4-vuotias nukkuu vielä vanhempien sängyssä

Itse vaelsin vielä alaluokilla silloin tällöin äitin viereen. Heräsin yöllä ja oli kylmä. Peitto oli jossain myttynä ja pelotti pimeässä. Äitin vieressä oli ihanan lämmintä.:)

Meillä tyttö 9v. lopetti säännöllisen vaeltamisen joskus 4-vuotiaana. Mutta ei ole paria viikkoa aikaa, kun viimeksi oli tullut viereen yöllä. Eli tulee vieläkin silloin tällöin. Poika 5v. taas tulee melkein joka yö edelleen. En edes huomaa sitä. Aamulla herätessä havahtuu, että taas on pieni vieras tassutellut yöllä vierelle. Eli ei häiritse meitä mitenkään. Mieskään ei sanojensa mukaan huomaa mitään.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 14:47"]No niinkuin Tossa jo sanottiin 4v. Ymmärtää puhetta. Meillä 5v. Nukkuu omassa huoneessa yläkerrassa ja me alakerrassa. Mennään yhdessä yläkertaan, luetaan iltasatu ja sit vanhempi palaa alakertaan. Joskus pienempänä 3-4v. Saattoi joskus tulla kesken yön alas jos oli herännyt ja luuli, että on aamu. Lapselle todettiin vaan, että nyt on yö takas nukkumaan ja ihan tyytyväisenä tallusti takaisin omaan huoneeseen. Tässä toki poikkeuksena Se, että ollaan siirrytty nukkumaan omaan huoneeseen jo viimeistään 1v., eikä annettu nukkua samassa huoneessa taaperoksi ja leikki-ikäiseksi asti. Jokaisella on oma sänky ja jokainen nukkuu omassa sängyssä. Missä välissä vietetään sitä vähää pariauhdeaikaa jos lapset nukkuvat samassa sängyssä pahimmassa tapauksessa vielä kouluikäisenä? Lapset ovat meille kaikki kaikessa, mutta miehen kanssa olemme päättäneet, että olemme oikeutettuja myös pari suhteeseen ja seksielämään vaikka ollaankin äiti ja isä.
[/quote]

Parisuhdeaikako toteutuu teillä ainoastaan yöllä? Peittoja pystyy heilutella pitkin päivää (kun lapset esim ulkona/kavereilla tms.) ja lapset eivät mene rikki jos näkevät vanhempien halailevan ja pusuttelevan pitkin päivää. Päinvastoin se on hyväksi.

http://m.meidanperhe.fi/artikkeli/kasvu/kasvatus/tarjoa_lapselle_turvaa_kun_han_kompii_yolla_viereesi_nukkumaan

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 14:49"]Vielä sitä aikaa kaipaa kun lapset kömpii viereen. Miksi lapset pitäisi itsenäistää mahdollisimman pian? Omaan huoneeseen yksin heti kun mahdollista, miksi? Meillä ainakin nukkuu neljä vuotias vielä vieressä, ihan siitä syystä että haluaa. Isommatkin silloin tällöin. Esim. Jos nähneet pahaa unta tai muuten vaan tekee mieli tulla äitin viereen. Itse en pienenä saanut mennä vanhempien viereen vaikka oli sairaana ja se tuntui pahalta!
[/quote] ei se varmaan muuten haittaisi mut ku se pitää hakea sieltä meidän sänkyyn.
Meillä on sattuman varaisesti ollut öitä ettei herää. Toinen vaihto ehtiettä rampaa monta kertaa yössä siellä huoneessa. 4vuotta tätä alkaa jo tuntumaan.

Tarpeeksi ajoissa pitää siirtää se lapsi sinne omaan huoneeseen ja omaan sänkyyn niin ei ole niin vaikeaa.

Meillä lapset ovat nukkuneet n.2v asti vanhempien makkarissa mutta omassa sängyssä. Pinnasänky oli kiinni vanhempien sängyssä äidin puolella.

Siitä omaan huoneeseen siirtymisestä tehtiin iso ja positiivinen juttu. Yhdessä lapsen kanssa sisustettiin.

Lasta kehuttiin ja valmisteltiin ajoissa ja sitä omaan huoneeseen siirtymistä pidettiin itsestäänselvänä joten toki noin pieni oli samaa mieltä :)

Ensin nukuttiin omassa huoneessa vain päiväunet ja ihan tohinassa lapsi oli siitäkin. Molemmat lapset ovat sitten itse sanoneet parin päivän päästä että haluavat nukkua "isojen sängyssä" yölläkin.

Ja hyvin meni ja toki jos näkivät pahoja unia niin tulivat vanhempien sänkyyn mutta yleensä vain hetkeksi kun sitten tuli andasta ja kuuma ja vilahtivat takaisin omaan sänkyyn.

