Mitä on sen takana, että ihminen ostelee kaikenlaista turhaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut yrittää täyttää jotain tyhjiötä elämässään ostelulla, niin minäkin. Lisäksi se lievittää ahdistusta, kun saa välittömän tyydytyksen tunteen klikkaamalla tavaran koriin netissä.

Minäkin klikkaile koriin, mutta en osta niitä. Joidenkin kauppojen korit pysyy hampaan tappiin saakka, tyhjenevät ehkä kerran vuodessa. Siellä käyn netissä ihailemassa niitä, mutta omat kaapit ei täyty.

Ikeassa käyn "shoppailemassa" siten, että kierrän kaikki hitaasti ja otan kuvia niistä mitä haluaisin. Sitten menen kotiin, mietin pari viikkoa ja tilaan vain ne mitä oikeasti tarvitsen. Iso osa tavaroista karsiutuu sinä aikana.

Miksi ne Ikean tavarat on pakko käydä katsomassa livenä?

Mikä kellekin on turhaa; miten se määritetään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on mielestäsi turhaa?

Etkö itse tiedä? Koriste-esineitä, farkkuja vaikka kaapissa on jo neljät, leipäkone, uusi kännykkä, vaikka vanha toimii ja niin edelleen. Lista on loputon. ap

Listahan on loputon, mutta mielipiteitähän on monia. Jonkun mielestä paistinpannukin on turhaa, kattilanpohjallakin voi paistaa. Imuri on turhaa, harja riittää....

Tässä ehkä puhutaan tavarasta, jonka ostaja itsekin käsittää turhaksi, ainakin myöhemmin. Koriste-esineet, meikit joita ei koskaan tule käyttäneeksi, vaatteet jotka on pakko saada ja jotka jäävät kaapin pohjalle...