Rehellinen mielipiteesi 30-vuotiaasta, joka ei ole koskaan seurustellut

Itselläni juuri tuollainen tilanne. Olen 36-vuotias, enkä ikinä seurustellut. Kaveri ja seksisuhteita kyllä on tarpeeksi. En pidä itseäni kovinkaan outona. Itsestäni tosin vaikuttaa oudolta jotkut tuttuni, jotka ovat mieluummin täysin toimimattomissa suhteissaan kuin yksin. Omapahan on asiansa. Läheisriippuvuus tosin ei ole leikin asia, jos jollain siitä sattuisi olemaan kyse.

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 22:49"]

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 22:29"]

Ei luultavasti parisuhdehakuinen henkilö.

[/quote]Voi ollakin parisuhdehakuinen, mutta ei vain pysty. No, voihan olla, että jossain todella elää henkilö joka oikeasti ei halua parisuhdetta. Useimmiten kyse kuitenkin on siitä, että parisuhde halutaan mutta sitä ei saada. Tähän joku aina yrittää heittää, että ei halua seurustella vain seurustelemisen vuoksi, ikään kuin muiden suhteet olisivat vain tätä :-D. 30 vuoden ikään mennessä jokainen edes likimain normaalia elämää elävä ihminen kohtaa monia sellaisia henkilöitä, joista olisi kiinnostunut. Jos ei onnistu aloittamaan suhdetta (tai edes yrittämään) kenenkään heistä kanssa, on turha yrittää vedota näihin vakioselityksiin, että olisi vain ujo, ronkeli tms. Kun nyt rehellistä mielipidettä kysytään, niin elämänkokemukseni perusteella tiedän näissä ikisinkuissa olevan jotain pahasti rikki jo lähtökohtaisesti. Tämän lisäksi ongelmavyyhteä vielä pahentaa kokemattomuus. Jos kokemattomuuden saa joskus korjattua, alkuperäiset ongelmat ovat silti yhä tallessa.

Nykyään nettitreffien aikakaudella ei tarvitse edes olla niin vanha kuin 30-vuotias, vaan jo sanokaamme 28-vuotias ikisinkku on tavalla tai toisella kykenemätön. Yleensä mt-ongelmainen.

[/quote]

Vai että oikein elämänkokemuksesi myötä tällaista tiedät? Hah, järkyttävää ylimielisyyttä! Itse osaat nähdä vain yhden oikean tavan elää ja se on sinun tapasi. Voi sitä raukkaa, joka sinun kanssasi joutuu elää. Voiko rajoittuneempaa näkemystä enää olla? Et itsekään ihan ehjältä etkä onnelliselta vaikuta, kun pitää itseään tuolla tavalla muita alentamalla nostaa.

Voi olla joko nirso tai jotenkin estynyt. En ajattele erityisiä.

Itse olen 37-vuotias nainen enkä ole ikinä vakavasti seurustellut. Ei vaan ole tullut vastaan ketään jonka kanssa olisi ollut molemminpuolista ihastusta. Minkä teet.

En juurikaan käy baareissa kun ei ole biletyskaveria ja nettitreffeihin en vain oikein lämpene. Siellähän ne markkinat nykyään on.  Kotoa ei tule kukaan hakemaan eikä ruokakaupan hyllyjen välissä tai bussipysäkillä kukaan tule pyytämään treffeille. Kavereilla ei ole potentiaalisia tuttuja ehdokkaina. Eikä miehet ole ikinä olleet minusta kiinnostuneita; olen aina jäänyt kaverin varjoon yöelämässä(silloin joskus kun tuli käytyä) enkä ole mikään seksikäs sporttityyppi. 

Että ei minusta ole mitenkään tavatonta että 30-vuotias on kokematon seurustelussa, uskon että meitä vanhempiakin on enemmän kuin luullaan. 

Olen kolmekymppinen enkä halua parisuhdetta. Täysin vapaaehtoinen valinta.

Ensin pitää tuntea henkilö. Vasta sitten voin olla hänestä jotain mieltä.

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 23:02"]

Ensin pitää tuntea henkilö. Vasta sitten voin olla hänestä jotain mieltä.

[/quote]

Onneksi on sinunlaisia järkeviä ihmisiä. Jotkut muodostaa mielipiteensä henkilöstä jostain niinkin typerästä kuin oudon värisistä silmälaseista tai oudosta kävelytyylistä.

PASKA MIKÄ PASKA ! TAI SUSI RUMA SUOHIRVIÖ , KUN HYMYILEE NIIN JO KUKATKIN KUOLEE ! EI MILLÄÄN PAHALLA  :)   !

