Että voikin koiran hankkiminen olla nykyään VAIKEAA!

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:23"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:16"]
Niin, jos koiran asiat kotona on hyvin, niin miksi sitä kasvattajaan ei voisi pitää yhteyttä tai jopa päästää tapaamaan koiraa pentuajan jälkeenkin? Meidän koiran kasvattaja oli kiinnostunut kuulemaan kasvattinsa elämästä ja touhuista. Enkä nähnyt siinä mitään pahaa, koska ei mulla ollut mitään salailtavaa koiran oloista, tms. Ehkä se johtui siitä, että kerroin rehellisesti millaiseen perheeseen koira tulee ja mitä meillä on suunnitelmissa harrastaa, yms.[/quote]

Siksi, että en ole etsimässä kasvattajaa/kaveria, vaan koiraa.

[/quote]

En minäkään koirani kasvattajan kanssa kaveri ole, mutta ymmärrän miksi kasvattaja haluaa kuulla koiran kuulumisia. Ei se ole minulta pois, että toisinaan laitan kuvia ja kuulumisia sähköpostitse/facebookissa.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:04"]

[quote author=" Vierailija " time="06.02.2015 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:30"][quote author=" Vierailija " time="06.02.2015 klo 10:19"]Siis ap on hankkimassa allergiaperheeseen koiraa, joka olisi päivät ulkona yksinään. Luin jo tarpeeksi, ei koiraa tällaiseen perheeseen. Ei vaikka "kun mä nyt vaan haluan" jne.
[/quote]

Kannattaisi lukea vähän tarkemmin. Koira saisi olla sisällä niin paljon kuin haluaa, mutta myös ulkona.
[/quote]
Miksi sitten kerrot hankkivasi sen "ulkokoiraksi"? Tulee se vaikutelma, että kuitenkin alitajuisesti ajattelet koiran olevan enimmäkseen ulkona "omasta tahdostaan". Entä jos näin ei olekaan, vaan koira onkin 95% ajasta sisällä ja miehesi allergia hankaloittaa hänen elämäänsä ihan kohtuuttomalla tavalla? Kumpi väistää, miehesi vai koira? Ettei vaan tuossa tilanteessa sittenkin käy niin, että koira on ulkokoirana, halusi tai ei.

Kasvattaja, joka ei myy sinulle koiraa, on ihan oikeassa. Meilläkin kotona isäni oli allerginen, joten emme hankkineet koiraa vaan kaniineja, jotka oikeasti viihtyivät ulkoaitauksessa keskenään kesät (talvella olivat sitten lämpimässä kellarikerroksessa, jossa isä ei käynyt yleensä koskaan). Aikuisen ihmisen tulee kyetä ottamaan vastuuta toiminnastaan, eikä ottaa tieten tahtoen koiraa tuollaisessa tilanteessa.
[/quote]
En ole ap. Kerroin vain mitä ap oli aikaisemmin kirjoittanut, koska et ollut lukenut kunnolla.

[/quote]

Olen mielestäni lukenut ihan kunnolla ap:n kirjoitukset, joissa hän sanoo tai antaa ymmärtää mm. seuraavaa:

1. Jos kasvattaja ei myy koiraa ulkokoiraksi, se on ap:lle ongelma. Tästä voi päätellä että ap aikoo pitää koiraa ulkokoirana - jos ei sataprosenttisesti niin ainakin siinä määrin että ulkokoira-termi sopii kuvaamaan tilannetta.

2. Koira saa olla sisällä tai ulkona ihan sen verran kuin haluaa. Tämä on ristiriidassa ensimmäisen kohdan kanssa. Entä jos koira on sisällä 100% ajasta? Silloinhan se ei ole ulkokoira eikä ap:n tarvitsisi löytää kasvattajaa joka suostuu myymään koiran ulkokoiraksi.

3. Ap:n miehellä on allergia, joten koiran tulisi olla päivisin ulkona, yöt se voi olla sisällä. Tarvitseeko erikseen vääntää rautalangasta, miten tämä on ristiriidassa kahden edellisen kohdan kanssa?

Johtopäätös: ap ei ole vastuullinen koiran omistaja. (Pahoittelut jo valmiiksi, jos palsta taas syö rivivälit.)

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 17:22"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 17:17"]Omien kokemuksien mukaan suomenlapinkoira on todella seurallinen rotu, voisiko teille sopia paremmin joku enemmän erakko? Olen tuntenut useamman rodun edustajan (eri sukulaisilla ollut näitä siitä asti kun olen ollut lapsi) ja ainoastaan kaksi näistä on viihtynyt ulkokoirana, siis niin että jaksaa olla ulkona tunteja kerrallaan yksin, toinen näistä itseasiassa jaksoi olla alle tunnin lähimetsässä nuuskimassa, ja tuli aina sitten pyytämään sisään.

