Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minä en ole syönyt koko päivänä mitään, ja olen 130kg.
11.02.2015 |
Oli aamulla vähän ripulia ja huono olo, ei saattanut syödä edes sitä jugurttia mitä yleensä aamulla syön ennen töihin lähtöä. Jäin kotiin kun eilen oli sama juttu ja jouduin lähtemään kesken töistä kun oli niin huono olo, pelkäsin että on oksennustauti kun sitä on ollut liikkeellä, ja lapsillakin ollut maha kipeä.
Olen vaan levännyt koko päivän kun on vähän oksettava olo vieläkin, ja kun on oksentamiskammo, niin yrittää vaan maata sanko vieressä vaikka oikeasti ei mitään tule. Nyt on pakko käydä ruokakaupassa kun pitää perheelle laittaa ruokaa. Välillä on vähän nälkä niin että mahaan ottaa kipeää, mutta kun ei syö tai juo mitään se menee aika nopeasti ohi. Ihan hyvin pystyn olemaan syömättä koko päivän, ja sitten pitää yrittää jotain pientä syödä, puoliväkisin kun on ollut syömättä niin ei tee mieli mitään.
Tämä olisi mulle sopiva laihduttamiskeino, mutta ikävä kyllä se ei kuulemma ole oikea keino, pitäisi syödä terveellistä ruokaa monta kertaa päivässä. Mutta siinä tulee se asia vastaan, että minä syön aina siksi että haluan syödä jotain hyvää, palkitakseni itseni että olen jaksanut tämänkin päivän hengissä, en sen takia että olisi nälkä ja kroppa tarvitsee polttoainetta. Minua ihmetyttää laihat ihmiset jotka tulevat vihaisiksi ollessaan nälissään, mulla ei ihmekyllä vaikuta mitään. Kun on paha mieli haluan suklaata, muuten ei ole niin väliä syökö jotain vai ei. Kun yritän syödä ns. normaalisti normaalia ruokaa, tulee se suklaan mielitekokin voimakkaammaksi. Minä olen suklaa-addikti, en ruoka-addikti kuten monet muut lihavat.
Minä en ahmi koskaan mitään, syön aina pienen määrän kerralla koska en voi sietää ähkyä oloa, oksentamispelko alkaa jos mahassa on huono tunne. Laihat ihmiset ihmettelevät aina että miksi syön niin vähän, minä syön aina sen verran että maha on täynnä, ei liian täynnä, sen verran että on mukava olo, ei nälkä eikä ähky.
Toivoisin että mulla olisi terve suhde ruokaan, että se olisi vain sitä polttoainetta, ja sitä söisi tietyn määrän tiettyyn aikaan ja sillä selvä. Karppaaminen voisi olla hyvä ratkaisu, kun vaan pääsisi alkuun.
Ajattelin että käyn kaupassa enkä syö vieläkään mitään, ettei vaan tule kaupassa mitään ongelmaa, yleensä ei tule mitään kummastakaan päästä äkillisesti kun ei ole pitkään aikaan syönyt mitään.
Se on jotenkin ärsyttävää että kun menen kauppaan ja ostan perheelle ruokaa, joku ihminen voi kuvitella mielessään että tuossa tuo läski akka ostaa itselleen vähän iltapalaa, varmaan vetää puolet jo matkalla kotiin.
Mulla on käytössä aktiivisuusranneke, ja sen mukaan kulutan reilu 2500 kaloria päivässä, pitäisi sen mukaan alkaa syödä ja liikkumaan enemmän että alkaisi laihtua, on sitä näissä kiloissa tullut oltua jo reilu 10 vuotta.
Kommentit (15)
Mä en usko että tuo täysi syömättömyys saa sua laihtumaan. Itse nimittäin syön vain kerran päivässä, ja muutaman vuoden ajan on mennyt paastotessa useita päiviä kuussa, hassua kyllä lihon koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole meinanutkaan laihduttaa syömättömyydellä, vaan mietin miten pääsisin alkuun karppauksessa, eli saisin tuon suklaa-addiktini kuriin, ja oppisin syömään normaalia ruokaa, eikä niin että syön vain tunteisiin jotain hyvää. Mun tekee mieli jotain tiettyä hyvää, ja joskus syön jotain samaa viikkotolkulla, sitten olen syönyt itseni siitä yli, ja se onkin yhtäkkiä pahaa. Tosin aina on joku suklaa joka on hyvää, jos toiseen kyllästyy, on aina fazerin sininen, siihen ei voi kyllästyä koskaan.
ap
Viljaton ja maidoton dietti/ elämäntapa! Laskee paino, olen siitä satavarma! Tsemppiä.