En pidä ihmeellisenä. Minulla on täällä Helsingissä useita yli 30v ystäviä, jotka eivät ole seurustelleet. Heissä ei ole mitään vikaa. Ovat itsestään huoltapitäviä ja koulutettuja, hauskoja ja fiksuja ihmisiä. Onko markkinat täällä liian suuret? Liikaa valinnanvaraa ja jäävät kakkosiksi? Ihmiset ovat kuin tosielämän Tinderissä täällä, etsitään sitä sielunkumppania ja pelätään päätymistä puolihyvään.

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 23:10"]

PASKA MIKÄ PASKA ! TAI SUSI RUMA SUOHIRVIÖ , KUN HYMYILEE NIIN JO KUKATKIN KUOLEE ! EI MILLÄÄN PAHALLA  :)   !

[/quote]

Repesin! ;D

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 23:17"]

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 23:10"]

PASKA MIKÄ PASKA ! TAI SUSI RUMA SUOHIRVIÖ , KUN HYMYILEE NIIN JO KUKATKIN KUOLEE ! EI MILLÄÄN PAHALLA  :)   !

[/quote]

Repesin! ;D

[/quote]

Suohirviö ja alapää rämemajava! Repskops :D

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 23:10"]

PASKA MIKÄ PASKA ! TAI SUSI RUMA SUOHIRVIÖ , KUN HYMYILEE NIIN JO KUKATKIN KUOLEE ! EI MILLÄÄN PAHALLA  :)   !

[/quote]

Tässä kohti repesin. Yläpeukku ihan vain tästä :) Caps Lock ja "ei millään pahalla" kruunas koko jutun, suohirviön olisi vielä voinut kirjoittaa erikseen. 

Siis eihän ihmisen tarvitse seurustella, olla parisuhteessa koskaan, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Useimmat ihmiset kuitenkin monista syistä, esim. hormonitoiminnan, yksinäisyyden tai sen torjunnan, taloudellisten syiden takia seurustelevat ja muodostavat kiinteän parisuhteen.

Siis jotta toimisi toisin kuin mitä monet muut tekevät, niin siihen tarvitaan aika vahva ihminen. Hänellä on ehkä niin isoja muita tavoitteita tai hän niin itsenäinen, ettei kumppanin etsintä tai tutustuminen oikein tunnu mahtuvan kuvioon. 

Seurustella 2015? Miksi??? :D

Sitoutumiskyvytön playeri TAI ujo ja hieman estynyt. Nää on ekat epäilyket, mutta jokainen on tietysti omanlainen.

En ole ujo enkä estynyt. Enkä rumakaan. En vain löydä miestä josta tykkäisin ja joka samaan aikaan tykkäisi minusta. Olen ollut ihastunut useamman kerran elämässäni ja aina ilmaissut sen miehelle, mutta kukaan heistä ei ole antanut vastakaikua. Mitä siis pitäisi tehdä? Kun kukaan ei pyydä treffeille? Ja ne joita itse pyydän eivät lähde? Minussa ei ole mitään vikaa, olen sosiaalisesti ja mielenterveydellisesti täysin normaali. Ehkä joku päivä vielä tapaan miehen joka olisi minusta kiinnostunut - mutta näitä viestejä lukiessa että ehkä hänkin sitten juoksee karkuun kun kerron historiastani. Tai siis sen puuttesta. N32

Mulla on eronnut ent. lapsuudenystävä, joka kivenkovaan väittää olevansa onnellinen yksin isossa talossaan. mä en enää jaksa käydä siellä, kun se ole kiinnostunu mistään. Mun aviomies ei myöskään tule mukaan nykyisin.   Useimmiten siellä ei edes ole mitään kahvia,leipää, maitoa eikä muutakaan syötävää.   Olen sitten lähtenyt autolla kauppaan. Puhelin on aina vastaajalla, eikä hän soita takaisin. Os saan joskus kiinni, puhuu tunnin ja lupaa tulla käymään. Pakko uskoa ettei kaipaa ketään.      Myös työtovereissa on outoja itseriittoisia aina yksin olevia myös miehiä.       Luulen, että jotenkin se seksi heitä pelottaa.

