Yliopistoon pääsy ilman toisen asteen tutkintoa??
Avoimen väylän kautta? Mulla oli hieman villi vaihe lukioiässä ja se lukion suorittaminen jäi kesken. Nyt haluaisin päälle parikymppisenä päästä yliopistoon enkä jaksaisi mennä aikuislukioon, joten onko teoriassa mahdollista avoimen väylän kautta jos opiskelen kuin hullu?
Kommentit (63)
Katso esim. Helsingin yliopisto, matemaattis luonnontieteelisen erityisvalinnat, siellä selvitetään kuinka pajon opintopisteitä tarvitaan sisäänpääsyyn ja kursien arvosanojen vähimmäistasot. Meiltä meni alle seiskan ysin keskiarvolla poika opiskelemaan tietojenkäsittelyä, juuri tämän avoimenväylän kautta ja pärjää mainiosti. Fuxina pääsi jo kisällöimään / apuopettajaksi tietojenkäsittelyn peruskurssille. On käynyt myös pyydettäessä kertomassa tästä opoillekin vieraammasta väylästä eri opinahjoissa. Kokeilemallahan tuo selviää onko sinulle sopiva reitti. Onnea matkaan.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:42"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:01"]
Suoraan peruskoulusta yliopistoon:
http://www.jylkkari.fi/arkisto/0513/pdf/07.pdf
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/08/tiedote-2009-10-01-20-26-52-275688
Maisteriksi 20-vuotiaana!
[/quote]
Ei onnistu Helsingin yliopistossa.
Joku Jyväskylän maalaisyliopisto, joka kamppailee rahoituksestaan ja olemassaolostaan, voi tällaiseen kekkulointiin ryhtyäkin ns. erityislahjakkaiden kohdalla, koska ovat hyvää mainosta yliopistolle muiden erityislahjakkaiden kohdalla.
"Hei erityislahjakas, tule meille maalaisyliopistoon, älä pyri kunnolliseen yliopistoon PK-seudulle. Meiltä voi valmistua maisteriksi ilman lukiota! (Ja tarvitsemme jatkossa väitöskirjasi, jotta saamme rahoitusta toimintaamme...)"
[/quote]
On mahdollista myös Helsingissä. Tässä lainaus suoraan Helsingin (maalais)yliopiston nettisivuilta:
"Useaan tiedekuntaan on mahdollista hakea erillishaussa, jos on suorittanut tietyn määrän yliopisto-opintoja avoimessa yliopistossa. Tätä erillishakua kutsutaan myös avoimen väyläksi. Avoimen väylää ei tarjota lääketieteellisessä, eläinlääketieteellisessä eikä farmasian tiedekunnassa.
Avoimen väylässä ei vaadita korkeakoulukelpoisuuden todentamista, ja opiskelijat valitaan suoritettujen yliopisto-opintojen perusteella, useimmiten ilman valintakoetta. Hakijalla ei saa olla voimassa olevaa tutkinnonsuoritusoikeutta suomalaisessa korkeakoulussa. Hakuajat ja valintakriteerit vaihtelevat tiedekunnittain."
On se mahdollista mennä suoraan peruskoulusta yliopistoon. Ainakin Helsigin yliopistossa oli 16-vuotias poika lukemassa matematiikkaa muutama vuosi sitten. Tässä tapauksessa tosin kyse oli varmaankin supervälkystä, eikä AP:n kaltaisesta "biletys korvaa lukion"-tyypistä :D
No ei kyllä menny kuin 4 kuukautta kun riittävän määrän avoimen kursseja juniori suoritti. Se on totta, että kurssit täytyy läpäistä kiitettävästi. Erityisvalinnalla pääsi aloittamaan kevään avoimenopintojen jälkeen heti seuraavana syksynä ja käytännössä ekanvuoden opinnot jo suoritettuina..
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:59"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:42"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:01"]
Suoraan peruskoulusta yliopistoon:
http://www.jylkkari.fi/arkisto/0513/pdf/07.pdf
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/08/tiedote-2009-10-01-20-26-52-275688
Maisteriksi 20-vuotiaana!
[/quote]
Ei onnistu Helsingin yliopistossa.
Joku Jyväskylän maalaisyliopisto, joka kamppailee rahoituksestaan ja olemassaolostaan, voi tällaiseen kekkulointiin ryhtyäkin ns. erityislahjakkaiden kohdalla, koska ovat hyvää mainosta yliopistolle muiden erityislahjakkaiden kohdalla.
"Hei erityislahjakas, tule meille maalaisyliopistoon, älä pyri kunnolliseen yliopistoon PK-seudulle. Meiltä voi valmistua maisteriksi ilman lukiota! (Ja tarvitsemme jatkossa väitöskirjasi, jotta saamme rahoitusta toimintaamme...)"
