Isättömien lasten äidit, miten lohdutatte lasta tänään?
Jos lapsi suree isänpäivänä sitä että hänellä ei ole isää niin mitä sanotte lohdutukseksi?
(Ja äitien haukkujat voisi pysyä poissa ketjusta, kiitos, nyt oisi tarkoitus parantaa lapsien mieltä)
Kommentit (40)
KAIKILLA ON ISÄ! Ei kenties läsnä olevaa tai on kuollut,MEILLÄ ei välttämättä ollut Isää paikalla. En nostanut jalustalle koskaan omaa syntymäpäiväni,en äitienpäivää,en isäinpäivää.2 Lapseni syntymäpäivät kyllä! Syy :Itse koin pahana paikkana tehdä äitienpäivä kortin kansakoulussa äiditömänä! PakotettiIn tekemään vaikka ei olut äitiä. Peränkuulutankin päiväkoteja, kouluja asiasta. Onko pakko tehdä niin iso numero äiti/isä päivistä siellä?Tai jotain isovanhempi kahvihetkiä päiväkodissa?Kaikilla ei niitä ole tai ovat matkan takana! Joskus 15v.sitten oli päiväkoti iso-vanhempien iltapäivä kahvit. Muistan aina kun Veikko roikkui aidalla ja odotti minua.Kun näki huusi kovaa: Minun möhkö- mummo tulee , vaikka sillä ei ole vaaria!.Siellä ei ollut montaa mummo läsnä, Koska he matkan takana tai kuoleet !Mutta monen lapsen silmistä näki: OLI ISO SURU ,EI OMIA ISOVANHEMPIA SIELLÄ!
Iso isät . Muistetaan iso isää . Ja kerrotaan että Jeesus on meidän isä . Sekä että kaikilla on isä vaikka ei olekaan läsnä . Monet isät joutuu tienaamaan elatuksensa kiireisenä elämä on on kovaa . Toivotaan että ehkäisyä käytetään siihen asti kunnes ollaan valmiita avioitumaan. Mutta muuten hyvää isien pappojen päivää. Niille isille jotka on kuollut viedään muisto kynttilä haudalle kristilliseen tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni kuopuksen isä on vätys, joka raskauden ilmettyä muisti, että hänellähän onkin jo perhe olemassa eikä luonnollisestikaan ole halunnut olla missään tekemisissä. Tämä on extra ikävää, koska ystävä on ex-aviomiehensä kanssa hyvissä väleissä ja heillä on yhteisiä lapsia joille ex on erinomainen isä. Ymmärtäväisenä heppuna hän itseasiassa aikoinaan otti myös tämän lastensa sisaruksen mukaan isänpäiväpuuhailuihin, koska lapsen oli vaikea ymmärtää, miksi "isä" ei olekaan hänen isä (eikä isovanhempiakaan ole) ja jää ulkopuolelle. Vanhemmiten ymmärryksen karttuessa ovat viettäneet sitten äitinsä kanssa ihan kahdestaan erityisen päivän, joita lapsi odottaa aina innolla, näyttäisi ainakin kompensoivan ihan hyvin sitä harmitusta mikä koulussa aina tulee isänpäiväkortteja väkerrellessä.
Eikö naiset vieläkään tiedä, että kun harrastaa seksiä, siitä voi tulla raskaaksi? Jos ei halua lapsia hulttioiden kanssa, niin pitää vaan jalat ristissä.
Meillä lapsella on kaksi äitiä, miksi hän kaipaisi isää?
Vierailija kirjoitti:
Isättömyys ei aina ole sen mamman valinta, se voi olla myös biologisen isän valinta.
80% tapauksista mamman valinta.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa mikä kärsimys natiaiselle olla lesbojen keskellä. Sama kyllä jos on kaksi homohåkania isukkiina eikä äitiä.
Kohta alkaa sitten vanhemmat olla myös trånsuja. Isä onkin äiti ja äidillä onkin karvaiset pallit.
Itkettää mihin maailna onkaan mennyt.
Sanos muuta. Me kuallaan sukupuuttoon tätä menoa.
tia.a68 kirjoitti:
KAIKILLA ON ISÄ! Ei kenties läsnä olevaa tai on kuollut,MEILLÄ ei välttämättä ollut Isää paikalla. En nostanut jalustalle koskaan omaa syntymäpäiväni,en äitienpäivää,en isäinpäivää.2 Lapseni syntymäpäivät kyllä! Syy :Itse koin pahana paikkana tehdä äitienpäivä kortin kansakoulussa äiditömänä! PakotettiIn tekemään vaikka ei olut äitiä. Peränkuulutankin päiväkoteja, kouluja asiasta. Onko pakko tehdä niin iso numero äiti/isä päivistä siellä?Tai jotain isovanhempi kahvihetkiä päiväkodissa?Kaikilla ei niitä ole tai ovat matkan takana! Joskus 15v.sitten oli päiväkoti iso-vanhempien iltapäivä kahvit. Muistan aina kun Veikko roikkui aidalla ja odotti minua.Kun näki huusi kovaa: Minun möhkö- mummo tulee , vaikka sillä ei ole vaaria!.Siellä ei ollut montaa mummo läsnä, Koska he matkan takana tai kuoleet !Mutta monen lapsen silmistä näki: OLI ISO SURU ,EI OMIA ISOVANHEMPIA SIELLÄ!
Meillä lapsenlapset tietävät, että mummi ja ukki ovat töissä, eivät he kesken päivää pääse päiväkotiin. Ei ole isoa surua silmissään, kun voivat luottaa siihen, että mummi on hoitamassa sairaita ja ukki rakentaa taloja, töissä ovat eivätkä haudassa.
