Lue keskustelun säännöt.
Jotain täysin hullua tapahtui eilen – liittyy perintöön
25.11.2021 |
Suvullanne olisi säätiö. Kävisi ilmi, että eräs säätiölle siirretty omaisuus joskus 1960-80 -luvulla on siirretty sille väärin, eikä välttämättä pädekään oikeuden edessä. Eli omaisuus olisikin edelleen ollut lahjoittajan omaisuutta.
Lahjoittaja on kuollut joitain vuosia sitten ja hänen perintönsä on jaettu.
Nyt kuolinpesän osakkaat voisivatkin vaatia sukunsa säätiöllä ollutta omaisuutta kuolinpesälle ja saada pesään noin 350 000€ vielä jaettavaksi itselleen, perintöverojen kera, toki.
En vielä tiedä muiden osakkaiden kantaa, suvun ”päämies” vasta eilen pyysi minua ilmoittamaan omani. Hänen sukuhaaransa on hoitanut säätiön asioita sittemmin, eikä hänellä ole mitään tekemistä tuon huolimattomuuden kanssa, mutta mietityttää, alkaako joku leikkiä moralistia ja syyllistää, jos itse vastaa, että haluaa omaisuuden kuuluvankin kuolinpesälle.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten säätiö voidaan periä?
Säätiöthän perustetaan juuri siksi, että niistä jaetaan avustuksia ja apurahoja mm. tutkimuksiin, koulutukseen, kulttuuriin ja muuhun.
Ja ensinäkään aivan pikku rahoilla ei säätiötä edes voida perustaa ja säätiöille on olemassa lait ja asetukset miten niitä on hoidettava. Niillä pitää olla valvojat sun muut.
En ikävä kyllä tajua ap:n kysymystä laisinkaan?
Ei vaan se omaisuus ei ollutkaan kirjautunut säätiölle oikeaoppisesti, joten sen voidaan katsoa edelleen olevan vainajan omaisuutta. Ja siten kuolinpesän. Jos pääsemme asiassa sopuun, ei tarvitse mennä oikeuteen kuulemma. En tiedä, keitä muita kuin omaa sukua säätiön hallituksessa tällä hetkellä on. Haluaisin tavallaan itse mennä sen hallitukseen. Tässä olisi ehkä hyvä tilaisuus. Ja siis en mitään varoja kavaltelemaan, vaan ihan vain kiinnostuksesta.
Ap
Höpö höpö, kaikki kanneajat ovat jo menneet. Kukaan ei ole kavaltanut mitään. Suvulla ei ole enää oikeutta omaisuuteen joka on säätiölle luovutettu. Luovuttajan tahto on tärkein, ei se onko itse varallisuus siirtynyt oikeaoppisesti. Esim. kiinteistön lainhuudatuksen puuttuminen tms. ei estä siirtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten säätiö voidaan periä?
Säätiöthän perustetaan juuri siksi, että niistä jaetaan avustuksia ja apurahoja mm. tutkimuksiin, koulutukseen, kulttuuriin ja muuhun.
Ja ensinäkään aivan pikku rahoilla ei säätiötä edes voida perustaa ja säätiöille on olemassa lait ja asetukset miten niitä on hoidettava. Niillä pitää olla valvojat sun muut.
En ikävä kyllä tajua ap:n kysymystä laisinkaan?
Ei vaan se omaisuus ei ollutkaan kirjautunut säätiölle oikeaoppisesti, joten sen voidaan katsoa edelleen olevan vainajan omaisuutta. Ja siten kuolinpesän. Jos pääsemme asiassa sopuun, ei tarvitse mennä oikeuteen kuulemma. En tiedä, keitä muita kuin omaa sukua säätiön hallituksessa tällä hetkellä on. Haluaisin tavallaan itse mennä sen hallitukseen. Tässä olisi ehkä hyvä tilaisuus. Ja siis en mitään varoja kavaltelemaan, vaan ihan vain kiinnostuksesta.
ApHöpö höpö, kaikki kanneajat ovat jo menneet. Kukaan ei ole kavaltanut mitään. Suvulla ei ole enää oikeutta omaisuuteen joka on säätiölle luovutettu. Luovuttajan tahto on tärkein, ei se onko itse varallisuus siirtynyt oikeaoppisesti. Esim. kiinteistön lainhuudatuksen puuttuminen tms. ei estä siirtoa.
