Voiko yh äiti löytää rakkauden?

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 21:22"]

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:52"]Rehellinen vastaus: Ottaisin kaikista mieluiten miehen jolla ei ole lapsia mutta joka kuitenkin olisi lapsirakas. [/quote] Miten itsekäs ihminen voi ollakaan. Lapsieskkasn miehen [quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 21:04"][quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:53"] [quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:39"]Tietenkin voi. Mulla oli 3 valmista lasta (6-15v) kun nuorempi lapseton mies nappasi koko paketin. Kohta 20v oltu onnellisesti yhdessä. [/quote] Nappasi koko paketin, hah mitä sontaa. Eiköhän peräkammarin poika vaan iskenyt kiinni ensimmäiseen huoraan, joka suostui hänelle haaransa levittämään. Eltaantunut toosakaan ei haitannut, kun ei raukalla ollut vertailupohjaa. [/quote] Kateus ja katkeruus on kurja tunne, mutta ymmärrän sinua jos sinua ei ole kukaan huolinut:( Mieheni oli hyvässä asemassa (ja on edelleenkin), naisten piirittämä ja seurustelikin välillä muttei vakavasti - nautti vaan elämästä. Kunnes tapasimme työhaastattelussa - hänestä tuli mun esimieheni. 2 vuotta olimme työkavereita ja ystävystyimme ja kun ilmoitin että olin vaihtamassa työpaikkaa hän teki aloitteen. Sanoi ettei olisi koskaan voinut päästää käsistään naista johon oli rakastunut ensitapaamisella. En ole koskaan ollut huora eikä ole värkkikään hapertunut vuosien mittaan. Vieläkin mies valittaa välillä kun puristan liikaa;) Ja nyt noita lapsia on jo 4.... [/quote] Yh-huoraksi voi ryhtyä ihan kuka vaan, en ole katkera ammatinvalintasi johdosta vaan helpottunut, etten ole vajonnut yhtä alas. Ydinperhe hajalla pikkulapsiaikana ja penikoita väännettynä useammalle miehelle, todella tasokas nainen :). Et sinä esimerkiksi kelpaa muusta kuin luntusta, josta äidit poikiaan varottavat, normaalit naiset eivät kerskaile tavaransa tiukkuudella oli se totta tai ei. Voi voi sentään, mitähän positiivista keksisi, hmm. No onnittelut siitä, että olet nykyisellä kierroksellasi kyennyt sitoutumaan noinkin pitkään.

[/quote]

?? Ensimmäinen liittoni kesti 14 vuotta eli pidempään kuin avioliitot keskimäärin. Ja minä lähdin huonosta avioliitosta koska arvostin itseäni ja lapsiani niin paljon.

Mitä tavaran tiukkuuteen tuli, itse haukuit omassa kommentissasi paikkojani tietämättä niistä mitään joten vastasin siihen. En kerskaillut.

Lapsia on 2 miehelle ja pitkien avioliittojen aikana syntyneet. Uskon että mun lapset ovat paljon tasapainoisempia ja onnellisempia kuin kaltaisesi - viestisi perusteella täysin häiriintyneen ihmisen kanssa elävät. Ja mitä varoittaviin äiteihin tulee - mun anoppi on sanonut että olen parasta mitä hänen pojalleen on koskaan tapahtunut (ja tottahan se onkin). Mutta hän onkin älykäs ja upea nainen!

Olen pahoillani että ahdistuksesi ja kurja olosi estää sinua elämästä täysillä

Ei ole uskallan väittää, ainakaan pidemmällä aikaa. Uusperhekuviot missä on molemmilla lapsia voi olla todella haastavia, toki voi onnistua ilman suurempia ongelmia.
Kokemusta minulla kahdesta suhteesta. Eka oli yhtä helvettiä alun jälkeen, nykyisessäkinin on pojilla ongelmansa, eivät tule toimeen keskenään.

Mutta siihen alkuperäisen kysymykseen, kyllä voi.

Terveisin kahden lapsen isä, onnellisesti naimisissa neljän lapsen äidin kanssa.

Miksei voi odottaa siihen, kun lapset ovat aikuisia? Lapsesi ovat jo kokeneet vakavan trauman, ei kuulosta ihan reilulta keikauttaa heidän maailmaansa enää. Keskity lapsiisi ja kehitä itseäsi. Aloita uusi suhde vasta lasten lähdettyä.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 07:49"]

Miksei voi odottaa siihen, kun lapset ovat aikuisia? Lapsesi ovat jo kokeneet vakavan trauman, ei kuulosta ihan reilulta keikauttaa heidän maailmaansa enää. Keskity lapsiisi ja kehitä itseäsi. Aloita uusi suhde vasta lasten lähdettyä.

[/quote]

Olisiko siis parempi tyydyttää läheisyyden, kumppanuuden ja seksin tarve satunnaispanoilla lähes 20 vuotta kunnes kaikki lapset on aikuisia ja kuvitella 50v:nä että on helppo löytää suuri rakkaus? Typerä ajatus. Rakkaus tulee jos on tullakseen eikä siitä kannata kieltäytyä!

Niitäkin miehiä on jotka tykkää siitä että naisella on lapsi valmiina. Veljeni on tälläinen :)

Tietenkin voi yh löytää rakkauden. Jos mies hyljeksii lapsia, hön ei ole suhteen arvoinen eikö menetys. Jäin leskeksi, löysin uuden miehen, joka adoptoi lapseni ja jonka kanssa minulla on myös biologinen lapsi. Esikoisemme ei ole mikään miinuspuoli vaan plussaa. 

