Sinä ylipainoinen - laihduttaminen ei ole vaikeaa!
Olen laihtunut noin 35 kiloa alle puolessa vuodessa. En kärsinyt kuin polvisäryistä, mutta pelkäsin jatkuvasti ennenaikaista "tyhjän potkaisua" runsaan ylipainoni takia. Se ajoi minut laihduttamaan ja sama jatkuu edelleenkin, tosin ei enää kuolemanpelolla.
Olen ollut auttamassa ja rohkaisemassa muita sairaalloisen lihavia laihduttamaan heidän pyynnöstään, mutta kun elämäntapamuutos otetaan oikeasti puheeksi ja lyön pöytään faktoja, loppuu tällä toisella ihmisellä mielenkiinto koko hommaan. Sairaalloisen lihavan täytyy ottaa tavoitteeksi laihtua, ei vaan syödä vähän vähemmän ja vähän katsoa, mitä suuhunsa laittaa. Ylipaino on erittäin iso terveysriski ja painonpudotuksen tarve on todellinen.
Olen käyttänyt em. metodia itseeni - totuutta, joka on paras keino. Totuus siitä, mitä painat ja mitä painoisellesi voi tapahtua - ei välttämättä nyt, mutta entä 10-15 vuoden kuluttua? 70-100 kilon ylipainolla jo kuukausien, korkeintaan muutaman vuoden kuluttua. En halua kiusata lihavia ihmisiä, mutta yleensä totuus on tehokkain keino motivoida ylipainosta kärsivää.
Laihduttaminen vaatii motivaatiota etsiä tietoa turvallisesta painon pudottamisesta esimerkiksi netistä tai kirjoista tai vaikkapa personal trainerilta. Erityisesti sairaalloisen lihavalle kunnolla suunniteltu ruokavalio on tärkeä (liikuntaa unohtamatta, omien voimien mukaan) ja suosittelen lämpimästi ruokapäiväkirjankin ylläpitämistä.
Elämää hoikempana ihmisenä ei voi mitenkään verrata siihen synkkyyteen, jossa ylipainoiset ihmiset usein elävät. Ylipainosta eroon pääsy vaatii ennenkaikkea omaa tahtoa - painonpudotus lähtee vain omasta itsestä!
Kommentit (57)
Samaa mieltä. Laihduttaminen on sairaan helppoa. Saavutetun painon pitäminen sen sijaan ei todelkakaan ole.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:50"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:40"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:39"][quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:34"] Herkkujen himo ei todellakaan lähde, vaikka kuinka kauan olisi terveellisellä ruokavaliolla. Mä olen monet kerrat saanut itseni ihannepainooni, mutta silti olen koko ajan himoitsenut tiettyjä ruokia, herkkuja ja isompia annoksia. Ikinä se se tunne, että haluan syödä enemmän tai herkkuja, ei ole lähtenyt pois. [/quote] Kyllä makeanhimo lähtee oikeanlaisella ruualla. [/quote] Kerropa sitten mikä on se oikeanlainen ruoka? Mua kiinnostaa ihan tosissaan?
[/quote]
Makeanhimo lähtee kasvispainotteisella vähän hiilareita sisältävällä ruokavaliolla, jossa syödään proteiinia n.1g/tavoitepaino ja energia saadaan rasvasta.
[/quote]
Ei lähde. Himo suklaaseen on ja pysyy. Ja kun tulee päänsärky suklaan puutteesta niin siinä vaiheessa viimeistään on helpompi luovuttaa.
[/quote]
Oletko edes kokeillut?
[/quote]
Olen kokeillut, monta kertaa elämäni aikana. Ja onnistuneimmat laihdutusurakkani olen tehnyt niin, että syön tummaa suklaata päivittäin (4-12 palaa joka päivä).
Esimerkiksi nyt olen laihduttanut marraskuun alusta lähtien ja saanut painoa pois reilut 13 kiloa. Ihannepainoon on vielä matkaa 8 kiloa, mutta olen armollinen itselleni. Suklaan avulla jaksan pysyä ruokavaliossa eikä tule päänsärkyä ja jatkuvaa huonoa oloa. Lisäksi suklaa auttaa tunnepuoleen eli tunnetasolla koen saavani jotain kun sallin itselleni herkuttelun suklaalla (mutta suklaa pitää olla tummaa suklaata, maitosuklaasta ei tule kuin vihaiseksi).
