Ostatteko lastenne isälle isänpäivälahjan, jos olette eronneet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillon, kun lapset oli alaikäisiä. Itse tekivät kortin. Joskus olen ostanut lasten puolesta. Meillä viimeinenkin täytti 18v. Ostin exän perheelle karkkia. Lapset kokkasivat isänsä kanssa. Ja annoin rahaa lahjaksi, jolla voi itse ostaa mitä haluaa. Arvostan häntä lasteni isänä tosi paljon.

Mielenkiinnosta: miten voit arvostaa häntä, jos hän ei ole puolisoksi kelvannut?

Järjellä kun ajattelen, niin tässä on ristiriita.

Jos hän on vaikka pettänyt sinua, niin miten voit arvostaa pettäjää? Lapsillasi on isänä valehtelija.

Tai jos hän on kusipää, niin arvostako sitä, että lastesi isä antaa kusipään käyttäytymismallia?

Jos vastaat, että hän ei vain ollut sinun tyyppiäsi, niin sitten syvästi ihmettelen, miksi lapsia tehdään kenen tahansa vastaantulijan kanssa.

Voihan entinen puoliso olla hyvä vanhempi, vaikka parisuhde ei olisikaan toiminut. Ei siinä ole mitään ristiriitaa. Pettänyttä puolisoa voi pitää huonona puolisona ja samalla kuitenkin arvostaa hyvänä vanhempana, jos hän on hyvä vanhempi.

Jos sinä kävelet päin punaisia, niin oletko silloin huono ihminen jokaisella elämäsi osa-alueella, eikä sinua voi arvostaa enää mistään, koska rikoit lakia kävelemällä päin punaisia?

Ostaako lasten isä sinulle ap jotain äitienpäivänä?

Isänpäivä muistamiset loppu siihen, kun ei edes tapaa lastaan enkä saa muutenkaan mitään arvostusta. Miksi edes vaivautuisin? Jos tekisi niinkuin kunnon isän kuuluu niin helpompi olisi ollut muistaa. Nykyään lapsi on jo iso saa hoitaa muistamisensa itse.

Lapseni teki koulussa isänpäivälahjan Papalleen, eli minun isälleni. Harmitti isän puolesta ettei hänelle ollut lahjaa, joten kävimme lauantaina hakemassa kaupasta lakupussin ja poika valitsi isälleen sukat, sellaiset missä luki paketissa Työsukat. :D

Minä myös paketoin lahjat lapsen puolesta, hän piirsi itse kortin.

Tuskin muuten olisin ostanut mitään, mutta tosiaan kun se koulussa tehty meni toisaalle, niin minulle tuli paha mieli isän puolesta. Lapsi oli itse todennut koulussa ettei halua tehdä mitään isälleen, ja kun opettaja asiasta minulle kertoi, kohautin olkiani. En tiedä miksi näin oli, mutta toisaalta lapsen isä on erostamme lähtien korostanut minulle, ettei heidän uusioperheensä asiat kuulu minulle, ja tottahan se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillon, kun lapset oli alaikäisiä. Itse tekivät kortin. Joskus olen ostanut lasten puolesta. Meillä viimeinenkin täytti 18v. Ostin exän perheelle karkkia. Lapset kokkasivat isänsä kanssa. Ja annoin rahaa lahjaksi, jolla voi itse ostaa mitä haluaa. Arvostan häntä lasteni isänä tosi paljon.

Mielenkiinnosta: miten voit arvostaa häntä, jos hän ei ole puolisoksi kelvannut?

Järjellä kun ajattelen, niin tässä on ristiriita.

Jos hän on vaikka pettänyt sinua, niin miten voit arvostaa pettäjää? Lapsillasi on isänä valehtelija.

Tai jos hän on kusipää, niin arvostako sitä, että lastesi isä antaa kusipään käyttäytymismallia?

Jos vastaat, että hän ei vain ollut sinun tyyppiäsi, niin sitten syvästi ihmettelen, miksi lapsia tehdään kenen tahansa vastaantulijan kanssa.

Voihan entinen puoliso olla hyvä vanhempi, vaikka parisuhde ei olisikaan toiminut. Ei siinä ole mitään ristiriitaa. Pettänyttä puolisoa voi pitää huonona puolisona ja samalla kuitenkin arvostaa hyvänä vanhempana, jos hän on hyvä vanhempi.

Jos sinä kävelet päin punaisia, niin oletko silloin huono ihminen jokaisella elämäsi osa-alueella, eikä sinua voi arvostaa enää mistään, koska rikoit lakia kävelemällä päin punaisia?

Varastaminen.ja pettäminen on yksi ja sama asia. Varastamalla aikaa pettämiseen on perheeltä pois eikä ole millään lailla verrattavissa punaisiapäin kävelyyn . Samalla se on petos ja peruste avioeroon kulkee nimellä aviorikos. Näissä pettämisissä asetetaan oma napa perheen yläpuolelle eikä sellainen kumppani ansaitse arvostusta.

Vierailija kirjoitti:

Ostaako lasten isä sinulle ap jotain äitienpäivänä?

Ei osta. Enkä minäkään osta exälleni. Meillä tosissaan tänä vuonna mieheni exä toi kassillisen lahjoja isänpäivänä (osa lasten tekemiä ja sitten hänen ostamansa) ja pidin sitä erittäin outona kun heillä on todella huonot välit eikä exä ole aiempinakaan vuosina ostanut yhtään mitään. Tämä siis muuttui nyt kun saimme mieheni kanssa yhteisen lapsen. Halusin täältä vaan kysellä onko tapa yleinenkin.

Juhlimme isänpäivää perheen kesken ja minä olin hankkinut miehelleni lahjan kuten lapsetkin tehneet. Mielestäni oli todella omituista, että mieheni avasi sitten exänsä lahjan siinä samalla (luuli olevan lapsien askarteluja tms ennen kun avasi sen). Mieheni exä on ollut todella kova yrittämään manipuloida miestäni edelleen vuosia eron jälkeen ja ilmeisesti tämä on nyt taas joku hänen yrityksensä manipuloida miestäni jollain tavalla tai yritys saada riitoja/pilattua meidän perheemme isänpäivä.

Ap

Lapsille annan rahaa tai ostan heidän puolestaan jotain heidän toiveidensa mukaista, jotta saavat muistaa, lahjoa ja onnitella isäänsä haluamallaan tavalla. Kyseessä eksä. Uudelle puolisolleni, joka on isä omille lapsilleen, laitan jotain pientä hemmottelua ja onnittelen. Koska tykkään tehdä niin. Omaa isääni muistan tietysti.

Taitaa olla tuo ap:n miehen eksä sellainen, että jättäisin ihan omaan arvoonsa, en korvaani lotkauttaisi, ei taida olla muuta tehtävissä.

Olen kysynyt lapsilta haluavatko, että käydään yhdessä ostamassa jotain. Toistaiseksi eivät ole halunneet, vaan askartelut ovat riittäneet.

Lapsi tekee itse kortin ja hankin hänelle askartelutarvikkeet lahjan tekemiseen tai annan rahat lahjan ostamiseen. Samoin ex-mies hoitaa lapsen kanssa minun muistamiseni äitienpäivänä. Myös jouluisin autan lasta muistamaan isäänsä. Lapsi on alakoululainen.

En osta. Ex ei ole isäni.