Kyllä suvulla on :) Asiaa on jo lakimiehen kautta selvitetty. Ja hänen mukaansa jos säätiö ja kuolinpesä pääsevät asiassa sopuun, ei tarvitse mennä edes oikeuteen. Sitä en tiedä, riittääkö se verottajalle, mutta verottajankin oikeus ylettyy vain niin pitkälle taaksepäin, esim. lahjaveron maksamatta jättäminen vanhenee 10 vuodessa. Sitä ei verottaja voi sen jälkeen enää periä, jos siis perintää ei ole koskaan aloitetukaan.
Tässä on helppoa päStä sopuun suvun ja säätiön välillä, koska asiaan ei sotkeudu keitään ulkopuolisia, hihihii. Mutta siis ihan lain mukaan mennään. Jos jotkut asiakirjat ovat vain olleet vuosikymmeniä väärässä pinossa niin se ei muutu kyllä lahjoitukseksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten säätiö voidaan periä?
Säätiöthän perustetaan juuri siksi, että niistä jaetaan avustuksia ja apurahoja mm. tutkimuksiin, koulutukseen, kulttuuriin ja muuhun.
Ja ensinäkään aivan pikku rahoilla ei säätiötä edes voida perustaa ja säätiöille on olemassa lait ja asetukset miten niitä on hoidettava. Niillä pitää olla valvojat sun muut.
En ikävä kyllä tajua ap:n kysymystä laisinkaan?
Kyllä pikkurahallakin voi säätiön perustaa. Katselin tätä asiaa juuri hiljattain, kun ainoan perillisen toiminta on sen kaltaista, että tulee mieleen siirtää omaisuutta vähän parempiin käsiin. Tukisäätiön voi perustaa 50000€:lla, mikä on pikkuraha. Toki tuollaisella pääomalla ei kummoisesti pääse tukemaan, mutta saisihan siitä vaikka oman koulun kevätjuhlaan myönnettäväksi jonkun vuosittaisen stipendin.
Ihmettelen kyllä ap:tä, että hän kertoo perineensä miljoonaperinnön, ja silti jaksaa riehaantua jostain 350000€ lisäerästä. En ymmärrä. Jos on jo saanut miljoonan tai useamman, niin ei tuo 350000€ siihen lisää tunnu missään. Siis toki rikka rokassa ja lisää vuokratuloja, mutta tuota lapsellista intoilua tässä tilanteessa en pysty ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten säätiö voidaan periä?
Säätiöthän perustetaan juuri siksi, että niistä jaetaan avustuksia ja apurahoja mm. tutkimuksiin, koulutukseen, kulttuuriin ja muuhun.
Ja ensinäkään aivan pikku rahoilla ei säätiötä edes voida perustaa ja säätiöille on olemassa lait ja asetukset miten niitä on hoidettava. Niillä pitää olla valvojat sun muut.
En ikävä kyllä tajua ap:n kysymystä laisinkaan?
Kyllä pikkurahallakin voi säätiön perustaa. Katselin tätä asiaa juuri hiljattain, kun ainoan perillisen toiminta on sen kaltaista, että tulee mieleen siirtää omaisuutta vähän parempiin käsiin. Tukisäätiön voi perustaa 50000€:lla, mikä on pikkuraha. Toki tuollaisella pääomalla ei kummoisesti pääse tukemaan, mutta saisihan siitä vaikka oman koulun kevätjuhlaan myönnettäväksi jonkun vuosittaisen stipendin.
Siitä olemassa jopa sanonta naurunalaiseksi joutumisesta että perustaa säätiön pikkurahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä ap:tä, että hän kertoo perineensä miljoonaperinnön, ja silti jaksaa riehaantua jostain 350000€ lisäerästä. En ymmärrä. Jos on jo saanut miljoonan tai useamman, niin ei tuo 350000€ siihen lisää tunnu missään. Siis toki rikka rokassa ja lisää vuokratuloja, mutta tuota lapsellista intoilua tässä tilanteessa en pysty ymmärtämään.
Kyllä se vaan tuntuu, ja siis en saa tuota summa yksin. Sukulainen arveli, että jokainen saa noin 150 000€ miinus perintövero.
Eihän miljoonaomaisuuden tuotto nyt niin päätähuimaava ole, varsinkin, kun mulla on osa sijoituksista nyt arvonnousumeiningillä ja osa vain tuottaa. Lisäksi on parinsadantonnin perintöverolaina… joten onhan sitä aika paljon menojakin tuollaisessa omaisuudessa, esim. jokaisessa asunnossa on korjauslainoja yhteensä lähemmäs 200 000€. Sekin syö tuottoa.