Itse olin sinkku (ja kokematon) pitkälle aikuisikään, ja tunnen monia samanlaisia. Täällä on esitetty syyksi esim. estyneisyyttä ja lapsuuden traumoja. Voi pitää paikkansa monen kohdalla, mutta oman tuttavapiirini perusteella nuo eivät ole yleisimpiä syitä. Mitään yhtä yhteistä tekijää ei varmasti ole, mutta sen olen huomannut, että yksin viihtyvissä on keskimääräistä enemmän sellaisia, joilla ei ole sisaruksia. Näissä ainoissa lapsissa on myös selvästi enemmän sellaisia itsenäisiä, ehkä jonkun mielestä itseriittoisia ja omapäisiä tyyppejä. Esim. yksi tuttava valmistui lääkiksestä alle kaksvitosena, matkustelee ja harrastaa, mutta tykkää omasta rauhasta.

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 22:58"]

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 22:49"]

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 22:29"]

Ei luultavasti parisuhdehakuinen henkilö.

[/quote]Voi ollakin parisuhdehakuinen, mutta ei vain pysty. No, voihan olla, että jossain todella elää henkilö joka oikeasti ei halua parisuhdetta. Useimmiten kyse kuitenkin on siitä, että parisuhde halutaan mutta sitä ei saada. Tähän joku aina yrittää heittää, että ei halua seurustella vain seurustelemisen vuoksi, ikään kuin muiden suhteet olisivat vain tätä :-D. 30 vuoden ikään mennessä jokainen edes likimain normaalia elämää elävä ihminen kohtaa monia sellaisia henkilöitä, joista olisi kiinnostunut. Jos ei onnistu aloittamaan suhdetta (tai edes yrittämään) kenenkään heistä kanssa, on turha yrittää vedota näihin vakioselityksiin, että olisi vain ujo, ronkeli tms. Kun nyt rehellistä mielipidettä kysytään, niin elämänkokemukseni perusteella tiedän näissä ikisinkuissa olevan jotain pahasti rikki jo lähtökohtaisesti. Tämän lisäksi ongelmavyyhteä vielä pahentaa kokemattomuus. Jos kokemattomuuden saa joskus korjattua, alkuperäiset ongelmat ovat silti yhä tallessa.

Nykyään nettitreffien aikakaudella ei tarvitse edes olla niin vanha kuin 30-vuotias, vaan jo sanokaamme 28-vuotias ikisinkku on tavalla tai toisella kykenemätön. Yleensä mt-ongelmainen.

[/quote]

Vai että oikein elämänkokemuksesi myötä tällaista tiedät? Hah, järkyttävää ylimielisyyttä! Itse osaat nähdä vain yhden oikean tavan elää ja se on sinun tapasi. Voi sitä raukkaa, joka sinun kanssasi joutuu elää. Voiko rajoittuneempaa näkemystä enää olla? Et itsekään ihan ehjältä etkä onnelliselta vaikuta, kun pitää itseään tuolla tavalla muita alentamalla nostaa.

[/quote]Selvästikin osuin sinua arkaan paikkaan. Ikävä tuottaa sinulle pettymys, mutta elän pitkässä ja onnellisessa avioliitossa - mitä nyt olen elämän varrella nähnyt ja ihmisiä kuunnellut, arvioin meidän liittomme huomattavasti keskimääräistä onnellisemmaksi :D. Tässä kysyttiin rehellistä mielipidettä, mutta sinä et kestä sellaista kuulla. Elämänkokemukseni mukaan todellakin on niin, että ne pitkään sinkkuina pysyneet ovat kantaneet melkoisia taakkoja; ajattelemillani ihmisillä on ollut esim. erityyppisiä mielenterveysongelmia, persoonallisuushäiriöitä, alkoholismia, ääriuskonnollinen kotitausta joka on jollain lailla rampauttanut henkisesti; yhdellä oli iso seksuaalisuuteensa liittyvä ongelma.

Sinulla on tarve maalata minua joksikin pahikseksi, koska kokemukseen perustuva rehellinen mielipiteeni ei ole kannaltasi imarteleva. Totuus on kuitenkin, että minä olen elämäni varrella monin tavoin auttanut näitä kuvaamiani ongelmaisia ihmisiä. Se tarve itsensä ylentämiseen ja toisen alentamiseen nousee herkästi esiin juuri siellä alemmuudentuntoisen ongelmakimpun puolella, kuten sinullakin nyt pääsi käymään.

Että ihmisellä on jotain käsittelemättömiä ongelmia itsensä kanssa. Tai se nauttii enemmän siitä, että saa aivan vapaasti päättää kaikista elämän asioista, kun ei tarvitse ottaa huomioon puolisoa tai perhettä. Ja tietää että sitoutuneena ei olisi reilua toimia niin voimakkaasti omien toiveidensa mukaan.