Meillä on nykyisin sekarotuinen, jossa on puolet lapinkoiraa ja puolet bordercollieta (tämä tietysti muuttaa luonnetta mutta joka tapauksessa), eikä se jaksa olla pihalla yksin edes viittä minuuttia ilman koirakaveria! Kääntyy heti ihmettelemään mihin muut menivät ja viihtyy parhaiten sylissä/leikkimässä aivan kiinni kyljessä. Ja koira on siis 5-vuotias, on koko ikänsä saanut vapaasti mennä isolle aidatulle pihallemme, ei vaan viihdy.

Suosittelen siis ajattelemaan koiraa myös yksilönä - vaikka se kuinka sopisi rodultaan ulkokoiraksi ja vaikka sitä kuinka siihen opetettaisiin, toiset koirat eivät vaan viihdy erossa laumastaan. Kokemukseni mukaan useimmat. En sano että olisitte huonoja omistajia ap, mutta ymmärräthän tämän näkökulman? Melko varmasti kasvattaja ajattelee juuri tätä - entä jos koira haluaisi olla KAIKEN ajan sisällä kanssanne jostain syystä, onnistuisiko se?
[/quote]

Hei!
Suomenlapinkoira oli vain vahvin vaihtoehto tähän mennessä, mutta tottakai olemme avoimia myös muille vaihtoehdoille. Sekarotuinen koirakaan ei ole poissuljettu.
Koiran jatkuva sisälläolo ei onnistuisi, ja ymmärrän itsekin sen olevan ongelma, jos meille sattuisi juuri sellainen koira, joka haluaisi olla koko ajan sisällä.
Mutta entäs kerros- ja rivitalossa asuvat? Heilläkin on koiria, mutta entä jos koira haluaisikin olla ulkona lähes koko ajan? Entäs sitten? No ne koirat ovat tottakai sisällä, koska omaa pihaa ei ole, missä koira saisi olla.
Ap

[/quote]

Koira haluaa olla siellä missä muukin perhe on.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:47"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:43"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:25"][quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:58"]Sulle on täällä todella monta kertaa sanottu, että koira on laumaeläin, ja haluaa siksi olla perheen kanssa eikä yksin pihalla. En tiedä ainuttakaan perhettä joka viettää kaiken vapaaaikansa pihalla.

Itselläni on suomenpystykorva, joka nytkin makaa puoliksi sylissäni. Kun sillä on mahdollisuus valita, se käy ulkona tarkastamassa reviiriään, mutta sitten tunnin sisällä jo pyytää sisälle. Vaikka jotkut tätäkin rotua pitävät ulkona häkkikoirana, se viihtyy kuitenkin parhaiten siellä missä sen lauma eli perhe on.

En ymmärrä, mikä pakko koiraa on ottaa, jos sen kanssa ei haluta olla. Yöthän se nukkuu, ja jos se on päivät ulkona, milloin sen kanssa sitten ollaan? Jos koiraa halutaan käyttää varashälyttimenä, olisi inhimillisempää valita sitten jokin elektroninen varashälytin. Tai sitten ottaa useampi koira kerralla jotta niillä on seuraa toisistaan.
[/quote]

Ap juuri sanoi että koira saa tulla sisälle jos haluaa. Mutta koiralla on MAHDOLLISUUS olla pihalla niin paljon kuin haluaa. Jos asiat on niin kuin ap sanoo, että koiran kanssa harrastettaisiin, vietäisiin lenkille, saa olla sisällä ja ulkona, koiralla on seuraa lapsista ja aikuisista, koira koulutetaan. Melkein kaikki koirat joutuu olemaan yksin joitain tunteja päivässä. En näe mitään syytä miksi ap ei voisi ottaa koiraa. Ootte aika ilkeitä jotkut. Mutta miten se onnistuisi jos yhdellä lapsista on allergiaa?
[/quote]

En usko sekunttiakaan että lapsiperheinen vie sen koiran kolme kertaa päviässä kunnon lenkille sekä kouluttaa koiraa ahkerasti.
[/quote]

No ei kyllä kovin moni muukaan kolmesti päivässä käyttä.