Ei tässä ole mistään muusta kyse, kun turvasta, ei varsinaisesta luksuselämästä. Mutta itselleni kaikkein täekeintä onkin turva ja se, että omaisuus antaa mahdollisuuden tehdä VALINTOJA. Myynkö tämän ja nautin *tästä*, vai elänkö suht vaatimat9nta elämää ja pysyn varakkaana elämäni loppuun asti? Sellaiselle, joka saa elää elämänsä aika vapaana uramurheista sun muusta se on aika kivasti. Ja joo, joku voi nauttia JA TEHDÄ hyväpalkkaista töitä, mutta aika harvassa he ovat. Firetyshän on monien haave, mun ei vain tarvinnut sen eteen tehdä mitään, jess!!! Paras paikka olla 🥰
Ap
Se on nimittäin AIKA VAIKEAA kerätä sellainen omaisuus firetystä varten, mikä mulla tässä on…. Varsinkin alle 5-kymppisenä. Eikä sellainen firettäjä voi tehdä osa-aikatyötä läpi elämänsä, kuten mä käytännössä olen tehnyt, koska ei mun ois kantsinut tehdä täyttä päivää. Montakohan vuotta minunkin pitäis tuon summan eteen ahertaa se 10 tuntia viikossa enemmän, kuin nyt, että ois sama summa koossa? Toihan on keskivertosuomalaisen 4 vuoden TÄYSI palkka, josta kuitenkin pitää maksaa asuminen, liikkuminen, ruoka yms.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kantsinut = siis se lisä, mitä siinä olisin voinut ”säästää” lisää, olisi ollut säälittävän pieni. Noin 15 vuotta pitäis mun tehdä täyttä päivää, eikä kuluttaa penniäkään, että olisin tienannut saman, kuin tässä. Hirveetä. Se on niin paljon pois omasta jaksamisesta ja omasta ajasta, kun pitää käydä töissä täyttä työaikaa, että ei ois ollut mun juttu yhtään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vaan tuntuu, ja siis en saa tuota summa yksin. Sukulainen arveli, että jokainen saa noin 150 000€ miinus perintövero.
Eihän miljoonaomaisuuden tuotto nyt niin päätähuimaava ole, varsinkin, kun mulla on osa sijoituksista nyt arvonnousumeiningillä ja osa vain tuottaa. Lisäksi on parinsadantonnin perintöverolaina… joten onhan sitä aika paljon menojakin tuollaisessa omaisuudessa, esim. jokaisessa asunnossa on korjauslainoja yhteensä lähemmäs 200 000€. Sekin syö tuottoa.
Ei tässä ole mistään muusta kyse, kun turvasta, ei varsinaisesta luksuselämästä. Mutta itselleni kaikkein täekeintä onkin turva ja se, että omaisuus antaa mahdollisuuden tehdä VALINTOJA. Myynkö tämän ja nautin *tästä*, vai elänkö suht vaatimat9nta elämää ja pysyn varakkaana elämäni loppuun asti? Sellaiselle, joka saa elää elämänsä aika vapaana uramurheista sun muusta se on aika kivasti. Ja joo, joku voi nauttia JA TEHDÄ hyväpalkkaista töitä, mutta aika harvassa he ovat. Firetyshän on monien haave, mun ei vain tarvinnut sen eteen tehdä mitään, jess!!! Paras paikka olla 🥰
Ap
No joo, jos vaan miljoonan olet saanut, niin eihän se mikään lottovoitto ole, jonka turvin voi tuhlailla miten vain. Luulin, että olisi suuremmasta perinnöstä kyse. Siis tuo "miljoonaperintö" on vähän sellainen tulkinnanvarainen, jonka voi mieltää välille 1-9 miljoonaa. Ja vielä jos omaisuus on tuollaisessa hankalassa muodossa, että on sijoitusasuntoja, niin onhan siinä oma vaivansa. Mutta voi olla ihan mielenkiintoistakin puuhaa, kun siihen perehtyy. Omalle kohdalle en toivoisi, mutta makuasioitahan nämä.
Mutta tuosta lopusta olisin eri mieltä. Uskoisin, että ihminen, joka on omalla työllään päässyt firetysmaaliinsa, on monin kerroin tyytyväisempi kuin se, jolle se tipahtaa syliin ilmaiseksi. Oikeaan perheeseen syntyminen ja lähiomaisen kuolema ei ole kellekään ihmiselle mikään saavutus. Hyvää tuuria se on ja saa siitä perinnöstä olla iloinen. Mutta vielä paremmassa paikassa on firettäjä, joka on saavuttanut saman ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vaan tuntuu, ja siis en saa tuota summa yksin. Sukulainen arveli, että jokainen saa noin 150 000€ miinus perintövero.