Minua ihmetyttää laihat ihmiset jotka tulevat vihaisiksi ollessaan nälissään, mulla ei ihmekyllä vaikuta mitään.
lolololol provo
Jos normaali laihduttaminen ei onnistu ja on noin reilusti ylipainoa niin lääkäriin. Apua ei saa jos ei sitä hae.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 21:49"]
Minua ihmetyttää laihat ihmiset jotka tulevat vihaisiksi ollessaan nälissään, mulla ei ihmekyllä vaikuta mitään.
lolololol provo
Nälkä on vaan nälkä, ei siitä tarvi piitata, maha on tyhjä ja se ottaa hetken kipeää ja menee ohi. Jos mulla menee töissä niin että en ehdi pitää ruokatuntia, niin sitten syön joskus myöhemmin kun menen kotiin tai jotain. Mulla ei ole säännölliset ruokailuajat, vaikka pitäisi laihduttamisen kannalta toki olla. Usein olen niin väsynyt että en jaksa syödä, myöhään illalla virkistyn ja kun syön vähän suklaata piristyn lisää. Suklaasta tulee hyvä mieli, jos suklaata ei ole, tulee jopa pieni paniikki, olen jopa lähtenyt yöllä huoltsikalta hakemaan suklaata.
Joskus kun olen lähtenyt kaupasta isojen kantamusten kanssa, ja autossa hoksaan että en ostanut itselleni mitään, niin pelästyn ja mietin että onko kotona jemmassa mitään millä voisi korvata suklaan, vaikka jäätelöä tai keksejä, jos niitä on, niin pärjään seuraaavaan päivään. Usein väsymys ja laiskuus taistelee suklaanhimon kanssa. Jos en ole saanut suklaata, niin ei sekään mua tee kiukkuiseksi, vaan luultavasti masennus syvenee asteella, ja yritän syödä jotain muuta että se suklaanhimo menisi pois mielestä, yleensä ei mene millään. Mutta edelleenkään kanssaihmiset eivät huomaa sitä että olen suklaata vailla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karppaaminen on ihan älyttömän helppoa. Siinä saat syödä hyvin ja monipuolisesti. Et ole ns kuurilla. Saat ihan eritavalla virtaa ja jaksat paremmin kuntoillakin. Itse painan nyt 102kg ja olo on paljon parempi. Pahimmillaan painoin 110kg.
Kyllä hiilareita kannattaa jonkun verran syödä, pitemmän päälle elimistö ei jaksa ilman hiilareita. Enkä tarkoita pullamössö-valkoinen jauho-karkki -hiilareita. Hyviä hiilareita on mm. vihanneksissa, kaurapuurossa ja ruisleivässä. Myös hedelmiä kohtuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 15:49"]
Kyllä hiilareita kannattaa jonkun verran syödä, pitemmän päälle elimistö ei jaksa ilman hiilareita. Enkä tarkoita pullamössö-valkoinen jauho-karkki -hiilareita. Hyviä hiilareita on mm. vihanneksissa, kaurapuurossa ja ruisleivässä. Myös hedelmiä kohtuudella.
[/quote]
Ilmanmuuta kannattaa! Itse olen vhh-kannattaja ja syön VÄHÄN hiilareita. Puuroa, kasviksia, hedelmiä. Ei VHH tarkoita sitä, että jätetään KAIKKI hiilarit veks :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syö jokapäivä vähäsen ja jatka liikuntaa!
laihut nopeammin ku syöt vähä joka päivä!
Tekstisi kuulostaa vähän itsesäälissä rypemiselle, vaikkei varmaan semmoiseksi ole tarkoitettu. Tunnut tietävän jo, mitä teoriassa tarkoittaa terveellinen ruokavalio. Se on hienoa! Seuraava askel on tehdä teoriasta käytäntö. Se ei ole helppoa. Mutta se on mahdollista. Moni kompastelee matkan varrella, mutta silloin pitää nousta ylös ja jatkaa matkaa, kunnes on perillä. 130 kg:sta terveisiin mittoihin on pitkä matka, joten suunnittele matkasi hyvin ja aloita hitaasti mutta varmasti. Tämä kuulostaa kliseeltä, mutta tarkoitan sitä todella.
