Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ns. velvollisuus kertoa...?
11.02.2015 |
Olen tässä miettinyt, kun minulla on uusi miesystävä, joka on hehkuttanut kiltteyttäni ja kuinka hän arvostaa sitä. Kiltti minä olenkin, mutta aina en ole ollut ihan samanlainen... Teini-ikäisenä olin masentunut ja kärsin erittäin paljon vanhempieni erotappeluista (fyysisistä + henkisistä), ja jatkuva paha oloni purkautui väkivaltaisuutena :/ Olen myös vahingossa aiheuttanut pari vakavaa vaaratilannetta, kun olen (vahingossa!!!) kaatanut maahan erään henkilön. Hirvittää ajatella, mitä kaikkea olisi voinut käydä :( Vaikka olin väkivaltainen, ei koskaan tarkoituksenani ollut tehdä oikeasti _pahaa_ jälkeä ja ruumiita.
Tuntuu ahdistavalta ajatella näitä asioita. Ne eivät tunnu yhtään minulta, olen niin muuttunut niistä ajoista. Silti fakta on se, että joskus minä olen ollut väkivaltainen :( Ja se on asia, jonka en haluaisi olevan totta, mutta minkäs enää teet...
Olen myös kerran ollut tekemisissä poliisin kanssa, enkä missään lupa-asioissa... Se ei ollut väkivaltakeissi, mutta _olisin voinut_ saada sakkoja tmv. siitä...
Ja taas kun ajattelen, ei se tunnu yhtään minulta, enhän minä voi olla ollut niin... paha... tavallaan paha.
Nuo menneet asiat tuntuvat erittäin kaukaisilta enkä tosiaan koe niitä edes omaan itseeni liittyviksi asioiksi ja haluaisin vain unohtaa kaiken. Se on ollut silloin, ja nyt olen tällainen. Silti tuntuu jotenkin pahalta kuulla, miten ihanan kiltti minä olen. :/
Onko minulla ns. velvollisuus kertoa noista _menneistä_ väkivaltaisuuksista miehelle vai voinko olla reilusti sitä mitä olen tänään? Olen ajatellut, että jos en kerro, niin asiat saattavat paljastua ikävällä tavalla joskus... Vaikkapa ajatuksissani möläytän jotain, kun en muista, ettei mies tiedä...
En tiedä, miten hän edes reagoisi. En osaa yhtään arvioida. Voisiko hän enää koskaan nähdä minua samalla tavalla kuin tähän mennessä?
Sen olen ainakin päättänyt, että jos joskus kerron, niin en ainakaan näin alkuvaiheessa, vaan vasta sitten, kun mielikuva minusta ei ehkä romutu niin helposti enää.
Kommentit (10)
äh, saa ihmisellä olla omia "salaisuuksiakin" ei menneisyyteen kuuluvia asioita tarvitse tilittää, olethan muuttunut. Nyt annat jo itse itsellesikin anteeksi! Kaikki me teemme virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni ei ole "velvollisuus" kertoa, mutta joskus jos asia tulee puheeksi suhteen syventyessä, niin mielestäni voit hyvinkin kertoa. Muista, että et ole ainut menneisyytesi kanssa, voihan miehelläkin olla luurankoja kaapissa. Ja muista, että mennyttä et voi muuttaa, voit vaan hyväksyä tehdyt asiat ja tapahtumat ja juuri sinä et olisi sinä, jos et olisi tehnyt/ kokenut niitä asioita. Itekkin olen kiltti ihminen, mutta asiat eivät ole aina menneet niin kiltillä tavalla ;) Älä murehdi menneitä, vaan katso tulevaan!
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 00:16"]äh, saa ihmisellä olla omia "salaisuuksiakin" ei menneisyyteen kuuluvia asioita tarvitse tilittää, olethan muuttunut. Nyt annat jo itse itsellesikin anteeksi! Kaikki me teemme virheitä.