[quote author="Vierailija" time="31.01.2015 klo 17:43"]
Olen ylipainoinen. Lähdin vuosi sitten 130 kilosta, kun päätin tehdä kiloilleni jotain. Olen nyt 9 kk opetellut uusia elämäntapoja. Syön mielestäni terveellisesti, kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Alkuun punnitsin ja merkkasin ruuat kiloklubiin, nykyään enää en koska olen oppinut oikeat annoskoot. En huijaa itseäni, sillä enemmän kuin mitään muuta haluan olla normaalipainossa. Ainoa, missä on puutteita, on liikunta. Inhoan sitä, mutta olen ajatellut että onnistun laihduttamaan ilman sitäkin, on muutkin onnistuneet.
Arvaa paljonko painoa on lähtenyt näiden kuukausien aikana? 9 kiloa. Vaivaiset 9 kiloa!
Välillä tulee päiviä, kun tekisi mieli luovuttaa ja palata vanhoihin ruokailutottumuksiin. Jättää aamupala väliin, ottaa töihin evääksi vain pelkkää leipää ja syödä ilta kotona herkkuja. Unohtaa vesipullo pölyttymään jonnekin. Kaivaa kaapista kaikkein suurimmat vaatteet ja hävittää kaikki peilit. Mitä ihmeen järkeä tässä kaikessa on, kun se ei näy painossa mitenkään? Edelleen ihmiset luulevat mun syövän salaa kilokaupalla herkkuja, vaikka tosiasiassa syön varmasti terveellisemmin kuin moni muu normaalipainoisista.
Sitten taas ajattelen, että pääasia ainakin ettei paino sentään nouse. Että ihan sama mikä mun paino ja ulkomuoto on, eikö se ole pääasia että ravitsen kehoani terveellisellä ruualla ja riittävällä vedellä? Päätän jatkaa vielä tämän päivän loppuun. Yleensä seuraavana aamuna palaan uomiini ja teen sen terveellisen aamupalan, töihin kunnolliset eväät ja päätän jatkaa taas yhden päivän lisää.
Mutta helppoa, sitä tämä ei ole :( Olisi sata kertaa motivoivempaa ja helpompaa, jos se paino tosiaan putoaisi kuten normaaleilla ihmisillä putoaa. Mutta kun se ei putoa. Pysyn superläskinä siitä huolimatta, vaikka syön kuin normaalipainoinen, terveydestään huolehtiva ihminen.
[/quote]
Ei varmasti ole erityisen palkitsevaa, ymmärrän. :( Mutta tykkään silti näkökulmastasi asiaan! Että vaikka sitä näkyvintä muutosta ei tapahdu, niin jos ruokavaliosi tosiaan on kunnossa, niin ei sillä ainakaan metsään voi mennä terveyden kannalta.
Mulla ei ole ylipainoa, mutta liikunta tahtoo toisinaan olla pakkopullaa. Olen kuitenkin vienyt tuon saman ajattelun liikkumiseenkin. Ei ole väliä, jos en saavuta superkuntoa tai kiinteydy tai jaksa vieläkään juosta sitä 10 km lenkkiä, tai tulee hiki ja puuskutus ja vitutus. Kuitenkin jokainen urheiluhetki tekee hyvää mun keholle ja sydämelle, eikä sitä voi kumota millään "järkeilyllä", jolla tekisi mieli lintsata. Toki yleensä liikkuminen on ihan mukavaa, ja toisinaan jätän sen yksinkertaisesti väliin jos oikein tympäisee, mutta ne neutraalimmat laiskottelufiilikset, kun tekis mieli jäädä sohvanpohjalle, selätän ajattelemalla noin. Ei tarvitse aina antaa kaikkeaan, pienestäkin on hyötyä.
Joo, onhan se. Tosiaan sen pitäminen ei ole helppoa. Muistanpa itsekin kun sain älynväläyksen ja laihdutin 25 kg pois. Eipä pysynyt ei.
Jojoilua jojoilua. Vielä kun keksisi miten on helppoa pitää kilot poissa.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:58"]
Joo, onhan se. Tosiaan sen pitäminen ei ole helppoa. Muistanpa itsekin kun sain älynväläyksen ja laihdutin 25 kg pois. Eipä pysynyt ei.
Jojoilua jojoilua. Vielä kun keksisi miten on helppoa pitää kilot poissa.
[/quote]
Laihdutuksen jälkeen et voi palata entisiin syömisiin.