Oletko käynyt lääkärissä vatsavaivojesi takia?
Minulla kesti 3-4 kuukautta päästä eroon suklaa-addiktiostani. Sanoisin, että ongelmastani n. 30 % oli fyysistä addiktiota ja 70 % psyykkistä. Nykyään voin syödä suklaata silloin tällöin eikä siitä enää käynnisty se loputon himo, vaikka se edelleenkin maistuu ihanalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suklaa addiktio on yleisemmin päällä silloin, kun ei juuri syö, on vitamiinipuutoksia ja keho haluaa jotain sisälle. Varsinkin jos on tottunut syömään tuollaisia rasvaisia kaloripommeja, niin siitä tulee kierre. Keho tahtoo suklaata, kun on totutnut saamaan siitä kaloreita.
Siksi juuri pitäisi oppia syömään terveellisesti ja oppia luomaan uusi tapa nähdä ruoka. Herkkuja ei tarvitse kokonaan jättää pois, mutta tuolla tavalla et koskaan laihdu. Syömättömyys johtaa jossain vaiheessa vakaviin vitamiinipuutoksiin ja ahmimiseen, joka johtaa kierteeseen, lihot ja laihdut ja satutat enemmän kehoasi.
Itse nuorempana ja lihavana tein samaa virhettä. Helposti kykenin olemaan pari päivää syömällä vähän tai en yhtään, mutta sitten se iskee, viimeistään parin päivän tai viikon päästä, pakottava tarve ahmia.
Alue: Aihe vapaa
Olen kyllä ollut uupunut jo vuosia, tiedän että en saa vitamiineja, kuituja ym. mitä pitäisi. Ostin hiljattain monivitamiineja joita olen yrittänyt muistaa ottaa, ja ostin paria muutakin luontaistuotetta joiden pitäisi auttaa, mutta niitä en ole vielä aloittanut. En siis tahallaan ole syömättä laihtuakseni, en vaan saata aina syödä kun ei tee mieli, heti kun tuntuu oksettava olo, niin paniikki alkaa nousta, että mitä jos se on oksennustautia. Mulla on jostain 13-vuotiaasta asti ollut näitä mahavaivoja, ja ne on mun mielestä ihan selvästi ärtyneen suolen oireita, en ole mennyt niistä lääkäriin, joskus olen ravitsemusterapeutilla käynyt. Ikinä en uskaltaisi mennä mihinkään mahalaukun tai suoliston tähystykseen.
En ole oikein koskaan osannut laihduttaa, joskus olen laihtunut itsekseen, mutta suurimman osan aikaa olen aina samoissa kiloissa, muutaman kilon ylös ja alas, talvella tulee lisää ja kesällä lähtee kun liikun ulkona, talvella pysyn sisällä.
Kyllä tuo mun kirjoitus toki kuulostaa itsesäälissä rypemiseltä, vaikka yritin vain kirjoittaa sen mikä on totuus, jotta sellaisetkin joilla ei ole tälläistä tilannetta voisivat edes yrittää ymmärtää että meitä läskejäkin on moneen junaan. Ei kaikki lihavat liho koko ajan lisää, varmasti suurin osa on jollain dieetillä aina, ja osa laihtuu, osa pysyy samoissa. Kaikki lihavat eivät ahmi ruokaa suuria määriä, jotta pysyisivät lihavana. Kyllä lihavana pysyy kun syö 100-300g suklaata päivässä, ei ole iso homma napostella illan aikana. Tähänkin ketjuun tuli jo vastaus että nähdään hesessä, no, ei nähdä, kanankoipia tein ruuaksi kun lapset halusi. Itse en ole sitä vielä syönyt, vähän kokeilin syödä makeaa rahkaa kylläkin, en mitään terveellistä, varmaan tässä tuota kanaakin vähän otan kunhan jaksan.
En edes haluaisi olla yhtä laiha kuin nuorena, kunhan vaikka alle satasen saisi, niin olisin ihan ihmisen näköinen kun kuitenkin olen suht pitkä naiseksi. Terveys tässä on kuitenkin se tärkein asia, että saisin olla lasteni kanssa mahdollisimman pitkään ja nähdä lapsenlapsenikin.
ap