[/quote]

Kyllä muuten käy. Koskaan en ole edes tavannut ihmistä joka ei koiraansa vie ulos kolmesti päivässä. Koirahan kusee sisälle jos se ei pääse ulos

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:56"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:41"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:12"]Miksi tässä ketjussa selvästi yksi ja sama ihminen (kirjoitustyylin perusteella) kirjoittelee että koira ei sovi olemaan ulkona? :D Ymmärsin itse ap:n tekstistä että ei koira siellä pihalla ole yötä päivää asumassa vaan mahdollisuus ulkona olemiseen ison pihan vuoksi on, mikä on mielestäni paljon parempi tilanne kuin kerrostalokoirat jotka pääsevät kaksi kertaa päivässä ulos pienen lenkin ajaksi. 
[/quote]

Se pihalla olo ei auta mitään. Koiran kanssa pitää lähteä vähintään kolme kertaa päivässä lenkille.
[/quote]
Onko joku sanonut että ei käytäisi??

[/quote]
On

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:01"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:43"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:25"][quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:58"]Sulle on täällä todella monta kertaa sanottu, että koira on laumaeläin, ja haluaa siksi olla perheen kanssa eikä yksin pihalla. En tiedä ainuttakaan perhettä joka viettää kaiken vapaaaikansa pihalla.

Itselläni on suomenpystykorva, joka nytkin makaa puoliksi sylissäni. Kun sillä on mahdollisuus valita, se käy ulkona tarkastamassa reviiriään, mutta sitten tunnin sisällä jo pyytää sisälle. Vaikka jotkut tätäkin rotua pitävät ulkona häkkikoirana, se viihtyy kuitenkin parhaiten siellä missä sen lauma eli perhe on.

En ymmärrä, mikä pakko koiraa on ottaa, jos sen kanssa ei haluta olla. Yöthän se nukkuu, ja jos se on päivät ulkona, milloin sen kanssa sitten ollaan? Jos koiraa halutaan käyttää varashälyttimenä, olisi inhimillisempää valita sitten jokin elektroninen varashälytin. Tai sitten ottaa useampi koira kerralla jotta niillä on seuraa toisistaan.
[/quote]

Ap juuri sanoi että koira saa tulla sisälle jos haluaa. Mutta koiralla on MAHDOLLISUUS olla pihalla niin paljon kuin haluaa. Jos asiat on niin kuin ap sanoo, että koiran kanssa harrastettaisiin, vietäisiin lenkille, saa olla sisällä ja ulkona, koiralla on seuraa lapsista ja aikuisista, koira koulutetaan. Melkein kaikki koirat joutuu olemaan yksin joitain tunteja päivässä. En näe mitään syytä miksi ap ei voisi ottaa koiraa. Ootte aika ilkeitä jotkut. Mutta miten se onnistuisi jos yhdellä lapsista on allergiaa?
[/quote]

En usko sekunttiakaan että lapsiperheinen vie sen koiran kolme kertaa päviässä kunnon lenkille sekä kouluttaa koiraa ahkerasti.
[/quote]

Jos koira saa muutenkin olla ulkona isolla idatulla pihalla, niin riittää että vie kaksi kertaa päivässä kunnon lenkille/koirapuistoon. Ja ap itse sanoi että käy yksinkin lenkillä niin miksi ei ehtisi viemään? Ja aika monessa lapsiperheessä on koira tässä maassa, niissäkö ei koiria viedä ikinä ulos tai kouluteta? Aika pihalla oot..

[/quote]

Pihalla olo ei korvaa pätkääkään lenkkejä

Sääliksi käy koiraa, jos se ulos otetaan, niin sillä pitäisi vähintään olla siellä kaveri. Yksinäiseksi se koira siellä tulee, oli lapsiperhe tai ei.
Minusta AP:n pitäisi ottaa lelukoira, eikä elävää. Sääliksi käy koiraa, joka tuollaiseen perheeseen joutuu.
Itselläni ei ole mitään lapsiperheitä vastaan, mutta sitä vastaan on, että otetaan allergiseen perheeseen ulkokoiraksi + ap:n asenne. En myisi.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:11"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:23"] [quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:14"]Siksi mä olenkin aina (4krt, viides edessä) valehdellut kasvattajille silmät ja korvat täyteen kuin porsas ja yrittänyt näyttää rehelliseltä. Yleensä on sitten ihan valinnanvaraa. [/quote] Eli jos oletetaan, että koirasi elävät ainakin 10 vuotta (paremmin hoidettuna monta vuotta kauemminkin), niin olet kutakuinkin 60-vuotias? Vai hankitko koiran pariksi vuodeksi, lopetat sen kelvottomana ja taas hankit uuden, joka sopii sisustukseen paremmin?[/quote] Mitäs jos oletetaan että mun koirat on eläneet korkeimmillaan 16 vuotta. Toinen eli 12-vuotiaaksi, yksi jouduttiin sairauden takia lopettaa nuorena. Kaksi on edelleen hengissä ja kolmas on suunnitelmissa kunhan tuo nuori vähän aikuistuu. Että mitäs jos ei myöskään oleteta niitä olleen yksi kerrallaan? :) Ja nythän te tartutte että hei niitä on ollut jo viisi. Juu yksi tuli aikanaan lapsuudenkodista mukana, en hommannut itse. Onko meillä huono koti koiralle koska meillä on lapsia? En ihan hirveästi koe huonoa omaatuntoa siksi, että olen jättänyt kertomatta esim. lapsista tai sanonut olevani töissä vaikka olenkin ollut pienen kanssa kotona. Mä en ymmärrä miksi teillä heti ekana tulee mieleen että koirat olisi lopetettu kun ei ollut kivoja tms. Ette vissiin halua uskoa kenestäkään mitään hyvää.

