Kuinka nopeasti uskaltaisit edetä suhteessa, jos olisit lapseton 34-vuotias?

Tunnutte tietävän mitä ootte tekemässä. Mihon tarviit lupaa?

Elämä on lopulta aina jonkinlaista riskinottoa eikä mistään voi tietää varmasti. Joten jos tuntuu hyvältä niin siitä vain.

Anna mennä vaan jos oikealta tuntuu. En ole koskaan ymmärtänyt, että pitäisi seurustella useampi vuosi ennen lapsia, koska myös niiden useamman vuoden seurustelleiden suhteitä päättyy eroon.

Kunhan elät koko ajan niin, että pystyt säilyttämään saman tai ainakin riittävän elintason JA huolehtimaan tarvittaessa yksin lapsesta, niin anna palaa. Mutta älä laske sen toisen osapuolen varaan.

Lapsi muuttaa parisuhdetta ja ihmistä niin paljon, että et pysty tuntemaan toista ihmistä niin hyvin että osaisit ennustaa millainen tämä on lapsen saannin jälkeen. On lähestulkoon sama tehdä lapsi tuntemattoman kanssa. Tätä mieltä oikeasti olen. Omasta ystävä- ja tuttavapiiristäni lähes kaikki ovat eronneet pikkulapsiaikana ja kaikki ihmettelevät, miten tutusta ja turvallisesta kumppanista kuoriutui jotain aivan muuta. 

Eli anna mennä, mutta älä perusta elämääsi toisen varaan. 

Jos on haave useammasta lapsesta, niin ei tuossa ole aikaa jäädä liialti odottelemaan. Mielestäsi suunnitelmanne kuulostaa ihan järkevältä.

Jos tunnet miehen perhettä ja pidempiaikaisia ystäviä, ja kaikki vaikuttaa olevan ok, eli esim mikään heidän suhtautumisessaan ei viittaa ongelmiin, niin mikä ettei.

Omat vanhempani etenivät hyvin nopeasti noin 40 vuotta sitten, ja edelleen yhdessä ja hyvin tulevat keskenään toimeen.

Olette jo sen verran vanhoja ja elämää nähneitä, että voisi ehkä olettaa, että tunnette itsenne aika hyvin, siksi nopeasti eteneminen ei varmaan haittaa.

Ei se useankaan vuoden seurustelu mitään loppuelämän suhdetta takaa. Lapsien saantia ei kannata lykkiä, jos niitä haluaa. Muista, että mitä tahansa voi sattua ja varaudu aina siihen, että saatat jäädä niiden lasten kanssa ihan yksin.

Minulla oli muutamia vuosia sitten sama tilanne kuin sinulla ap. Oltiin sovittu että 2 vuotta voidaan seurustella, mutta sitten pitää toimia ettei tule raskautuminen liian vaikeaksi. Sitten kului se 2 vuotta, ja nainen sanoi ettei olekaan vielä valmis. Annoin aikaa joitain kuukausia ja sitten nainen meni gynekologille ottamaan ehkäisyn pois ja sanoi siellä että hänet pakotettiin tänne. Tämän jälkeen nainen ei enää pitänyt mistään sovituista asioista kiinni ja suhde loppui siihen.

Haluan vain muistuttaa sinua ap elämän raadollisuudesta, eli mistään et voi varmaksi tietää mikäli kumppanisi leikkii elämälläsi. Ja toinen voi tehdä niin olit tuntenut hänet kuinka kauan tahansa.

Mutta todella toivon teille kaikkea hyvää ja että ymmärrätte toistenne arvon. Tuo on ihan mahtava elämänvaihe mitä elätte. Ehkä itsekin samassa tilanteessa taas uudestaan, mulla on ensitapaaminen yhden naisen kanssa viiden tunnin kuluttua.

Vierailija kirjoitti:

Anna mennä vaan jos oikealta tuntuu. En ole koskaan ymmärtänyt, että pitäisi seurustella useampi vuosi ennen lapsia, koska myös niiden useamman vuoden seurustelleiden suhteitä päättyy eroon.

