Lue keskustelun säännöt.
Maisteriksi vuodessa, jatkuu
24.11.2021 |
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vuodessa-maisterin-opinnot-tehnyt-l…
Uusi haastattelu avasi taas mielenkiintoisesti oikeustieteellisen työskentelymalleja. Esseeseen menee vain puoli tuntia??? Ja siihen on aikataulutettu 2 tuntia?? Vaikka olisi suunnitelmat ja taustatyöt tehtynä, on vaikea kirjoittaa jäsenneltyä, väliotsikoitua +5 sivun työtä tässä ajassa viittauksineen ja aiheen jaotteluineen. Tutkittuani asiaa käsittää "essee" ohjeistuksen mukaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa 1-2 sivun tiivistelmää. Sisällöllisesti essee-kirjoitukseen kuuluu johdanto, käsittelykappaleet ja lopetus/tiivistelmä. Eipä tuohon sivumäärään montaa käsittelykappaletta väliotsikoineen mahdu.
Mielestäni ei pitäisi sekoittaa tekstilajeja keskenään, kun jo tekstitaidon kokeessa opitaan erottelemaan eri tekstien ominaisuudet ja muotoseikat. Essee pohdiskelevana tyylilajina ehkä sopii huonohkosti suoraan lakitekstin tulkitsemiseen, mutta ei olisi aiheuttanut aikataulukeskustelua jos alunalkaen avattaisiin, että kurssin suorittaminen vaatii sivun referaatin ilman omaa pohdintaa. Pohjatyötä tämäkin toki vaatii, mutta itse suoritus on nopea ja mentaalisesti hyvin erilainen. Essee-harjoitukset valmentavat tieteelliseen kirjoittamiseen ja -ajatteluun, vaikka niitä ei monen alan arjessa niin käytetäkään.
Kirjatenteissä vastaukset yhteiskuntatieteellisessä tuota sivun, parin luokkaa per kirja, mutta niitä on sitten vähintään 3 samassa kokeessa ja kaikkiin on vastattava läpäistäkseen tentin. Ei tietenkään saa olla materiaaleja mukana kun kyse on opitun asian sisäistämisen testaamisesta eikä valvotusta kopioinnista.
Mikä on akateemisen koulutuksen sisältö ja tarkoitus nykyisin, perustuuko sen yleinen arvostus menneisiin käytäntöihin? Valmentaako se tieteelliseen, kriittiseen ajatteluun vai onko kyse pikemmin pelkästä muodollisen ammattipätevyyden hankkimisesta? Onko tieteellinen ajattelu kokenut ylipäänsä inflaation? Lähdekritiikki ei ainakaan ole nykyisin kovin itsestäänselvä kansalaistaito, vaikkakin sen merkitys korostuu kun tietoa on saatavilla entistä laajemmin.
Kommentit (9)
Hauska vuodessa valmistuneesta: "Opiskelujen ohessa hän on käynyt koko ajan töissä kokopäiväisesti oppimateriaalien kustantamossa. Lisäksi hän tekee vapaaehtoistyötä, treenaa pyöräilyä ja on lukenut tämän vuoden aikana jo noin 340 kaunokirjaa."
Veikkaan että ei-pakollisissa tarinassa on vähintään puolet petäjäistä. Vaikuttavaa silti ja ehkä hyödyllisiä vinkkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lotan opintopolussa on jotain perin hämärää. Oikeustieteellisten opintojen rakenne voi joustaa monia muita opintoja paremmin, ja korona-aikakin on antanut oikopolkuja, jossain liioitellaan reilusti.
Nähtäväksi jää, miten nopeasti Lotta aikoo toisen tutkintonsa suorittaa. Vapaaehtoistöiden ja pyöräilyharrastuksen ohella hän on tämän vuoden ajan lukenut yhden kirjan päivässä. Ja siihen vielä kokopäivätyö. Ja se opiskeleminen. Nyt Lotalle GoPro otsalle loppuvuodeksi, niin katsotaan, miten hän aikansa jakaa.
En usko ihan koko juttua, mutta itse lusmuilin aivan järjettömän paljon ja suoritin 15h/viikko-työtahdilla 100op/vuosi, että yrittämällä kunnolla olisi kyllä homma hoitunut vuoteenkin, helposti (suoritin siis 200op maisterin, nelosen ka). Pitää osata opiskella ja olla perillä siitä, mitä vaaditaan ja tehdä tasan tarkkaan oikea määrä työtä. Eikä kirjallinen lahjakkuus kyllä haittaa, valtaosa esseistä meni alle pariin tuntiin ja graduakin kirjoitin löysäillen sen 40-50 sivua kuukaudessa ihan helposti.
Vierailija kirjoitti:
En usko ihan koko juttua, mutta itse lusmuilin aivan järjettömän paljon ja suoritin 15h/viikko-työtahdilla 100op/vuosi, että yrittämällä kunnolla olisi kyllä homma hoitunut vuoteenkin, helposti (suoritin siis 200op maisterin, nelosen ka). Pitää osata opiskella ja olla perillä siitä, mitä vaaditaan ja tehdä tasan tarkkaan oikea määrä työtä. Eikä kirjallinen lahjakkuus kyllä haittaa, valtaosa esseistä meni alle pariin tuntiin ja graduakin kirjoitin löysäillen sen 40-50 sivua kuukaudessa ihan helposti.
olet sitten kenties fiksu
ei toi onnistu kaikilta
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi voitaisiin verrata AMK-opintoja tähän eli tradenomiksi pääsee sillä, että perustaa oman yrityksen, jonka leivissä tekee töitä 2v ja ns. päättötyönä kirjoittaa tilinpäätökseen alkutekstin. Luennoilla ei tarvitse olla tuntiakaan, ison osan opinnoista suorittaa lukion arvosanoilla.