[/quote]

Miksi mä olettaisin tuommoisesta petturivalehtelijasta mitään hyvää? Mistäs tiedän, ettet nytkin kirjoita mitä mieleen sattuu tulemaan?

Miksi ette voisi hankkia vaikka jotain allergeenikoiraa? Siskoni suostui pison friceehen (vai mikä nyt onkaan), kun koko perhe oli monta vuotta mankunut koiraa. Käsittääkseni soveltuu lapsiperheeseenkin. Hirveän energinen pentuaikana, joten vaatii paljon töitä. Ja luopuisin suoraan tuosta tarhakoirasanasta.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 09:59"][quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 08:34"]Pelastakaa joku koira eläinsuojeluyhdistykseltä? Siellä ei olla noin tarkkoja, ei maksa mitään ja sen voi palauttaa jos siltä tuntuu. En enää edes suostu ottamaan pentua kasvattajalta kun niin moni koira on heitteillejätettt ja kaipaa kotia. Yksikään adoptoiduista koiristani ei ole ollut mitenkään hamkala tai luonnevikainen. Pennun kanssa on muutenkin aina kauhea koulutus aluksi. Kysykää raihallista koiraa eläinsuojasta/rankkurilta.
[/quote]

En ymmärrä miksi alapeukutettu.
[/quote]

Omien kokemuksieni mukaan siellä vasta tarkkoja ollaankin. Eikä tuo maksuttomuuskaan pidä paikkaansa, vaikka totta kai halvempaa kuin kasvattajalta.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:47"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:43"]

En usko sekunttiakaan että lapsiperheinen vie sen koiran kolme kertaa päviässä kunnon lenkille sekä kouluttaa koiraa ahkerasti.
[/quote]

No ei kyllä kovin moni muukaan kolmesti päivässä käyttä.

[/quote]

Minä en tunne yhtään kerros/rivitalossa asuvaa koiranomistajaa, joka EI käyttäisi koiraansa vähintään kolme kertaa päivässä ulkona. Sehän olisi eläinrääkkäystä. Meillä aamu-ja iltakäynnitä ovat tosin arkena lyhyitä, noin 20 minuuttia, ja iltapäivän lenkki sitten vastaavasti pitempi, noin tunnin mittainen. Viikonloppuisin ja lomilla käydään ulkona 4 krt päivässä, jossa menee yhteensä tyyypillisesti 2-4 tuntia.

Varsinaisia ulkokoiria ei oikeastaan ole kuin muutit, huskyt ja laumikset, ja niilläkin on oltavat mahdollisuus suojaan sateella eli koppi jossa korotettu lattia. Ja huom. nämä kaikki ovat työkoiria, eivät pelkkiä lemmikkejä, vaikka monet laumikset ja muutit lemmikkeinäkin ovat.

Montako tuntia ap te sitten olisitte päivässä koiran kanssa ulkona? Entä sitten, jos koira sairastuu eikä sitä voi vähään aikaan pitää ulkona pitkiä aikoja?