[/quote]
Totta tuokin :) Ehkä pelkään vain, että joskus tulee piinaava tilanne, tyyliin miehen kanssa tulee puheeksi väkivaltaisuus ja hän heittää jotain tyyliin "onneksi sinä et ole väkivaltainen, en ikinä voisi katsella naista joka on voinut lyödä toista ihmistä." Ja merkitsevä hiljaisuus laskeutuisi...
Et sä kertomas perusteella mitään kummalisia ole tehny. Kerro vaan vapaasti, mitä tollasia salaamaan. Kukaa normi paheksu.
En osaa muuta sanoa kuin että tartun tuohon "jos joskus kerron, niin en ainakaan näin alkuvaiheessa, vaan vasta sitten, kun mielikuva minusta ei ehkä romutu niin helposti enää".
Minulla on tapana heittää luurangot kaapista esiin heti aluksi, jos ei sitä alussa toinen suvaitse, niin tuskinpa se siitä paranee myöhemmässäkään vaiheessa. Itsekin pitäisin sitä vakavampana petoksena mitä pidempään toinen olisi salannut minulta sellaisia asioita joita pidän merkittävinä suhteen syntymisen kannalta. Saattaisin hyvinkin ehkä hyväksyä jonkin seikan jos tietäisin sen heti alussa, mutta jos saisin selville pidemmän salailun jälkeen, se saattaisi olla syy jättää toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asia noin mietityttää, niin itse kertoisin. Ei se mikään velvollisuus ole, mutta monia kertomattomuus vaivaa kuitenkin aina takaraivossa.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 00:18"]Mielestäni ei ole "velvollisuus" kertoa, mutta joskus jos asia tulee puheeksi suhteen syventyessä, niin mielestäni voit hyvinkin kertoa. Muista, että et ole ainut menneisyytesi kanssa, voihan miehelläkin olla luurankoja kaapissa. Ja muista, että mennyttä et voi muuttaa, voit vaan hyväksyä tehdyt asiat ja tapahtumat ja juuri sinä et olisi sinä, jos et olisi tehnyt/ kokenut niitä asioita. Itekkin olen kiltti ihminen, mutta asiat eivät ole aina menneet niin kiltillä tavalla ;) Älä murehdi menneitä, vaan katso tulevaan!
[/quote]
Totta... Olisi kyllä harmillista, jos kaikki sujuisi hyvin vaikkapa vuoden verran, ja sitten mies saisi tietää, eikä arvostaisi minua enää vaan jättäisi minut kuin nallin kalliolle. Ehkä sitä tässä vähän stressaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 00:21"]En osaa muuta sanoa kuin että tartun tuohon "jos joskus kerron, niin en ainakaan näin alkuvaiheessa, vaan vasta sitten, kun mielikuva minusta ei ehkä romutu niin helposti enää".
Minulla on tapana heittää luurangot kaapista esiin heti aluksi, jos ei sitä alussa toinen suvaitse, niin tuskinpa se siitä paranee myöhemmässäkään vaiheessa. Itsekin pitäisin sitä vakavampana petoksena mitä pidempään toinen olisi salannut minulta sellaisia asioita joita pidän merkittävinä suhteen syntymisen kannalta. Saattaisin hyvinkin ehkä hyväksyä jonkin seikan jos tietäisin sen heti alussa, mutta jos saisin selville pidemmän salailun jälkeen, se saattaisi olla syy jättää toinen.
[/quote]
Mutta emme me olekaan puhuneet tällaisista enkä tiedä miehen mielipidettä aiheeseen liittyen. Enkä ehdoin tahdoin halua esitellä asioita, joita häpeän ja kadun.
Anna menneet itsellesi anteeksi ja elä rauhassa eteenpäin elämääsi, kun et voi menneelle enää mitään.
On oltava itselleen armollinen.
Alue: Aihe vapaa
Älä kerro.