Eihän miljoonaomaisuuden tuotto nyt niin päätähuimaava ole, varsinkin, kun mulla on osa sijoituksista nyt arvonnousumeiningillä ja osa vain tuottaa. Lisäksi on parinsadantonnin perintöverolaina… joten onhan sitä aika paljon menojakin tuollaisessa omaisuudessa, esim. jokaisessa asunnossa on korjauslainoja yhteensä lähemmäs 200 000€. Sekin syö tuottoa.
Ei tässä ole mistään muusta kyse, kun turvasta, ei varsinaisesta luksuselämästä. Mutta itselleni kaikkein täekeintä onkin turva ja se, että omaisuus antaa mahdollisuuden tehdä VALINTOJA. Myynkö tämän ja nautin *tästä*, vai elänkö suht vaatimat9nta elämää ja pysyn varakkaana elämäni loppuun asti? Sellaiselle, joka saa elää elämänsä aika vapaana uramurheista sun muusta se on aika kivasti. Ja joo, joku voi nauttia JA TEHDÄ hyväpalkkaista töitä, mutta aika harvassa he ovat. Firetyshän on monien haave, mun ei vain tarvinnut sen eteen tehdä mitään, jess!!! Paras paikka olla 🥰
ApNo joo, jos vaan miljoonan olet saanut, niin eihän se mikään lottovoitto ole, jonka turvin voi tuhlailla miten vain. Luulin, että olisi suuremmasta perinnöstä kyse. Siis tuo "miljoonaperintö" on vähän sellainen tulkinnanvarainen, jonka voi mieltää välille 1-9 miljoonaa. Ja vielä jos omaisuus on tuollaisessa hankalassa muodossa, että on sijoitusasuntoja, niin onhan siinä oma vaivansa. Mutta voi olla ihan mielenkiintoistakin puuhaa, kun siihen perehtyy. Omalle kohdalle en toivoisi, mutta makuasioitahan nämä.
Mutta tuosta lopusta olisin eri mieltä. Uskoisin, että ihminen, joka on omalla työllään päässyt firetysmaaliinsa, on monin kerroin tyytyväisempi kuin se, jolle se tipahtaa syliin ilmaiseksi. Oikeaan perheeseen syntyminen ja lähiomaisen kuolema ei ole kellekään ihmiselle mikään saavutus. Hyvää tuuria se on ja saa siitä perinnöstä olla iloinen. Mutta vielä paremmassa paikassa on firettäjä, joka on saavuttanut saman ihan itse.
Olet kyllä väärässä, moni firettämisestä haaveileva tulee epäonnistumaan, mitenkäs ihanalle se sitten tuntuukaan?
Enkä usko, että se niin hyvältä tuntuisi, että voi jäädä ennenaikaisesti töistä pois, jos joutui itse keräämään varansa, samalla kun perinnönsaajan ei tarvitse ikinä murehtia ”onnistuuko” hän tavoitteessaan ja kun perintöä ts. Lahjoja vielä saa matkan varrella, niin se henkilö, jonka ei tarvitse huolehtia, murehtia ja ponnistella asian eteen on ainakin omassa tapauksessani onnellisempi. Aika säälittävälle kuulosti myös sanomasi siitä, että ”perintö on hankalassa muodossa”. Ei se ole mitenkään hankalassa muodossa, mielestäni pörssiosakkeet vain eivät ole kovin luotettava omaisuuserä yli ajan. Elämässä voi tulla ajanjaksoja, jolloin osakkeet eivät tuota juuri mitään 10-15 vuoteen. Asunnot ovat erittäin hyvä omaisuuserä, varsinkin, kun ne ovat sellaisella alueella, jossa tapahtuu voimakasta arvonnousua. Kulta on taas hyvä inflaatiosuoja ja osakkeita paremmin ällä hetkellä tuottavat kryptot, mutta niissä ei ole myyntihetki vielä käsillä. Eivätkä ne maksa siinä välissä osinkoja. En tiedä, miten oikein ymmärsit perinnön olevan hankalassa muodossa, sanoin ainoastaan, että osa varoista on arvoa nostamassa, eikä siis tuota osinkoja tai vuokratuottoa. En näe siinä mitään ”hankalaa”. Kyse on normaalista hajauttamisesta, varsinkin kullan ja kryptojen osalta.
Ap
Ap
Niin ja siis mitään kauppa- tai lahjakirjoja ei ole myöskään säätiön papereista löytynyt. Sekin tukisi mahdollisuutta, että lahjoittajan asemassa ollut henkilö on ollut vain huolimaton. Ois ihan kiva olla niin varakas, ettei huomaisi, jos omasta varallisuudesta katoaisi kolme kämppää :)) (Asunto oli siis omaisuuslaji tässä)