Pelkään että saan tytön sillä oma äitisuhteeni

oli vaikea. Äitini kärsi mielenterveysongelmista ja murrosikäni oli todella vaikea. Äitini syytti minua perättömistä asioista, juoruilusta yms. hänen selkänsä takana enkä minä kypsymättömänä nuorena osannut suhtautua asioihin oikein vaan suutuin aina hillittömästi. Äitini oli yksinhuoltaja joten olin todella yksin, kukaan ei auttanut ja salasin kaiken ulkopuolisilta parhaani mukaan. Hän kykeni käymään töissä hyvässä työpaikassa " vainohulluudestaan" huolimatta. Rakastin kyllä äitiäni ja hän minua, mutta silti suhteemme vaurioitui äitini mielenterveysongelmien takia. Hän kuoli muutama vuosi sitten äkillisesti ja surutyön tekeminen on vienyt voimia, niin paljon asioita jäi sanomatta:-(



Minulla on kaksi poikaa ennestään ja nyt kolmannen tekeminen olisi ajankohtaista mutta pelottaa että saankin tytön jota en ehkä osaisikaan rakastaa tai jotain muuta yhtä kauheaa. Jotenkin vaan pelkään tytön saamista, ehkä alitajuisesti pelkään että itsekin kajahdan..Kadehdin aina kaikkia ystäviäni joilla on läheinen suhde äitiinsä.



Olisiko minulla toivoa kuitenkin saada terve suhde tyttäreen vaikka en ole itse sitä kokenut?