Samaa mieltä. Me oltiin seurusteltu pari viikkoa, kun muutin miehen luokse asumaan ja alle 3kk, kun selvisi, että olen raskaana. Esikoinen on nyt 15-vuotias ja meillä on kaikki hyvin.

Kyllä sä tiedät, onko sulla nyt se oikea ihminen siinä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se useankaan vuoden seurustelu mitään loppuelämän suhdetta takaa. Lapsien saantia ei kannata lykkiä, jos niitä haluaa. Muista, että mitä tahansa voi sattua ja varaudu aina siihen, että saatat jäädä niiden lasten kanssa ihan yksin.

Juur näin! Ei kun paukku putkeen vaan. Ei minunkaan emäntä minulta mitään kysellyt aikoinaan.... no, yhdessä ollaan ja se siitä. Että käy miten käy mutta turhaa odotella sen enempi. Kuten ed. sanoikin, niin varustaudut vain siihen, että yksinhuoltaja suattaapi tulla tai olla tulematta. Yhteiseloa kun ei kukaan takaa loppuelämäksi. Et välttämättä voi edes itse sitä päättää kuten se toinenkaan.

Jos pysty hyväksymään lapsen hankkimisen vaikka kaikki menis pieleen (mies lähtee toisen naisen matkaan heti lapsen syntymisen jälkeen), niin sitten vain lasta tekemään. Eli riskit pitää hyväksyä ilman katkeruutta.

Hyväksyn riskit ja keskustelujen perusteella mieskin ymmärtää sen, että vauva-arki ja pikkulapsivaihe voi olla raskasta suhteelle. Olette oikeassa siinä, ettei asioita voi ennustaa ja elämässä voi sattua kaikkea ja on hyvä varautua moneen. Olen kuitenkin valmis heittäytymään ja on mahtavaa, että rinnalle on löytynyt toinen, joka on valmis heittäytymään kanssani! Ap

Minä olin 35v, melkein 36 v kun tapasin mieheni. Varmasti jotkut ihmiset paheksuivat kovasti suhteen nopeaa etenemistä, mutta eipä kai elämässä voi mitään tehdä, jos pitää miettiä pelkästään muiden ihmisten reaktioita. Omaa elämää tässä eletään! Siinähän sitten kävi niin, että ensimmäinen lapsi syntyi jo alle 11 kk tapaamisesta. Olin toki varautunut siihen, että voi mennä useampi kuukausi ennen kuin edes tulee raskaaksi … Olimme toki miehen kanssa molemmat varmoja jo ensi tapaamisesta, että sovimme hyvin yhteen ja tästä tulee kestävä, vakava suhde, mutta olin tiedostanut senkin riskin, että parisuhde voi päättyä ja minä saatan jäädä yksin lapsen kanssa. Sellainen riski on muuten aina olemassa, ihan sama montako vuotta suhde olisi kestänyt! Olin kuitenkin sitä mieltä, että löytämäni mies on sen verran luotettava ja rehellinen tyyppi, että jos tässä ero tulisi, mies olisi kuitenkin hyvä isä. No ei ole tullut eroa, ja tuskin tuleekaan. Lapsiakin on tullut lisää. Kun parisuhde kolahtaa kohdalleen niin se kolahtaa, ei kai siihen silloin tarvita vuosikausien tutustumista. Onnea suhteeseesi ja perheen perustamiseen!

Mullakin oli exän kanssa puoleb vuoden jälkeen tunne, että kaikki on ihanaa, upeeta ja silleen.

Vuoden päästä olin vanki, minulle huudettiin, hyväksikäytettiin, mihinkään ei saanut mennä,nei sanoa mitään, ei ajatella, ei nukkua. Pelkäsin tosissaan että ukko vielä t4ppaa mut ja dumppaa jonnekin metsään.

Sellaista se ensihuuma on.

Siitä vaan. Naimisiin menossa en kiirehtisi. Ettekö voi jättää ehkäisyä pois yhteen muutettuanne? Ei häissä tarvitse neitseellinen olla. Jos olisit kesähäiden aikaan jo raskaana, mitäpä se haittaisi.

Ehkäisy pois samantien. Raskautuminen voi olla vaikeaa, mutta jos onnistaakin niin tuolla aikataululla ehditte silti naimisiin ennen synnytystä.