Ei mitään lohduttamista kelvottomasta ukkelista.
Ei niitä entisiä kakaroita ole pakko tavata onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Tekisi mieli sanoa lapselle ettei se että on isä aina takaa onnea. Parhaan kaverinsa isä on alkoholisti ja kaverin äiti romahtamispisteessä. Lapseni ei tätä tiedä (eikä minulta kuule) ja on vähän kateellinen parhaalle kaverilleen kun tällä on isä.
Toki on paljon hyviäkin isiä, tiedän sen.
Täällä sellainen. Ikinä en lapsilleni ole ongelmia aiheuttanut eikä he minulle. Nyt jo viimeisinkin kotijättövaiheessa mutta toivotin takaisin tulemax jos maailma murjoo. Ei tartte jäädä kärvistelemään pakolla. Voi reilusti tulla ja sanoa että hakee uutta vauhtia maailman hampaisiin. Luulen että kun viina jätetään pois niin monelle lapselle tulee paljon parempi lapsuus. Se pilaa edelleen monen tulevaisuuden.
Näihin "kaikilla on isä" -huutajiin. Jos miestä ei kiinnosta olla missään tekemisissä lastensa kanssa niin hän on kyllä biologinen isä mutta onko hän silloin oikea isä.
Vierailija kirjoitti:
Näihin "kaikilla on isä" -huutajiin. Jos miestä ei kiinnosta olla missään tekemisissä lastensa kanssa niin hän on kyllä biologinen isä mutta onko hän silloin oikea isä.
Miten sellainen isä elää itsensä kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on isä. Tai miksi sukusolun alkuperää nimittääkään. Eri asia sitten, kuinka vanhemmuus on hoidettu tai jätetty hoitamatta, suunnitellusti ja mamman omasta halusta tai muutoin.
Tässä taisi selkeästi olla kysymys nimenomaan siitä isän läsnäolosta, tai pikemminkin sen puutteesta, eli miten tämä kommentti liittyi aloitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Onhan noillakin joilla isä ei ole enää kotona, niin ukit.
Voi käydät ukkia tervehtimässä, tai lähettää hänelle kortit ukeille.Jos isä on kuollut, käydään isän haudalla.
Ja lapset ovat sopeutuvaisia, tottuvat siihen ettei meillä ole kotona isää, vaan isä asuu elää omassa kodissaan.
Eivät lapset tästä isäinpäivästä itse mitään suurempaa numeroa, sehän on vain yksi ainoa päivä vuodessa.
Kummallinen aloitus ap:lta.
Lapsi ei edes muista että tänään on jokun isäinpäivä, jos siitä ei sen kummemmin kotona puhella, tai lähdetä sinne isoisän luo.
Kummallinen ei ole ap:n aloitus mutta sen sijaan sinun vastaus.
Ei oo tullut sulla mieleen että Kaikilla lapsilla ei myöskään ole isovanhempia ja vaikka ko. päivästä kotona hösdötetyäisikään niin päiväkodissa ja koulussa sen enemmän.
Tervetuloa ulos kuplasta jossa elät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näihin "kaikilla on isä" -huutajiin. Jos miestä ei kiinnosta olla missään tekemisissä lastensa kanssa niin hän on kyllä biologinen isä mutta onko hän silloin oikea isä.
Miten sellainen isä elää itsensä kanssa?
Todennäköisesti helvetin tyytyväisenä itseensä. Tuollaisilta tyypeiltä on turha odottaa minkään sortin vastuuntuntoa.
Naisista joilla ei oo isää kasvaa vihervasemmistolaisia miehille katkeria feministejä ja miehistä rikollisia.
Toivon että veljeni toiseksi nuorimmalla lapsella on aivan tavallinen päivä. Veli hylkäsi hänet raskausaikana ja juhlii itse "oikean perheensä" kanssa. Isoisätkin ovat lapselta kuolleet. Onneksi lapsella on vahva äiti ja sisarus. Häpeän veljeäni.
Oma isäni ei ollut kanssani tekemisissä ja molemmat isoisät olivat kuolleet ennen kuin synnyin. Mutta en muista että se olisi mitenkään haitannut. Tein kortin ja lahjan kuten muutkin, en tiedä veikö äitini ne sitten jonnekin pois. Ehkä se kun näki ettei ne muidenkaan isät niin ihmeellisiä ollut (parhaan kaverin isä oli alkoholisti, joka välillä ajoi perheen pakosalle, toisen kaverin isä teki reissutöitä ja oli tosi harvoin kotona jne.).
Mutta sitten kun sain oman perheen, meni monta vuotta ennen kuin niin isänpäivä kuin äitienpäiväkään alkoi oikein tuntua miltään. Ne olivat sellaista pakkopullaa. Nyt kumpaakin päivää juhlitaan paremmalla aamupalalla kakun kera ja lasten tekemillä korteilla ja lahjoilla. Mutta johtuuko sitten lapsuudesta etten oikein ymmärrä tätä juhlintaa ja vanhemmuuden ylistystä.
Silti kouluissa pitää mielestäni tehdä isänpäiväkortit.
Ole läsnä. Puhu lapselle rehellisesti (kaikilla ei ole isää, jota juhlia) Anna lapsen surra.
Käykää vaikka hautausmaalla viemässä kynttilä.
Ei tarvitse tehdä suurta numeroa kuitenkaan. Päivä muiden joukossa.