Lue keskustelun säännöt.
Mies "ei voi" tehdä kotitöitä koska urheilee
02.02.2015 |
Ärsyttävää! Treeneissä jaksetaan ravata, kimppalenkillä käydä, harjoituksia purkaa koneelle auki ja anysoida niitä yömyöhään. Harjoittelukertoja kertyy viikossa parhaillaan yli 10. Varusteita huolletaan ja ostetaan jatkuvasti lisää. Alan kirjallisuutta luetaan. On lisäravinteita, superfoodia, palautusjuomaa ja kaikkea mahdollista. Käydään fyssareilla, hierojilla sun muilla..
Mutta ne kotityöt.. niitä ei jakseta millään tehdä. Ei astioita koneeseen, ei viedä roskia, ei tehdä lumitöitä. Ei kuulemma pysty, sillä ollaan niin urheilijaa. Ettei kulu voimat, kärsi lihakset ja mitähän kaikkea tekosyitä oon jo kuullut. Ketuttaa ihan urakalla. On niin perkeleen rankkaa siivota edes ne omat jäljet... Musta on ilmeisesti tullut joku huoltaja. Pitää varmaan seuraavaksi alkaa syöttään tätä keisaria ja pureskelemaan ruokaki valmiiksi.
Kommentit (37)
Valitsit väärän ukon. Kyllä ne tosimiehet hoitavat lapsia ja kotitöitä vaikka urheilevatkin. Meillä ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän asetelman, jos mies on MM-tason huippu-urheilija. Jos taas puhutaan pelkästä harrastuksesta, niin ilman muuta molemmat tekevät oman osansa kotitöistä.
Meillä myös mies urheilee. Juoksee kilpaa ja pyöräilee. Treenaa 7pvä viikossa. Ja tekee suuren osan kotitöistä, mm. pyykkää ja imuroi päivittäin ja kerran viikossa tekee suursiivon. Eikä valita.
Miten ihmeessä sää kestät tommosta paskaa!? :D Siis se on aikuinen mies, perheen toinen tasaveroinen elättäjä ja kaikessa täysin yhtä kyvykäs kuin sinä olet. Mitä sun päässä liikkuu!
Mies urheilee SM-tasolla ja on ihan menestynytkin. Ymmärrän ja ymmärsin toki suhteen alussakin, että miehellä on treenejä ja kisamatkoja jne. Mutta kun mies on kotona, ei pitäisi urheilijan statuksen vaikuttaa siihen jaksaako viedä roskapussin tai hakea siwasta kahvimaidon.
Itse teen töitä sen 8 h päivässä ja harrastan itsekin 5-6 kertaa viikossa liikuntaa. Ainiin, ja teen muuten 90% kotitöistä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 20:09"]
Mies urheilee SM-tasolla ja on ihan menestynytkin. Ymmärrän ja ymmärsin toki suhteen alussakin, että miehellä on treenejä ja kisamatkoja jne. Mutta kun mies on kotona, ei pitäisi urheilijan statuksen vaikuttaa siihen jaksaako viedä roskapussin tai hakea siwasta kahvimaidon.
Itse teen töitä sen 8 h päivässä ja harrastan itsekin 5-6 kertaa viikossa liikuntaa. Ainiin, ja teen muuten 90% kotitöistä.
-ap
[/quote]
Vau! Päivän marttyyri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankkikaa omat asunnot ja jatkakaa seurustelua niistä käsin. Et sitten vaan päästä ukkoa loisimaan kämpillesi liian usein.
Miksi tuostakin pitää tehdä ongelma? Meillä mies ei tee kotitöitä vaan maksaa siivoojan omille siivousvuoroilleen. Sopii mulle ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nojooo, itse ymmärrän kyllä sm-tason urheilijana, että sitä on oikeasti aika koko ajan ihan rättipoikkipuhki, ja sitä on kanssaeläjien aika vaikea ymmärtää. Koko ajanajatukset kiinni treeneissä, valmennus vaatii hirveästi, sitä on aika henkisesti ja fyysisesti väsynyt koko ajan. Kun illalla tulee 10-11 aikaan viimeisistä harjotuksista himaan, niin hyvä että jaksaa treenikassin avata tuulettumaan, saati sitten että jaksais alkaa vaikka pyykkiä pesemään. Jos päivällä on aikaa tunti ennen treenejä ja pitää valita siivous vai päikkärit, niin kyllä se on melkein pakko ottaa päiväunet että jaksaa illan treenit 100 prosentin teholla. Jos viikonloput menee pelimatkalla, vie niistäkin palautuminen alkuviikon ekat päivät.