[/quote]
On mahdollista myös Helsingissä. Tässä lainaus suoraan Helsingin (maalais)yliopiston nettisivuilta:
"Useaan tiedekuntaan on mahdollista hakea erillishaussa, jos on suorittanut tietyn määrän yliopisto-opintoja avoimessa yliopistossa. Tätä erillishakua kutsutaan myös avoimen väyläksi. Avoimen väylää ei tarjota lääketieteellisessä, eläinlääketieteellisessä eikä farmasian tiedekunnassa.
Avoimen väylässä ei vaadita korkeakoulukelpoisuuden todentamista, ja opiskelijat valitaan suoritettujen yliopisto-opintojen perusteella, useimmiten ilman valintakoetta. Hakijalla ei saa olla voimassa olevaa tutkinnonsuoritusoikeutta suomalaisessa korkeakoulussa. Hakuajat ja valintakriteerit vaihtelevat tiedekunnittain."
[/quote]
No, onko tätä kautta kukaan muu kuin joku tietotekniikkaa opiskeleva nörtti, Linux Thorvalds II, päässyt sisälle? Kaikki esimerkit ovat olleet erityislahjakkaita IT-nörttipoikia.
Kyllä meidänkin koulusta pääsi Suomen fysiikkakisan voittaja suoraan yliopistoon, vaikka lukiota olikin vielä vuosi jäljellä. Suoritti tietysti lukion loppuun ja kirjoittikin sitten 9 laudaturia ja keskiarvo oli 10.
Mutta miten tämä liittyy ap:hen, joka ei saanut edes lukiota suoritettua? Mikä erikoislahjakkuus hänellä on?
Virkamiesruotsista voi hakea vapautusta jos opiskeluoikeus avoimen kautta ilman toisenasteentutkintoa.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 02:00"]
On se mahdollista mennä suoraan peruskoulusta yliopistoon. Ainakin Helsigin yliopistossa oli 16-vuotias poika lukemassa matematiikkaa muutama vuosi sitten. Tässä tapauksessa tosin kyse oli varmaankin supervälkystä, eikä AP:n kaltaisesta "biletys korvaa lukion"-tyypistä :D
[/quote]
Nimenomaan superlahjakas nero voi päästä tätä hyvin harvinaista väylää pitkin yliopistoon.
Ei mikään AP:n kaltainen "en-jaksanut-enkä-kyennyt-käymään-lukiota" pudokas.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 21:51"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 21:46"]
Jos pohjalla vain peruskoulu niin ei onnistu.
[/quote]
Ei vai? Ristiriitaista tietoa. Tiedän että vaikeata tulisi olemaan, mutta haluaisin tietää onko se noin niinkuin teoriassa edes toteutettavissa.
ap
[/quote]
Pääsykokeitten kautta se on ollut aina mahdollista. Meille köyhien lapsille vaan uskoteltiin, että on mahdotonta. Kyllä mua harmittaa. Lukemistahan se vaatii kovasti niihin pääsykokeisiin.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 02:04"]
No ei kyllä menny kuin 4 kuukautta kun riittävän määrän avoimen kursseja juniori suoritti. Se on totta, että kurssit täytyy läpäistä kiitettävästi. Erityisvalinnalla pääsi aloittamaan kevään avoimenopintojen jälkeen heti seuraavana syksynä ja käytännössä ekanvuoden opinnot jo suoritettuina..
[/quote]
Noo, osassa aineita ei kursseja järjestetä niin tiuhaan, voi joutua odottamaan esim. aineopintojen alkua kaksi vuotta, jos ne järjestetään joka kolmas vuosi. Kaikkia aineita ei voi suorittaa kirjatenteillä.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 02:18"]
Virkamiesruotsista voi hakea vapautusta jos opiskeluoikeus avoimen kautta ilman toisenasteentutkintoa.
[/quote]
Se on totta. Mutta tilalle täytyy opiskella jotakin toista kieltä (muuta kuin englantia) sitten samalle tasolle.
Opetelkaa ihmiset googlaamaan. On muitakin peruskoulupohjalta maisteriksi valmistuneita. Ja mitä pitää jankuttaa, että ei onnistu, kun on jo mustaa valkoisella että onnistuu? Hyvää matkaa yliopistoon, ap!
Lukio on niin perseestä. Ei mitään järkeä mennä homehtumaan jonnekin iltalukioon KOLMEKSI vuodeksi vain jotta pääsisi yliopistoon. Lukiossa yksinkertaisesti edetään aivan liian hitaasti, ja tuhrataan kallista aikaa tyhjänpäiväiseen muniin puhalteluun.
Normaalilla älyllä varustettu terve ihminen kyllä pärjää yliopistossa, vaikka jotkut oikislaiset muuta väittäisivät, kun ovat olevinaan niin välkkyjä.
Kävin itse vuodessa toisen asteen ammattikoulututkinnon työn ohella, koska aiemmat tutkintopaperini numerot eivät riittäneen sisäänpääsyyn haluamaani AMK:iin.