Ap, mietitääs sun CV- näin koiraversiona

- ensimmäinen koira haussa

- Perheessä allerginen

- Ulkokoiraksi

- Pieniä lapsia useita

Joo, en myisi minäkään.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 12:08"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:47"][quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:43"]

En usko sekunttiakaan että lapsiperheinen vie sen koiran kolme kertaa päviässä kunnon lenkille sekä kouluttaa koiraa ahkerasti.
[/quote]

No ei kyllä kovin moni muukaan kolmesti päivässä käyttä.
[/quote]

Minä en tunne yhtään kerros/rivitalossa asuvaa koiranomistajaa, joka EI käyttäisi koiraansa vähintään kolme kertaa päivässä ulkona. Sehän olisi eläinrääkkäystä. Meillä aamu-ja iltakäynnitä ovat tosin arkena lyhyitä, noin 20 minuuttia, ja iltapäivän lenkki sitten vastaavasti pitempi, noin tunnin mittainen. Viikonloppuisin ja lomilla käydään ulkona 4 krt päivässä, jossa menee yhteensä tyyypillisesti 2-4 tuntia. [/quote]Emme asu kerrostalossa, ja käytämme koiramme kolme kertaa päivässä lenkillä. Se on rodultaan metsästyskoira ka tarvitsee siksi paljon liikuntaa ja virikkeitä.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 10:08"]
Itse olen niin itsekäs, että ottaisin koiran pentuna sen takia, että se pentuaika on elämän parasta aikaa, koira vielä jaksaa itsekin leikkiä.

Mutta enpä ota, koska tiedän, etten jaksaisi koiraa joka päivä ulkoiluttaa. Lapsuuden perheessäni oli 1-2 koiraa, joten olen kuitenkin koirien kanssa ollut tekemisissä.[/quote]

Aika kultaa muistot? Pentuaika on oikeasti tosi rankkaa, ainakin jos sattuu vähän villimpi tai muuten haastava pentu, joka valvottaa yöllä, rikkoo paikkoja, roikkuu koko ajan lahkeissa, vinkuu ulos, rakastuu omaan haukkumiseensa, ei alistu hevillä ihmisen auktoriteettiin, käy läpi eroahdistusvaiheen, ja tekee toki vielä kaikkea sitä mitä kaikki pennut yleensäkin, eli pissaa ja kakkailee ympäri asuntoa ja saa silloin tällöin oksennusripulitaudin.

Ja tämän vuoksi myyntipalstoilla on todella paljon nuoria 6-18 kk:n ikäisiä koiria, joita myydään tai annetaan "yllättäen puhjenneen allergian" tai "muuttuneen elämäntilanteen" tai "kerrostaloon sopeutumattomuuden" vuoksi pois...

Elämä voi kuitenkin muuttua todella paljon miellyttävämmäksi sen ensimmäisen parin vuoden jälkeen. Oma koirani on vielä päälle kolmivuotiaana tosi leikkisä ja iloinen, mutta onneksi jo muuten tavoille oppinut. Pentuaikaa en kaipaa enää yhtään.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 21:41"]

Varsinaisia ulkokoiria ei oikeastaan ole kuin muutit, huskyt ja laumikset, ja niilläkin on oltavat mahdollisuus suojaan sateella eli koppi jossa korotettu lattia. Ja huom. nämä kaikki ovat työkoiria, eivät pelkkiä lemmikkejä, vaikka monet laumikset ja muutit lemmikkeinäkin ovat.

[/quote]

Lisään vielä, että laumikset tarvitsevat sosiaalistamista pentuna, eikä niitä muutenkaan voi pentuna ulkona pitää. Kuten ei mitään koiria, pentu on vauva ja se sairastuu kylmässä.

Sanonpa senkin, että monien maalaisten koiranpito on mitä on, koira on käytännössä oman onnensa nojassa pihalla ja jätetään sinne susien syötiksi (jonka jälkeen sitten käydään ulvomaan, että taas susi vei koiran pihalta).

no onko sun, ap, pakko olla noin uuno että meet ensimmäisenä sanomaan ostajalle

että teet koiralla jotain mitä ei hänen mielestään saisi. Kasku et anna persettä jokaiselle

joka vaan ymmärtää kysyä sitä!!!

Itse kun koiraa hommasin, oli kasvattaja tyytyväinen että meillä on jo isommat lapset (10 ja 12), eikä mitään hännässä roikkuvia räkänokkia.

Ap sanoo ettei pääse sisälle,  kun huonolla ilmalla ja pakkasella. Mulla ei ole ollut koskaan koiraa mutta kasvattajat myisivät minulle koiran, olen kysellyt niin tiedän.

Minusta ap:n koti on huono koti koiralle. Koiran kuuluu olla omistajan  seurassa. Ei mitään rajauksia ulkokoiraksi. Mulla lapset koululaisia ja voin vannoa että aikaa on paljon enemmän kuin silloin kun lapset oli pieniä ja hyvin äitiänsä tarvitsevia. Oltiin 12v. ilman lemmikkiä ja otettiin lemmikki vasta sitten, kun pojista tuli isoja. Nyt toinen meidän kissoista on tiineenä ja tarvitsee mun aikaa todella paljon, kun on niin hellyydenkipeä.