Liikuttavimmat sanat jotka ovat jääneet jonkun läheisesi viimeisiksi?

"Pyyhi pyllys" sanoi eräs läheinen. Aika huvittavaahan tuo on, mutta hän olikin huumorintajuinen sekä hyvin tarkka hygieniastani. Lämmöllä muistelen kuitenkin :)

Vaarini oli mummin kanssa 45 vuotta naimisissa, kuoli syöpään ja eli viimeiset päivät täysin tiedottomana tästä maailmasta kovissa kivuissa. Kun lähdön hetki viimein tuli, vaari aukaisi pieneksi hetkeksi silmänsä ja katsoi mummia. Se katse oli niin täynnä rakkautta ja kiitollisuutta, ettei sanoja tarvittu.

Tässä tulee kauhea olo, että jos kukaan läheinen ei olekaan paikalla, kun tuo viimeisen hetken selkeä hetki tulee.

"Sanat" olivat tyytyväistä heinän rouskutusta ja itsensä pesemistä kantokopassa, kun paijasin otsaa ja kani rauhoittui.. ikävä on pientä kania :'/

Soitin äidilleni, kun hän sairasti aivosyöpää. Hänen viimeiset sanansa minulle olivat "hei hei kulta".

Äiti kuoli sairaalassa ennen kuin ehdin paikalle.

"kiitos kun tulit, pidä huolta mun pojastani"
Ex-anopin sanat viime hetkellä

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 00:08"]Soitin äidilleni, kun hän sairasti aivosyöpää. Hänen viimeiset sanansa minulle olivat "hei hei kulta".

Äiti kuoli sairaalassa ennen kuin ehdin paikalle.
[/quote]
<3 tärkeät sanat..

Multa on pari läheistä lähtenyt niin, että on vain jätetty yksin kuolemaan. Eikä edes "perijä" ilmoittanut kenellekään, kun vasta jälkeenpäin. En voi sellaista ymmärtää, miksei voinut ilmoittaa, jotta minä tai edes joku olisi voinut mennä pitämään kädestä kiinni, silittämään hiuksia ja olemaan vain toisen kanssa kun pois on lähtemässä. Sairas maailma.

"Sellaset terveeset sille että haistakoon pitkän paskan" Isän viimeiset sanat, oli tosi tärkeä ja elin monta vuotta surussa..

Lyhyt, mutta äärimmäisen liikuttava ketju. En näiltä kyyneleiltä pysty omia kokemuksia kertomaan..

Kerro 11

"Elä onnellinen loppuelämä"

2

Kyllä tulee monesti mietittyä että mitä jos nämä olikin mun viimeiset sanat tälle henkilölle..

Mitä ajattelette sellaisesta, jos toinen on tehnyt pahaa toiselle lähes koko elämänsä ajan. Ja sitten tämä pahantekijä pyytää anteeksi toisen kuolinvuoteella? Viimeisillä henkäyksillä toinen vastaa, että saat anteeksi.

Tästä kun kuulin, tuntui pahalta Vaikka ele on kaunis, niin olisiko voinut pyytää anteeksi joskus ennen kuin toisen kuolinvuoteella?

Takanani on vasta yksi suuri menetys, mutta samalla se on varmasti se koko elämäni suurin. Isoäitini oli halvaantunut vanhainkodissa niin pahasti, ettei pystynyt puhumaan viimeisenä iltanaan. Ennen lähtöä vanhainkodista, luin hänelle ääneen yhteistä suosikkiamme Dostojevskia ja Idiootissa olevaa kuvausta hyvästä ihmisestä, koska ruhtinas Myshkin mielestäni muistutti hyvyydessään isoäitiäni. Sitten suutelin otsalle krohisevaa ihmistä, joka oli vain puolittain enää tajuissaan, sanoin rakastan sinua, ja seuraavana aamuna hän oli poissa. Hautajaisissa luin seppeleen muistonauhasta tekstin: Rakkaimmalle ihmiselleni. 

Mitä muuta olisi edes tarvinnut sanoa noina hetkinä. Olin ainoa, joka oli isoäidin kanssa loppuun asti. Pelkurit loistivat poissaolollaan ja olin kirkkaasti alle 30.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 00:10"]

"Sellaset terveeset sille että haistakoon pitkän paskan" Isän viimeiset sanat, oli tosi tärkeä ja elin monta vuotta surussa..

[/quote]

Siis isäsi lähetti terveiset jollekin toiselle kauttasi? Jos näin, niin surullista, että isäsi lähti noissa ajatuksissa. Ja surullista sekin, miten se on voinut sinuun vaikuttaa. Sitä ei voi muuksi muuttaa, sitä voi vain yrittää ymmärtää.

Välimatkaa oman mummoni kanssa oli 200 km, viimeinen puhelu kaksi viikkoa ennen hänen kuolemaansa jäi viimeiseksi: "on tyttös (nimi oikeasti) kuulemma oppinut kävelemään puita pitkin, tulkaahan nyt käymään, en minä täällä enää niin kauaa ole". Emme päässeet käymään, lapsi oli silloin 11kk. Hirmuinen ikävä on!

17 - kaunista. Itselläni vastaava kokemus. Pyysin eräitä tulemaan paikan päälle samalla ilmoittaen että nyt on viimeiset hetket.  Eivät ehtineet kun oli muuta tärkeämpää tekemistä. Ne tekemiset olivat sitä laatua, etten voinut kertoa totuutta vuoteella olijalle. Olin sitten yksin ja olen siitä ikionnellinen, että sain olla rakkaan lähellä viimeiset hetket. Rakas jutteli jonkin verran, mitä pystyikin. Meillä oli hyvä olla. Kunnes kaikki rauhoittui.

Jälkeenpäin annoin kuulua joka suuntaan ja totuuden, mikseivät eräät välittäneet tulla sairaalaan.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 00:37"]

17 - kaunista. Itselläni vastaava kokemus. Pyysin eräitä tulemaan paikan päälle samalla ilmoittaen että nyt on viimeiset hetket.  Eivät ehtineet kun oli muuta tärkeämpää tekemistä. Ne tekemiset olivat sitä laatua, etten voinut kertoa totuutta vuoteella olijalle. Olin sitten yksin ja olen siitä ikionnellinen, että sain olla rakkaan lähellä viimeiset hetket. Rakas jutteli jonkin verran, mitä pystyikin. Meillä oli hyvä olla. Kunnes kaikki rauhoittui.

Jälkeenpäin annoin kuulua joka suuntaan ja totuuden, mikseivät eräät välittäneet tulla sairaalaan.

[/quote]

Samat sanat. 

t.17