Oikeustiede on siitä metkaa, että sitä ei tarvitse osata ulkoa, sitä pitää osata soveltaa. Siksi tentissä saa olla kirjallisuutta mukana. Yhteiskuntatieteissä on ihan se ja sama, onko lukenut kirjoja, kunhan vastaa tentaattorin ajatusmaailman mukaisesti.
Käytännön soveltavat ammatithan ovatkin perinteisesti olleet amk:n puolella. Hän näytti, että voi pyörittää yritystä, ei ole tarkoituskaan keskittyä mihinkään tieteelliseen tietoon. Näyttö mittaa varmasti sitä, mikä on opiskelun tavoitteena. Todisteena on yrityksen 2 vuotta jatkunut toiminta.
En ole perehtynyt tentaattorien ajatusmaailmoihin, mutta lukenut materiaalit ja vastannut kysymysten mukaan. Sillä pärjää ja oppii aiheista joita on lähtenyt opiskelemaan. Tietohan on kumuloituvaa, joten toki jossain vaiheessa esim. hyvinvointivaltion vaiheet ja talouspolitiikan mekaniikat ovat jo täysin takaraivossa. Voi sitten juontaa päätelmiä tutuista ilmiöistä ja lainalaisuuksista jatkossa. Kysehän ei niinkään ole platonin synnyinvuodesta, kuin kokonaisuuksien ja syy-seuraussuhteiden havaitsemisen kehittymisestä ajattelussa. Kun täytyy muistaa laajoja kokonaisuuksia, täytyy tieto sitoa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi ja omaksua ulkoaopettelua syvällisemmin. Se on erilainen ajattelu- ja oppimisprosessi.
Olemassa olevien lakien soveltaminen toki on se tärkein taito mm. juristin käytännön työssä. Mutta jos ajatellaan lainsäätämisen asiantuntijaroolia yhteiskunnallisesti, on jollain oikeustieteilijällä ja koko alalla oltava tieteellistä näkemystä, "pohdintaa" lakien vaikutuksista ja tarkoituksesta. Hengestähän sitä puhutaan. Se olemassa olevan tulkinta ei riitä, vaan on tarkasteltava myös olosuhteita ja toivottavaa vaikutusta. Ei riitä, että tässä lukee näin, vaan miksi lukee näin. Ja tähän vastauksena ei riitä, että koska on kirjoitettu joskus näin, vaan miksi on kirjoitettu joskus näin? Tämä ymmärrys voi syntyä jos on syntyäkseen, mutta koulutus ei siihen kannusta kuvattujen tehtävien perusteella. Soveltamistakin voi olla ilman ymmärrystä, kun joku antaa mallin että näin sovellat a-> b ja sitten toistat. Varmistat ajoittain ettei ole c. Kokonaiskuva häviää, tieteellinen, "mutta miksi?" unohtuu. Tämä ei varmasti ole ongelma muutamankaan yksittäisen hlön kohdalla, mutta alan tulevaisuudesta puhuttaessa sen pohja murenee ilman syvällistä pohdintaa ja perusteltuun tietoon perustuvaa tutkimusta. Se ei uudistu, kehity, monistetaan vaan pian vanhanaikaiseksi jääneitä pintatasoja ja yritään tukkia lisääntyviä porsaanreikiä. Siksi tutkimus, mitä tapahtuu, missä ja miksi ja miten näihin kysymyksiin saadaan mahdollisimman paikkansapitävät vastaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menee vähän liian paksuksi. Ei sitä tarvitse kaikkea haastatteluissa kertoa. Kun maisterintutkinnon opintoviikkojen tekeminen vuodessa on muutenkin mahdotonta (tämä on laskettu tunneissa), niin siihen kun laitetaan vielä täysipäiväinen työ ja 340 kirjaa ja niin edelleen, niin kuka tuota enää ottaa millään tavalla vakavasti.
"Puolessa tunnissa essee on kirjoitettu."
Haluaisin kyllä todella lukea puolessa tunnissa kirjoitetun esseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LinkedInin mukaan kyseinen vuodessa valmistunut oli kevään 2021 harjoittelussa lakiasiaintoimistossa ja samalla oppimateriaalien kehittämistyössään sekä opiskelijana.
Oikiksen tutkintoon vaikuttaa siis kuuluneen harjoittelu. Selvisipä sekin.
Lisäksi voitaisiin verrata AMK-opintoja tähän eli tradenomiksi pääsee sillä, että perustaa oman yrityksen, jonka leivissä tekee töitä 2v ja ns. päättötyönä kirjoittaa tilinpäätökseen alkutekstin. Luennoilla ei tarvitse olla tuntiakaan, ison osan opinnoista suorittaa lukion arvosanoilla.
Oikeustiede on siitä metkaa, että sitä ei tarvitse osata ulkoa, sitä pitää osata soveltaa. Siksi tentissä saa olla kirjallisuutta mukana. Yhteiskuntatieteissä on ihan se ja sama, onko lukenut kirjoja, kunhan vastaa tentaattorin ajatusmaailman mukaisesti.