En nyt tarkota sitä, että sun pitäis miehen sotkut siivota ja ruoka passata eteen. Mutta että ei ne välttämättä oo mitään tekosyitä, ettei jaksa hirveästi mutään ylimäärästä tehdä, vaan sitä on kauden aikana oikeasti aika rikki kaikesta treenimäärästä. Mulla itsellä ei ainakaan todellakaan olis ylimäärästä energiaa treenien lisäksi ruveta jotain lumia kolaamaan, kyllä se aika minkä ehtii treenien ja töiden lomassa olla kotona on pakko käyttää lepäämiseen ja palautumiseen. On ihan eri asia urheilla kilpatasolla kuin urheilla harrastuksena, ei ne kimppalenkit joukkueen kanssa sun muut oo mitään kevyttä hölköttelyä vaihdellen porukassa kuulumisia, vaan ihan oikeaa treeniä jonka jälkeen energiat on aika nollissa ja hyvä että sen jälkeen jaksaa kotona lapioida ruuat naamaan nukahtamatta.
Ite toimin niin että treeni/pelipäivinä en tosiaankaan tee mitään ylimäärästä, vaan keskityn täysillä siihen päivän treeniin (ruuat, nukkuminen pitää suunnitella tarkkaan) ja sitten vapaapäivänä hoidan kerralla viikon siivoukset. Tää voi olla varsinkin puolisolle kuluttavaa, mutta itse oon aina suhteen alussa varmistanut että toinen tietää mihin on ryhtymässä. Treenit menee kaiken muun edelle, ja se on asia mistä en voi joustaa, ja kaikki muu tulee sitten perässä. Jotkut jaksaa sitä, toiset ei ja se on enemmän kuin ymmärrettävää. Mutta sitten pitää tehdä valinta, onko valmis siihen että puolison elämä menee urheilun ehdoilla ja kaikesta muusta joutuu tinkimään.
Huh kun kuulostaa omaankin korvaan itsekkäältä, mutta ihan oikeasti se urheilu vaatii tosi paljon kun sitä tekee tosissaan. Ei se oo mitään hyvinvointiliikuntaa tai harrastus siinä vaiheessa, eikä se itellekkään ole aina nautinnollista kun ei jaksa mitään muuta tehdä.
Ehkä teillä olis ihan vakavan keskustelun paikka, jos sä et ihan oikeasti jaksa sitä että kaikki pyörii urheilun ympärillä eikä mies jaksa edes vapaapäivinään kantaa kortea kekoon niin ehkä kannattaa siinä vaiheessa alkaa miettiö yhteisen arjen mielekkyyttä ylipäätään.. tsemppiä!
14, sinänsä sulla on ihan hyviä pointteja. Ymmärrän ne kyllä. Mutta mitä siihen uupumiseen tulee - kyllä se täyspäiväinen töissäkäyntikin uuvuttaa, kuten myös omat treenit ja kotityöt. Ihan sama fiilis on usein ja sitä miettii jaksaako iltapalaa ottaa vai kaatua suoraan sänkyyn, kun taloutta pyörittää käytännössä yksin.
Se, että sanot urheilijan kanssa seurustelun olevan kylmää "ota tai jätä" -peliä, ilman kompromisseja, kuulostaa ikävältä. Kun mieheni tulee kotiin ja heittää väsyneenä treenikassin lattialle, olen minä se, joka kamat purkaa ja laittaa tuulettumaan. Tai kun potkii lenkiltä tultuaan kurat eteisen mattoon, olen minä se, joka ne siitä pesee.
Vaikka urheilu on tärkeää ja treenit varmasti fyysisesti rankkoja, kannattaa miettiä mitä puolisokin joutuu uhraamaan. Ja onko ylipäätänsä urheilijan elämän tavan ylläpitäminen mahdollista, ilman siivoavaa, kokkaavaa ja ennenkaikkea työssäkäyvää puolisoa? Lisäksi voin sanoa, että en minä hirveitä mieheltä vaadi. Se, että ottaa roskapussin mukanaan ulos, laittaa astiansa koneeseen, heittää pyykit koriin jne. ovat pieniä asioita, mutta niillä on valtavan suuri merkitys, jos ne jättää säännöllisesti tekemättä. Jos oikeasti fyysinen kunto on rajana sille, ettei jaksa vaikkapa imuroida, epäilen vahvasti niiden treenien tehokkuutta ;)
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos urheilu on keino välttyä kotitöiltä, niin urheile sinäkin.
Idean keksinyt mies voi palkata kotiapulaisen, joka hoitaa kotityöt.
Älä ap mahdollista tuon kuvion jatkumista tekemällä kaiken, jos kerran et jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanopa tuo viimeinen lause sille. :)) Että eikö kunto riitä imurointiin.. Kuulostaa kyllä aika raskaalta elämältä tuollainen. Mutta kyllähän monella kansainvälisenkin tason urheilijalla on perhettä ja niiden kanssa selviävät. Ja veikkaanpa että kansainväliset tyypit ovat treenien suhteen vielä kovemmalla. On leiriä ties missä ja treenimäärätkin vielä suuremmat. Koittakaa nyt vaan keskustella asiat kuntoon. Kyllä te varmaan saatte hommat selvitettyä.
Opettaahan jo peruskoulu ja armeijakin, että urheilijalla on oikeus luistaa kaikista muista velvollisuuksista, koska urheilija on parempi ihminen kuin muut.
Huhuh. Mitä mieltä tuollaisessa elämässä on? Ei mitään muuta sisältöä?