Ei tunnu löytyvän. Tosin mulla on maailman veemäisin lasten isä, joka yrittää terrorisoida kaikkea, mun onneeni kuuluvaa. Kukapa siihen haluisi tullakkaan. Kun toinen kiristää ja uhkaa kaikella mahdollisella ja mahdottomalla.

Olisiko helpompaa, jos miehellä olisi myös lapsi/lapsia? :)

Parempi mahdollisuus onnistuvaan suhteeseen on varmasti yh-miehen kanssa.

Mielestäni on väärin syyttää ihmisiä, jotka ottavat pakkia tajutessaan, etteivät kykene suhteeseen naisen kanssa jolla on lapsia. Parempi se on huomata ennen kuin mennään naimisiin tai aletaan tekemään lisää lapsia, kuin vasta noiden jälkeen.

Moni varmasti uskoo kykenevänsä yh perheeseen ilman, että omia lapsia on, mutta huomaavat ajan jälkeen, etteivät sittenkään kykene.

Tietenkin voi. Mulla oli 3 valmista lasta (6-15v) kun nuorempi lapseton mies nappasi koko paketin. Kohta 20v oltu onnellisesti yhdessä.

Mulla on monta yh kaveria löytänyt itelleen äijän. On niitä.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:39"]Tietenkin voi. Mulla oli 3 valmista lasta (6-15v) kun nuorempi lapseton mies nappasi koko paketin. Kohta 20v oltu onnellisesti yhdessä.
[/quote] Lähes sama tarina mulla :) Maailman ihanin ja lempein mies <3

Itse en ottais koskaan.miestä jolla kaksi villiä pikkupoikaa...hyih... pahin skenaario

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 19:56"]Olisiko helpompaa, jos miehellä olisi myös lapsi/lapsia? :)
[/quote]
Eihän yhärille kelpaa mies, jonka rahat valuvat entiseen elämään. Nämä naikkoset ovat tottuneet elämään miesten ja yhteiskunnan tuella, kaiken kyllä vaativat, mutta itse eivät anna mitään. En vaan ymmärrä, miten miehen pitäisi hyväksyä heidän kaiken aikaa paikalla olevat häiriötekijät, mutta miehen viikonloppulapset ovat liikaa. Toivon todella, ettei ap saa tuhkimotarinaansa, pentutehtailijamies on hänelle riittävän hyvä.

Rehellinen vastaus: Ottaisin kaikista mieluiten miehen jolla ei ole lapsia mutta joka kuitenkin olisi lapsirakas.

Vastaan vaikka olenkin mies. Itse löysin vaimoni ollessani 25 v. villi ja vapaa poikamies. Vaimo oli samanikäinen ja kahden ihanan pojan äiti. Nyt olemme olleet onnellisesti naimisissa jo 18 vuotta ja lapsia on yhteensä kolme. Olen todella onnekas kun löysin vaimoni. Usko pois, jos oikea mies sinuun rakastuu, lapset eivät ole este eivätkä hidaste, vaan muodostavat perheen kanssanne.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:42"]

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:39"]Tietenkin voi. Mulla oli 3 valmista lasta (6-15v) kun nuorempi lapseton mies nappasi koko paketin. Kohta 20v oltu onnellisesti yhdessä. [/quote] Lähes sama tarina mulla :) Maailman ihanin ja lempein mies <3

[/quote]

Samoin! Onneksi näitä löytyy muutamia:D

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:53"]

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:39"]Tietenkin voi. Mulla oli 3 valmista lasta (6-15v) kun nuorempi lapseton mies nappasi koko paketin. Kohta 20v oltu onnellisesti yhdessä. [/quote] Nappasi koko paketin, hah mitä sontaa. Eiköhän peräkammarin poika vaan iskenyt kiinni ensimmäiseen huoraan, joka suostui hänelle haaransa levittämään. Eltaantunut toosakaan ei haitannut, kun ei raukalla ollut vertailupohjaa.

[/quote]

Kateus ja katkeruus on kurja tunne, mutta ymmärrän sinua jos sinua ei ole kukaan huolinut:(

Mieheni oli hyvässä asemassa (ja on edelleenkin), naisten piirittämä ja seurustelikin välillä muttei vakavasti - nautti vaan elämästä. Kunnes tapasimme työhaastattelussa - hänestä tuli mun esimieheni. 2 vuotta olimme työkavereita ja ystävystyimme ja kun ilmoitin että olin vaihtamassa työpaikkaa hän teki aloitteen. Sanoi ettei olisi koskaan voinut päästää käsistään naista johon oli rakastunut ensitapaamisella.

En ole koskaan ollut huora eikä ole värkkikään hapertunut vuosien mittaan. Vieläkin mies valittaa välillä kun puristan liikaa;) Ja nyt noita lapsia on jo 4....

Varmasti :)

Tuttuni oli 3v. kaksosten yksinhuoltaja kun yksi mies, jolla oli yksi lapsi, ihastui häneen. Tutullani on nyt nyt elämänsä paras suhde ja 4 lasta, joista kaksi syntyneet tässä suhteessa. Ja voin itsekin sanoa, että nämä kaksi sopivat paremmin yhteen kuin tuttuni ja hänen ensimmäinen puolisonsa. Varmasti onnellisempia näin kuin onnettomana ekassa liitossaan tai yksinkään (joka olisi ollut se toiseksi paras vaihtoehto). 

Eli onni on täysin mahdollista!