Raskaana - vaikuttaako tämä masennukselta?
Toinen lapsi tulossa, raskaus puolivälissä. Kauhea itseinho ulkonäöstä. Ei voi puhua raskauden hehkusta ollenkaan, kun naama kukkii ja tukka lähtee. Painoa vaan kertyy huimasti, vaikka tällä samalla syömisellä en lihonut näin paljon ennen raskautta ja ekassa raskaudessa. Töissä ilmoitin raskaudesta juuri (rv 22), ja noin kolme naista kommentoi, että luuli minun vain lihoneen. Arvatenkin se tuntui kaiken tämän päälle tosi ikävältä.
Mikään vaate ei näytä hyvältä ja olen aina jotenkin homssuisen näköinen tein mitä tahansa. Ja töissä pitäisi olla siisti. Muut naiset parikymppisiä tai muuten vain hyvin säilyneitä. Näytän ihan hirviöltä tässä joukossa.
Moneen kuukauteen emme ole tehneet mitään kivaa, koska töissä on ollut kova tahti ja ne harvat hetket työn ulkopuolella ovat lapsen viemistä tai hakemista hoidosta, uhmaikäisen huutoa(ja uhmaa juuri minua, ei isäänsä kohtaan). Kuntokin ihan karmea, kun yöunet ovat jääneet lyhyiksi ja työpäivät 12-tuntisia.
Eipä silti, tunnen itseni kauheaksi näyksi, ettei huvita lähteä ihmisten ilmoille. Ja todella hölmöä: en uskalla käydä vaalla, koska se on kammottava peikko minulle. Kun olen uudelleensynnyttäjä, niin ei kukaan ole juurikaan kysellyt olosta neuvolassa ja sielläkin on riittänyt oma ilmoitukseni painosta(jonka siis olen vetänyt ihan hatusta, koska saisin varmaan hermoromahduksen jos vuoden tauon jälkeen menisin nyt vaalle).
Olen kuitenkin todella onnellinen tästä vauvasta ja odotan innolla lapsen syntymää. Nyt vaan tuntuu, että olen ihan vieraassa ruumiissa. Terapiaan tässä pitäisi mennä, mutta terapeutin hakeminen onkin ollut aika haasteellista: ei aikoja tai yhteydenottoihin ei vastata.
Kommentit (2)
Ei vaikuta masennukselta vaan tavallisen raskaana olevan naisen ajatuksilta.
Päälle vielä huono omatunto ja pelko, että joku menee huonosti, vaikka raskaus sai alkunsa yhdestä yrityskerrasta tässä iässä ja kaikki on ollut lapsella ja mulla kunnossa tähän asti. Tiedän useamman naisen, jolle lapsi jäänyt vain haaveeksi. Mulla molemmat lapset saaneet alkunsa ensimmäisestä yrityskuukaudesta, ja siis näyttää siltä, että kohta minua on siunattu kahdella lapsella. Ja toisia ei sillä yhdelläkään. Silti en voi mitään sille, että olen näin pinnallinen ulkonäköni suhteen. Tai en itse olisi, mutta ympäristöstä tulee painetta.
En ymmärrä miksi raskaana olevat naiset ovat kuin julkista riistaa. Saa kauhistella sitä, että mahaa ei näy vaan toinen näyttää vain lihoneelta. Eräs kollega sanoi,että mitään ei ollut huomannut, paitsi että rinnat ovat kasvaneet. Pidä siinä sitten yllä asiallisia työvälejä kun tiedät toisen naisen tarkkailevan rintojesi koon muutosta.Joskus mietin, että nämä eivät voiva olla vain tyhmyyksissään möläytettyjä. Nämä naiset kun ovat kuitenkin suht älykkäitä, korkeakoulutettuja naisia vaativissa tehtävissä. Muuten osataan käyttäytyä bisnes-etiketin mukaan, mutta ilmiselvä asia, eli se, ettei ole asiallista kommentoida toisen ulkonäköä, on muka unohdettu.
Vannon, että seuraavasta kommentista isken takaisin. Heitän sille itsensä iduilla kuihduttaneelle keski-ikäiselle akalle, että oletko siirtynyt HIV:ssäsi saattohoitovaiheeseen vai oletko vain vaihdevuodissa kun naama niin on alknut roikkua.