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 20:22"]
Miksi tuostakin pitää tehdä ongelma? Meillä mies ei tee kotitöitä vaan maksaa siivoojan omille siivousvuoroilleen. Sopii mulle ihan hyvin.
[/quote]
Ongelman tekee se, joka laiminlyö omat velvollisuudet.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 20:47"]
Nojooo, itse ymmärrän kyllä sm-tason urheilijana, että sitä on oikeasti aika koko ajan ihan rättipoikkipuhki, ja sitä on kanssaeläjien aika vaikea ymmärtää. Koko ajanajatukset kiinni treeneissä, valmennus vaatii hirveästi, sitä on aika henkisesti ja fyysisesti väsynyt koko ajan. Kun illalla tulee 10-11 aikaan viimeisistä harjotuksista himaan, niin hyvä että jaksaa treenikassin avata tuulettumaan, saati sitten että jaksais alkaa vaikka pyykkiä pesemään. Jos päivällä on aikaa tunti ennen treenejä ja pitää valita siivous vai päikkärit, niin kyllä se on melkein pakko ottaa päiväunet että jaksaa illan treenit 100 prosentin teholla. Jos viikonloput menee pelimatkalla, vie niistäkin palautuminen alkuviikon ekat päivät. En nyt tarkota sitä, että sun pitäis miehen sotkut siivota ja ruoka passata eteen. Mutta että ei ne välttämättä oo mitään tekosyitä, ettei jaksa hirveästi mutään ylimäärästä tehdä, vaan sitä on kauden aikana oikeasti aika rikki kaikesta treenimäärästä. Mulla itsellä ei ainakaan todellakaan olis ylimäärästä energiaa treenien lisäksi ruveta jotain lumia kolaamaan, kyllä se aika minkä ehtii treenien ja töiden lomassa olla kotona on pakko käyttää lepäämiseen ja palautumiseen. On ihan eri asia urheilla kilpatasolla kuin urheilla harrastuksena, ei ne kimppalenkit joukkueen kanssa sun muut oo mitään kevyttä hölköttelyä vaihdellen porukassa kuulumisia, vaan ihan oikeaa treeniä jonka jälkeen energiat on aika nollissa ja hyvä että sen jälkeen jaksaa kotona lapioida ruuat naamaan nukahtamatta. Ite toimin niin että treeni/pelipäivinä en tosiaankaan tee mitään ylimäärästä, vaan keskityn täysillä siihen päivän treeniin (ruuat, nukkuminen pitää suunnitella tarkkaan) ja sitten vapaapäivänä hoidan kerralla viikon siivoukset. Tää voi olla varsinkin puolisolle kuluttavaa, mutta itse oon aina suhteen alussa varmistanut että toinen tietää mihin on ryhtymässä. Treenit menee kaiken muun edelle, ja se on asia mistä en voi joustaa, ja kaikki muu tulee sitten perässä. Jotkut jaksaa sitä, toiset ei ja se on enemmän kuin ymmärrettävää. Mutta sitten pitää tehdä valinta, onko valmis siihen että puolison elämä menee urheilun ehdoilla ja kaikesta muusta joutuu tinkimään. Huh kun kuulostaa omaankin korvaan itsekkäältä, mutta ihan oikeasti se urheilu vaatii tosi paljon kun sitä tekee tosissaan. Ei se oo mitään hyvinvointiliikuntaa tai harrastus siinä vaiheessa, eikä se itellekkään ole aina nautinnollista kun ei jaksa mitään muuta tehdä. Ehkä teillä olis ihan vakavan keskustelun paikka, jos sä et ihan oikeasti jaksa sitä että kaikki pyörii urheilun ympärillä eikä mies jaksa edes vapaapäivinään kantaa kortea kekoon niin ehkä kannattaa siinä vaiheessa alkaa miettiö yhteisen arjen mielekkyyttä ylipäätään.. tsemppiä!
[/quote]
Älä vaan hanki lapsia. Ihan oikeesti. Ne ei ansaitse sitä, eikä ainakaan "tiedä mihin on ryhtymässä" Kuka hullu haluaa tällasen itsekkään perheenjäsenen itselleen?! Eihän tällasen kanssa saa ikinä mitään normaalia perhe-elämää aikaan.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 20:22"]Miksi tuostakin pitää tehdä ongelma? Meillä mies ei tee kotitöitä vaan maksaa siivoojan omille siivousvuoroilleen. Sopii mulle ihan hyvin.
[/quote]
Eli sinä siivoat osasi ja mies maksattaa teidän yhteisillä rahoilla siivoojan tekemään oman osansa?
No kata sille ateria, jonka olet pureskellut valmiiksi ja sitten sylkenyt lautaselle takaisin.
Joissakin perheissä täytyy näköjään käyttää sitä vanhanaikaista päivyrisysteemiä, jossa kirjoitetaan joka päivälle jokin kodin askare ja kumpi sen tekee, niin että kummallekin tulee yhtä paljon kaikkea työtä. Sano miehelle suoraan, että jos ei ala kotityöt maistua, menee lusikat jakoon.