähenivät niin paljon, ett ajattelin koko homman menneen kesken tai muuta vastaavaa. Ei, se vaan tuli se 12 vkoa täyteen.

ihan nopeesti kirjottelen, on niin pitkä päivä että kohta alkaa jo väsyttää..



neuvolalääkäri oli tänään. kuunneltiin doplerilla vaikka lääkäri oli sitä mieltä että ne eivät ennen viikkoa 12 kuulu kuitenkaan mutta mä arvasin että kyllä ne sieltä kuuluu, ja niinhän se sitten olikin =)



lähetettä np-ultraan ei vaan kuulu, täytyypä soitella sinne äitiyspolille ja kysellä josko lähetteet on menny perille jo, ettei mene ohi se.



alkaa olo olla ihan totaalisen töttöröö..



marie 10+2

Pompsahdan teidän pinoon tuolta maaliskuisista. Tänään oli np-ultra ja lasketuksi varmistui 2.4. Turvotus oli vissiin millin, eli normaali ja lääkäri sanoi, ettei pikkuisesta löydy mitään moitittavaa. Hyvä niin.



Pikku-Pampula laahaa noin viikon perässä siitä, kun hedelmöittyminen on mielestäni tapahtunut, mutta kun kaikki on masussa hyvin, niin mitäs siitä sitten.



Oksettaa kovin ja väsyttää ihan koomamaisesti. Siihen tietysti on syynä osittain myös esikoisen (9 kk) yörellestelyt. Muutoin ei juuri oireita ole, mitä nyt rinnat ovat vähän turvoksissa. Tuntuu, että paino nousee, vaikkei mitään söisikään. Mulla kun on lähtöpaino jo noin kympin yli ja sokerirasitus (taas) edessä, niin painoa en haluaisi yhtään ylimääräistä.



Perehdyn ajan kanssa pinoihinne ja yritän etsiä LA:t ja synnärit -listan josain palstan uumenista, jotta voin lisäytyä sinne



Ö+ Pikku-Pampula 11+1

Onkohan minulla kohtalotovereita huhtikuisissa? Miten muut jaksaa tätä kolmivuorotyötä?



Minulla on väsymys hellittänyt hiukan, mutta paha olo ei. Tänään oksensin ensimmäistä kertaa. Olin jo kuvitellut, että tässä raskaudessa ei oksennella, että nyt osaan syödä järkevästi ja tiedän tilanteet milloin tulee paha olo. No, näin on, mutta tänäänpä en ihan heti ehtinyt syömään, kun ei oltu kotona. Ja kun kotia pääsin ja aloin lämmittää pojalle ruokaa, ryntäsin itse oksentamaan. Kiva juttu. Nyt kun on vielä kauhea kuiva yskä, tuntuu, että oksennus voi tulla milloin vain. Voi vee.



Maha tuntuu minusta jo pyöristyneeltä. Kaikki housut ei mahdu jalkaan ja suurin osa farkuista kiristää. Omasta mielestä maha jopa vähän näkyy (olen siis oikeasti laiha, n.48kg), mutta miehen mielestä ainoa asia mikä on kasvanut on rinnat. No, kiva tietysti edes niin. Saa kyllä vähän kasvaakin... Viime imetyksen (1v.) jäljiltä ei kauheasti jäänyt jäljelle.



Eipä tässä sen kummempaa. Ensi viikon ti on neuvolalääkäri. Täällä tehdään sillon samalla se np-ultra, mutta minä en sitä siis halunnut. Joten minulta vaan normaali ultraus ilman mittauksia. Ja sitten vähän niitä labrakokeita. Jos ultrassa silloin kaikki jees, taidan kertoa töissä.



t.Hanna

Tervehdys täältäkin, vaikka alkuviikko onkin jo taittunut keskiviikoksi.

Mulla oli maanantaina lääkärineuvola ja kyllä otti sisätutkimus kipeää, paikat oli tosi hellinä monta tuntia " käsittelyn" jälkeen. Kaikki oli kuitenkin hyvin ja sydänääniäkin pääsin taas kuulemaan.

Sain lähetteen äitipolille np-ultraan ja terveydehoitajalle ajan lokakuun alkuun.

