Mistä voi johtua että ennen siistin ihmisen kämppä on alkanut muuttua likaiseksi ja sotkuiseksi.

Masennus ei aina näy päällepäin.

Ei ne elämänhallinnan ongelmat aina näy. Joskus ne voimat menee siihen, että näyttää ulkoisesti ok, mutta kotona ei jaksa. Voi olla sairaus, millainen vain, taustalla. 

Masennus voi olla piilossa. Jokin muu sairaus oireilee.

Ei näytä masentuneelta on ehkä suurin loukkaus mitä voi masentuneelle sanoa.

Mulle sanottiin sillon kun olin vaikeasti masentunut ja aivan lopussa, ihmisraunio että en edes näytä masentuneelta :))

Se ihminen on laiskistunut. Ei vetelyys vaadi mitään psykan diagnoosia.

Ollut menoja muualla tai todennut että ei kiinnosta.

Jotkut ovat hyviä peittämään masennuksen. Oma romahtamiseni tuli läheisille täytenä yllätyksenä, koska pidin kulissia yllä viimeiseen saakka. Kysy ystävältäsi miten hän voi. Kerro, että olet huolissasi.

Tai sitten sitä on käyny v*tuttamaan, kun aina kun saa siivottua, niin joku tulee sotkemaan ja kämppä on taas entisessä kunnossa...Näin ainakin mulle kävi.

Psyykkinen kriisi, voimavarat eivät riitä, toisaalta huomio on jossain muualla, eikä ehkä huomaakaan.

Näin olen huomannut käyvän myös ulkonäön ja siisteyden suhteen. Ja vastaavasti kun elämä alkanut sujua, sekä ulkonäkö että koti ovat palanneet kuosiin.

jos on vanhempi ihminen voi olla muistisairas.

Kauheeta!

Jos ei vaan jaksa puunata. Mä en ole ikinä jaksanut. Pikkuhiljaa kaaos hiipii, sitten välillä siivoan ja sama jatkuu.

Mielummin Sanna Marintyyppiset kontrollifriikit pitäisi toimittaa terapiaan, jotta antaisivat muiden edes elää omassa kodissaan eri lailla.

Tietty riippuu minkä tason sotkusta puhutaan: käykö itse suihkussa, onko jääkaappi täysin homeessa? Asunto täynnä roskapusseja?

Asia voi olla aivan päinvastoin, ehkä pitäisi kysyä?

Siivousvimmassa siivotaan tunteita, sanoo psykoterapeutti Mirja Svartengren

https://sverigesradio.se/artikel/6508810

Masennus ei näy päällepäin. Masentunut pyrkii yleensä salaamaan ongelmansa muilta, ja oppii siinä taitavaksi.

Olin vakavasti masentunut vuosia. Samaan aikaan olin asiantuntijatyössä, minulla oli harrastuksia ja kavereita. Olin myös hauskaa seuraa silloin kun sain lähdettyä jonnekin.

Yksi syy tähän oli että pääsin hetkeksi pois kämpästä jossa en ollut siivonnut vuosiin. Kämppä oli aika lailla samaa tasoa sen siivoojan (AuriKatariina?) youtubevideoissa.

Työuupumus, silloin ei jaksa tehdä kotihommia enää työpäivän päätteeksi.

Tai jokin raskas mullistus tai muu hankala vaihe menossa (josta sä et tiedä), joka vie kaikki henkiset voimat ettei jaksa siivota?

Jos ei vaan enää kiinnosta siivota kun tulee vieraita, itse ainakin aina siivoan ennenkuin kukaan tulee käymään, normi elämässä kämppä kuin pommin jäljiltä.

Vierailija kirjoitti:

Ei näytä masentuneelta on ehkä suurin loukkaus mitä voi masentuneelle sanoa.

Mulle sanottiin sillon kun olin vaikeasti masentunut ja aivan lopussa, ihmisraunio että en edes näytä masentuneelta :))

Yleisestikin on sillein monissa jutuissa, että kaikki ei ole siten miltä näyttää. Useastikin monia ihmisiä tulkitaan väärin. Näyttämiset ja oikeasti olemiset ovat myös ihan irti olevia asioita toisistaan. Siltä miltä jokin näyttää ei ole itse katsojan vika eikä itse kohteenkaan vika. Se vaan näyttää.

Vierailija kirjoitti:

Masennus ei näy päällepäin. Masentunut pyrkii yleensä salaamaan ongelmansa muilta, ja oppii siinä taitavaksi.

Olin vakavasti masentunut vuosia. Samaan aikaan olin asiantuntijatyössä, minulla oli harrastuksia ja kavereita. Olin myös hauskaa seuraa silloin kun sain lähdettyä jonnekin.

Yksi syy tähän oli että pääsin hetkeksi pois kämpästä jossa en ollut siivonnut vuosiin. Kämppä oli aika lailla samaa tasoa sen siivoojan (AuriKatariina?) youtubevideoissa.

 

https://www.youtube.com/c/Aurikatariina/videos

Siis tämä.

Vierailija kirjoitti:

Ei näytä masentuneelta on ehkä suurin loukkaus mitä voi masentuneelle sanoa.

Mulle sanottiin sillon kun olin vaikeasti masentunut ja aivan lopussa, ihmisraunio että en edes näytä masentuneelta :))

Useasti masentuneet eivät näytä masentuneilta, sillä masennus on tunnepohjainen sairaus.

Vierailija kirjoitti:

Kauheeta!

Jos ei vaan jaksa puunata. Mä en ole ikinä jaksanut. Pikkuhiljaa kaaos hiipii, sitten välillä siivoan ja sama jatkuu.

Mielummin Sanna Marintyyppiset kontrollifriikit pitäisi toimittaa terapiaan, jotta antaisivat muiden edes elää omassa kodissaan eri lailla.

Tietty riippuu minkä tason sotkusta puhutaan: käykö itse suihkussa, onko jääkaappi täysin homeessa? Asunto täynnä roskapusseja?

Jos nyt jätettäisiin Marin edes tämän keskustelun ulkopuolelle!

minulle kävi niin, kun ensin niksahti selkä ja piti lykätä joidenkin kotitöiden tekemistä, kuten pyykit ja muutkin raskaat kantamukset, sen jälkeen sitten nyrjähti nilkka ja tämän jälkeen sitten toisen jalat lihakset olivat käyttökelvottomat liikarasituksen vuoksi. käytännössä noin kuukauden ajan kaikki vapaa-aika meni kehonhuoltoon ja erilaisten liikerajoitteiden noudattamiseen. Kun sitten aloitin kodin siistimisen, niin siinä meni varmaan 1-2 ylimääräistä viikkoa, koska koko ajan oli takaraivossa pelko, että mikä paikka hajoaa seuraavaksi. Niinpä sitten kotiin kertyi vuori tekemättömiä kotitöitä ja pölyllä täyttyivät kaikki ne paikat, joihin olisi pitänyt imurin varren kanssa kumartua tai jotain nostella. Roskapussit parvekkeelle.  Sen päätin jo selkäni niksahtaessa, että en aio ottaa yhtään ylimääräistä stressiä sotkusta ja jos joku sattuu tulemaan käymään ja alkaa asiaa ihmetellä, niin hänet laitan sitten siivoamaan.