Nuorin lapsikin on jo teini 13v. ja tulee vielä joka ilta hetkeksi meidän sänkyyn joko juttelemaan tai katsotaan telkkaa. Läheisiä voi siis olla vaikkei samassa sängyssä nukuta.

Meillä myös 4-v. vieressänukkuja. Hän tosin ei tule yöllä viereen vaan nukkuu koko yön vanhempien välissä. 

Ei ole ongelma meille. Ollaan totuttu siihen että välissä on pikkupötkylä ja rakastella voidaan monessa muussakin paikassa kuin sängyssä.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 14:47"]

No niinkuin Tossa jo sanottiin 4v. Ymmärtää puhetta. Meillä 5v. Nukkuu omassa huoneessa yläkerrassa ja me alakerrassa. Mennään yhdessä yläkertaan, luetaan iltasatu ja sit vanhempi palaa alakertaan. Joskus pienempänä 3-4v. Saattoi joskus tulla kesken yön alas jos oli herännyt ja luuli, että on aamu. Lapselle todettiin vaan, että nyt on yö takas nukkumaan ja ihan tyytyväisenä tallusti takaisin omaan huoneeseen. Tässä toki poikkeuksena Se, että ollaan siirrytty nukkumaan omaan huoneeseen jo viimeistään 1v., eikä annettu nukkua samassa huoneessa taaperoksi ja leikki-ikäiseksi asti. Jokaisella on oma sänky ja jokainen nukkuu omassa sängyssä. Missä välissä vietetään sitä vähää pariauhdeaikaa jos lapset nukkuvat samassa sängyssä pahimmassa tapauksessa vielä kouluikäisenä? Lapset ovat meille kaikki kaikessa, mutta miehen kanssa olemme päättäneet, että olemme oikeutettuja myös pari suhteeseen ja seksielämään vaikka ollaankin äiti ja isä.

[/quote]

Tässä on todella viisaita ja ymmärtäväisiä ihmisiä ja vanhempia!!! Upeaa uskon että teidän suhde tulee kestämään piiiiiiiitkäään... :)

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:45"]

Meidän kuopus aloitti vieressä nukkumisen 4-vuotiaana. Aikaisemmin nukkui hyvin omassa sängyssään omassa huoneessaan. Lapsi itse kertoo, että pelkää nukkua yksin ja itkee hysteerisenä jos viedään takaisin omaan sänkyyn (no, ei kylläkään viedä). Pelkää pimeää, varjoja, ääniä, kaikkea mikä ruokkii mielikuvitusta. Nukkukoon välissä, tuskinpa tekee sitä kauaa.

Takaan että nukkuu teidän välissä vielä todella piiiiiittttttkkkkkääääännnnn. Mitä kauemmin annatte olla niin sen vaikeampaa on lähteä.. Olisi parempi ollut opettaa pikkuinen voittamaan pelkonsa ja nukkumaan omassa sängyssä..

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 08:32"][quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:45"]

Meidän kuopus aloitti vieressä nukkumisen 4-vuotiaana. Aikaisemmin nukkui hyvin omassa sängyssään omassa huoneessaan. Lapsi itse kertoo, että pelkää nukkua yksin ja itkee hysteerisenä jos viedään takaisin omaan sänkyyn (no, ei kylläkään viedä). Pelkää pimeää, varjoja, ääniä, kaikkea mikä ruokkii mielikuvitusta. Nukkukoon välissä, tuskinpa tekee sitä kauaa.

Takaan että nukkuu teidän välissä vielä todella piiiiiittttttkkkkkääääännnnn. Mitä kauemmin annatte olla niin sen vaikeampaa on lähteä.. Olisi parempi ollut opettaa pikkuinen voittamaan pelkonsa ja nukkumaan omassa sängyssä..

[/quote]
[/quote] Minä en ikinä voittanut pelkojani, jäin kyllä yksin nukkumaan... aikuisena vielä kärsin pelkotiloista öisin. Olen onnellinen että olen naimisissa eikä tarvitse enää nukkua yksin.

Tuttavaperheessä 12-vuotias nukkuu vielä vanhempiensa välissä. Hohhoi.

Koululainenkin tulee välillä viereen yöllä, mutta rippikoululainen pysyy omassa punkassaan. Aika aikaansa kutakin :)

Meillä 3- ja 5-vuotiaat tulevaat yleensä yöllä meidän sänkyyn. Tilanne on hankala siksi, ettemme neljästään mahdu kovin hyvin sänkyyn. Itse kyllä nukun hyvin, mutta vaimoa tilanne häiritsee. Nukahtavat iltaisin omaan sänkyyn ja saavat tietenkin tulla yöllä meidän viereen, jos siltä tuntuu.