Raahauduin vielä eilen töihin, vaikka olin aivan tukossa ja pää oli jumissa (räkää täynnä...heh heh) mutta illalla päätin, että nyt saa loppua tämä töiden puolesta uhrautuminen!

Päätin siis potea kotosalla tämän pahimman flunssaolon, kun ei nuo panadolit kauheasti oloa helpota ja väsymystä on jo tämän olotilankin vuoksi puhumattakaan vielä flunssasta siihen päälle!

Että näin täällä, pahoinvointi on ilmeisimminkin voitettu enää väsymys vaivana. Elämä alkaa siis voittamaan 7-8 viikon pahan olon jälkeen = )



Beatitude & Toukka Rv 11+4

Tänään oli niskapussiultra ja LA siirty huhtikuun alkuun, heti eka päivälle. Jännitti kyllä ennen ultraa että onkohan siellä edes mitään kun ei oo ollu yhtään edes pahoinvointia (vaikka sehän on vain hyvä juttu). Meillä on kaks lasta jo ennestään, 4 vuotias ja 7 kuukautinen, kummatkin poikia.

Pitää mennä uudestaan viikonpäästä siihen niskapussiultraan. Vauva oli jotenkin huonossa asennossa eikä lääkäri saanu mitattua ollenkaan. Jospa ens kerralla olis paremmasa asennosa =o)

Nyt on viikkoja 11+3. Saa nähä muuttuuko vielä ens viikolla, toivottavasti ei.

T. Haaveilija

Moi!



Beutitudelle pikaista paranemista, mullakin on nenä vuotanut viikonlopusta lähtien, mutta vielä en ole antanut periksi flunssalle, toivottavasti tää niiskutus vaan jossain vaiheessa loppuu.



Viime keskiviikkona kävin tosiaan ekassa neuvolassa täyttelemässä papereita ja lääkärineuvolan sain heti tämän viikon maanantaille. Kaikki oli muuten ok, mutta pikkukaverin sydänääniä ei saatu millään kuulumaan (lääkäri näki ne kuulema monitorissa), joten sain sitten hänen vastaanotoltaan ultra-ajan eiliselle (mulla takana 4 alkuraskauden keskenmenoa, joten lääkärin mielestä oli parempi ultrata, kun jättää mut stressaamaan asiasta). Oli todella kiva nähdä sydämensyke ja liikkeet, ainakin eilen kaikki näytti olevan oikein hyvin ja kokokin vastasi edelleen viikkoja :). (Mähän kävin vuodon takia gynepolilla ultrassa jo vko 7+0). Mieskin oli eilen mukana ja oli ilmeisen otettu, kun erotti itsekin sydämen sykkeen. On viimeksi ollut ultrassa mukana silloin reilu 5 vuotta sitten, kun eka keskenmeno todettiin (kehitys loppunut vko 9+3, todettiin vko 12+) eli pikkuisen tuntui häntäkin tuo eilinen jännittävän.. itsellä oli lääkärin rauhoitteluista huolimatta melkoinen jännitys päällä, että onko siellä sittenkään ketään elossa vai ei...



Seuraavan kerran pääsemme kurkistelemaan vauvaa jo ensi maanantaina, kun tuli kutsu np-ultraan. Pitää varmaan pomolle tällä viikolla kertoa, miksi mä ravaan koko ajan " lääkärissä" , niin ei enää jatkossa tarvitse noita käyntejä tehdä sisään.



Hauskaa loppuviikkoa kaikille huhtikuisille!



T: Mysteria 11+0

Minä olen jonkin verran käynyt lueskelemassa teidän kuulumisia, mutta oikeastaan kirjoitellut vain tuonne enskojen pinoon. Tämä alkuraskaus on ollut jännityksen aikaa monella lailla ja huomenna olenkin menossa yksityiselle ultraan, jotta saan varmistuksen masuasukin olemassaolosta. Ja perjantaina olisi eka neuvola.