Vuodessa minimaalisella työllä paperit ulos ja seuraavassa haussa pääsin haluamaani ammattikorkeakouluun. Yliopistoon lukio on kyllä varmasti parempi pohja, mutta se riippuu kyllä hirveästi sinun opiskeluvalmiudesta ja siitä kuinka skarppi tyyppi olet. Ilman amis tai lukio papereita et tule pääsemään.
Jos et edes amis ole niin melko mahdotonta.
Jos pohjalla vain peruskoulu niin ei onnistu.
Teoriassa joo. Se on sitten eri asia millaiset kiintiöt milläkin tiedekunnalla on noihin amoiven väylän hakuihin. Ja sitten pitää päsykokeissa loistaa. Aikuislukio olis aika helppo vaihtoehto.
Vaikeeta on. Pääsykoemateriaali on sellaista että se vaatii tietynlaista lukutaitoa. Itsellä ystävä yritti mutta joutui jättämään leikin kesken kun ei yksinkertaisesti ymmärtänyt lukemaansa, eli pääsykoemateriaalia. Akateeminen teksti on omanlaistaan.
Jos pystyt sisäistämään kirjat niin go for it!
En ymmärrä että et jaksa mennä lukioon, mutta silti suostuisit opiskelemaan kuin hullu. Öö, mitä? Tuo sinun vaihtoehtosi on todella monimutkainen ja epävarma. Suosittelen että otat johonkin sinua kiinnostavaan tiedekuntaan yhteyttä, niin eiköhän sieltä saa kuulla realistisen arvion.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:37"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:19"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:42"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 21:49"]
Vaikeeta on. Pääsykoemateriaali on sellaista että se vaatii tietynlaista lukutaitoa. Itsellä ystävä yritti mutta joutui jättämään leikin kesken kun ei yksinkertaisesti ymmärtänyt lukemaansa, eli pääsykoemateriaalia. Akateeminen teksti on omanlaistaan. Jos pystyt sisäistämään kirjat niin go for it!
[/quote]
Tämä väite on jokseenkin hölynpölyä. Joillain aloilla on tyyli kirjoittaa paljon sanomatta mitään ja mahdollisimman kapulakielisesti, mutta esimerkiksi kielitieteessä kirjoitetaan normaalia arkijärjellä tajuttavaa kieltä. Sanoisin, että humanistinen tiedekunta tarjoaa sellaisia pääsykoekirjoja, joita ymmärtää maallikkokin.
[/quote]
Täyttä huuhaata!
Juuri kielitieteen - jota ei lainkaan opeteta lukiossa - pääsykoekirjat ovat erityisen vaikeita ymmärtää. Kyse ei ole lainkaan mistään kieliopista, josta sinä ehkä puhut ja jota on tankattu vuosia koulussa. Vaan kieliTIETEESTÄ, joka on ihan eri asia.
Kieliä opiskelemaan pyrkivillä pääsykoe on kaksiosainen: kyseisen kielen hallinta eri muodoissaan sekä teoreettinen kielitiede, joka on monimutkaista filosofiaan pohjautuvaa tiedettä ja jonka oppiminen pelkistä kirjoista on hankalaa.
Tiedän montakin täyden kympin kielenlukijaa lukiosta, jotka ovat vuosia yrittäneet päästä Helsingin yliopistoon lukemaan haluamaansa kieltä. Vuosikausiksi ovat jääneet jumittamaan juuri tuon kielitiedeosion takia. Hakijoita on paljon ja keskimäärin vain 6% pääsee sisään. Sisäänpääsy on siis yhtä vaikeaa kuin esim. lääke- tai oikeustieteelliseen.
Monien muiden aineiden, joita on opiskeltu vuosikausia peruskoulussa ja/tai lukiossa, pääsykoekirjat sen sijaan ovat juuri niitä maalaisjärjellä luettavia. Kuten historia, biologia, maantiede, uskonto, psykologia ym.
Näissä vain tankkaamisen jaksaminen, perslihasten kestävyys ja muistin riittävyys ratkaisevat. Toki näihinkin on erittäin vaikea päästä, joten vain ne, joilla nuo em. kolme asiaa ovat parhaimmat, pääsevät sisään.
[/quote]
Onko sinulla mitään omaa kosketuspohjaa yliopisto-opintoihin?
Esimerkiksi psykologian pääsykokeeseen valmistaudutaan useimmiten tilastotieteen kirjalla. Kielten pääsykokeisiin ei valmistauduta lukemalla kielifilosofiaa, vaan niissäkin on suuri arvo itse kielen osaamisella. Kieliä on todella helppo päästä lukemaan.
[/quote]
Heh.
Itselläsi ei taida olla pienintäkään hajua siitä minkälaiset ovat kielitieteellisen pääsykokeet tai mitkä ovat sisäänottoprosentit.
Kaivapa tiedot esiin ja ylläty.
Siihen asti voit lopettaa tietämättömän länkytyksesi.