Onko vaikeneminen mielestäsi myöntymisen merkki ?
Kun keskustelet muiden kanssa ja kerrot mielipiteesi jostain asiasta, niin jos keskustelukumppanisi ei ala esittämään eriävää mielipidettään, niin oletatko automaattisesti hänen olevan samaa mieltä kanssasi? Vai lähdetkö siitä oletuksesta, että kyseinen henkilö saattaa olla eri mieltä, mutta häntä ei nyt vain kiinnosta alkaa keskustelemaan/kiistelemään kyseisestä aiheesta.
Kommentit (10)
Yleensä syvä hiljaisuus on merkki siitä, että puhujan katsotaan olevan syvästi pihalla.
Ei tietenkään. Tuo naivia yksinkertaistamista.
Lapsillehan tuo sanonta on tarkoitettukin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään. Tuo naivia yksinkertaistamista.
Lapsillehan tuo sanonta on tarkoitettukin.
Ja aikuinen voi sanoa mielipiteensä.
juridisesti ehdottomasti ei! Päinvastoin.
esim. kuiskaan metsän reunassa, n.50 m päässä kuikuilevalle kaverilleni: "Oletko mulle 10 000 e velkaa?"
Vierailija kirjoitti:
Yleensä syvä hiljaisuus on merkki siitä, että puhujan katsotaan olevan syvästi pihalla.
Minulla syvä hiljaisuus tarkoittaa että minä olen ihan pihalla ja yritän saada niitä kahta aivosoluani osumaan toisiinsa. Tai olen lakannut kuuntelemasta kun ei kiinnosta (koska olen liian pihalla) ja mietin helpompia, kuten vessaan menoa tai milloin pääsee syömään ja mitä.
Teinini on taas lähinnä tyrmistynyt tyhmistä ehdotuksistani. En erehdy luulemaan sitä vmp/et oo tosissas-katsetta kunnioittavaksi katseeksi. Kunhan joskus kiusoittelen noilla tyhmillä ideoillani, tietäen etten saa kannatusta. :D
Yleensä varmaan merkki siitä, että joko ei kiinnosta tai ei ole kuunnellut tai sitten miettii, että jaksanko ruveta tuon kanssa asiasta vänkäämään, koska olen ihan eri mieltä. Varmaan aniharvoin se on myöntymisen merkki.
Törmään vaikenemiseen usein. Aiemmin vielä useimmiten koska nykyään vältän ihmisiä, jotka kieltäytyvät kommunikoimasta.
Kysyn jotain asiaa ja vastapuoli menee vaitonaiseksi, ihan täysin reagoimattomaksi.
Liittyy ilmeisesti siihen että minulle tulee joku (yl.sukulainen) puhumaan jostain asiasta mistä kuvittelee mun tietävän selittämättä mistä on kysmys. Sitten kysyn mistä asiaa hän tarkoittaa. Taas täydellinen hiljaisuus, tuijotus ja poistuminen paikalta. Jos ei heti poistu pyydän selittämään mistä on kysmys. "Oleta etten tiedä mistä on kysmys ja selitä minulle! En voi vastata kun en tiedä mistä on kysymys"
Jotenkin kammottavaa kun toinen tuijottaa kuin poissaolokohtauksen saanut autisti räpyttämättä silmiään. Tätä on nyt jatkunut yli 30 v. Toistuu joka kerta kun sukulaisia on paikalla. Jotkut sosiaalisemmat sukulaiset reagoivat selvennysvaatimukseeni paniikinomaisella paolla.
Yleensä kiusallista hiljaisuutta, että koska toi lopettaa ton paskanpuhumisen.
Mietin vaan muita asioita, ja sitä että kauanko tuon sönkkäystä pitää vielä esittää kuuntelevansa, että pääsee oikeisiin hommiin.
Myöntymisen merkki tietenkin. Jos toinen tarkoituksella haluaa jättää mielipiteestään väärän vaikutelman, niin se on sen oma ongelma.