Hannah kyselit onko ketään kuka 3-vuorotyötä tekisi. Jep jep, täällä yksi ilmoittautuu. Tänään saan uudet työvuorot ja niissä on myös jälleen yövuoroja tiedossa. Meillä töissä tiedetään jo minun raskaudesta, koska päivittäin on vaaratilanteita joten on helpompi olla töissä kun kollegat tietää. Jännittää kyllä miten kykenen öitä tekemään... Jos ei onnistu niin sitten meillä kyllä onneksi järjestetään niin, ettei raskaana olevan tartte öissä olla.



Tuolla enskoissa on tosi moni jo hirmuisen pitkällä raskaudessa, joten ihan kiva löytää täältä muita aika alkuvaiheen odottajia. Minulla on taasen tulossa hankala päivä - pahaan oloon ei tunnu auttavan mikään. Jotkut päivät on helpompia, mutta tänään taas vähän hankalampaa. Ja väsymys on aikaslailla hirmuinen.



Jaksamista teille kaikille ja hyvää vointia. Nyt minä menen suihkuun ja sitten töihin!



t. iida-linnea 8+1

Täällä on tällä hetkellä epävarmuutta. Pahin väsymys ja pahoinvointi näyttäisi väistyneen. Ensimmäinen neuvola on käyty, ei siinä mitään ihmeellistä. Sydänääniä ei edes koetettu kuunnella (eikä ollut aikaa siihen). Rinnat ei ole enää arat. Eli eipä ole mitään merkittäviä raskausoireita jäljellä. Niitä kohdun kasvukipuja (oliko ne jotakin kiinnikkeitä, jotka vinkuu) luulen tuntevani välillä.



On niin epävarma olo raskaudesta, kun ainoa todiste siitä on se itse tehty raskaustesti lähes kuukausi sitten. Np-ultra on vasta lokakuun alussa ja lääkäri siitä viikon päässä. Otin tuon np-ultrankin aika riskillä ihan viimisimpään mahdolliseen aikaan, kun työmatkan takia en pääse, silloin kuin pitäisi. Riskinä on se, että raskaus on silloin jo niin pitkällä, että np- tai veriseerumitutkimusta ei voida tehdä luotettavasti tai edes ollenkaan. Onko teillä muilla tuo seerumikoe tarjolla automaattisesti? Minullahan ei ole mitään varmuutta siitä, milloin olen raskautunut, koska en raskautunut säännöllisestä kuukautiskierrosta.



Nyt piinaan itseäni kaikilla kauhuskenaarioilla: kohdun ulkopuolinen raskaus, keskeytynyt keskenmeno, tuulimuna, päivät pitkät. Olisiko jollakin kokeneemmalla tarjota lohduttavaa sanaa? Mitään syytä noihin pelkoihin ei ole. Minulla on ollut tasan 1 onnellisesti päättynyt raskaus tätä raskautta ennen.



Täällä sitä pyöritään jossain rv 10 paikkeilla, luultavasti pari päivää alle

En osaa kyllä varmaankaan lohduttaa, mutta samaa mietin minäkin täällä ja samassa tilanteessa, eli toinen raskaus ja ekasta terve poika 11/04. Mietin kuitenkin, että voiko kaikki mennä niin helpolla, ettei keskenmenoja tai tuulimunia tai muuta " tapahdu" . Tähän osaksi vaikuttaa vielä se, éttä äidilläni on ollut 5 kesk.menoa ja meitä on kolme lasta. Ja muutenkin kun kaikille lapsen saanti ei ole ollenkaan varmaa, että miksei mullekin kävisi jotain...

Ootan kahden viikon päästä tehtävää np-ultraa ja toivon, että kaikki on hyvin. Muistan kuitenkin ekassakin raskaudessa mietin myöhemminkin kaikkia kauhuskenaarioita, mikä on voinut mennä pieleen. *En kuitenkaan paniikinomaisesti hätäile, vaan ihan terveellä pohjalla...

Täytyy lopettaa murehtiminen ja sellaisten asioiden jauhaminen, joille ei yksinkertaisesti itse voi mitään.( helpommin sanottu kuin tehty).

Täytyy jatkaa töitä, mutta jaksamista luppa-korvalle ja kaikille muillekin " meille" !

-lellu ja unelma tasan 10-