Pääkopasta lähtee. Maksoin itseni kipeäksi vuosi sitten kun otin personaltreunerin. Kunto kasvoi, mutta kilot eu lähteneet koska söin herkkuja entiseen malliin. Sitten menin cambridge kuurille ja johan alkoi kilot tippua. Pussiruualla elän, ei tarvitse turhaan käydä kaupassa. Tällä tiellä olen. Pudetettavaa on 15 kiloa.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:02"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:58"]
Joo, onhan se. Tosiaan sen pitäminen ei ole helppoa. Muistanpa itsekin kun sain älynväläyksen ja laihdutin 25 kg pois. Eipä pysynyt ei.
Jojoilua jojoilua. Vielä kun keksisi miten on helppoa pitää kilot poissa.
[/quote]
Laihdutuksen jälkeen et voi palata entisiin syömisiin.
[/quote]
No shit sherlock... Helpommin sanottu kuin tehty.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:06"]
Pääkopasta lähtee. Maksoin itseni kipeäksi vuosi sitten kun otin personaltreunerin. Kunto kasvoi, mutta kilot eu lähteneet koska söin herkkuja entiseen malliin. Sitten menin cambridge kuurille ja johan alkoi kilot tippua. Pussiruualla elän, ei tarvitse turhaan käydä kaupassa. Tällä tiellä olen. Pudetettavaa on 15 kiloa.
[/quote]
Meinaatko elää lopun elämäsi pusseilla rikastuttaen muiden lompakoita? Miten luulet että pystyt kilot pudotettuasi syömään fiksummin jos et nytkään siihen kykene?
Mä olin vielä yläasteella normipainoinen, hoikkakin. Kun tapasin 17 vuotiaana eksavomieheni lihosin huomaamattani n. 90 kiloiseksi. Kun erosin 19 vuotiaana aloin laihtua ja painoin 80 kiloa 21 vuotiaana kun nykyiseni kanssa aloin odottaa esikoistani. Kyttäsin syömisiäni, mutta painoin silti viimeisilläni 110kg. 10kg sain pois ennen kuin aloin odottaa toista. Viimeisillään painoin kuitenkin 120kg. Nyt painan vaihdellen 99-101kg (25v), mutta en meinaa saada painoa pysyvästi sadan alle.
Sen olen huomannut, että laihdutus on kaikkea muuta kuin helppoa. Ei se tosiaan ole vain "syö enemmän kuin kulutat". Itselläni selvästi stressi ja hormonit vaikuttavat laihdutukseen paljon. Esim. Imetysaikana en koskaan ole saanut kiloja pois yrittämälläkään, mutta heti kun kuukautiset imetyksen loputtua palasi alkoi kiloja tippumaan.
Joten itse en stressaa laihduttamisesta.Yritän vain liikkua ja syödä terveellisesti. Ja esim alkoholi kerää minulle heti nestettä. Pari punaviinilasia ja painoa on viikon ajan n. 2-3kg normaalia enemmän, joten nykyään juon korkeintaan 2x kuussa sitä viiniä, muuta en ollenkaan. Olen 172 pitkä.
Mitenkä nyt kun olen tavotteessani? Kuinka pidän painon nyt tässä ja mitenkä psyyke nyt tasapainoon?
Ei mitään ylipainoisia vastaan, mutta syytättekö te oikeasti ylipainostanne jotain suklaan himoa?
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:56"]Samaa mieltä. Laihduttaminen on sairaan helppoa. Saavutetun painon pitäminen sen sijaan ei todelkakaan ole.
[/quote]
Onhan se helppoa, laskee syömänsä kalorit eikä syö mitään ylimääräistä suklaata, pullaa, tms. Vähän työlästä se voi tietysti olla.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:47"]
Ei mitään ylipainoisia vastaan, mutta syytättekö te oikeasti ylipainostanne jotain suklaan himoa?
[/quote]
Ylipainoiset: katsokaa peiliin. Suklaanhimo ei tyydyty suklaalla. Siitä tulee kierre. Helpompi olisi hankkia itsekuria. Sinä voit pättää vartalostasi, jos vain haluat.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:55"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:47"]
Ei mitään ylipainoisia vastaan, mutta syytättekö te oikeasti ylipainostanne jotain suklaan himoa?
[/quote]
Ylipainoiset: katsokaa peiliin. Suklaanhimo ei tyydyty suklaalla. Siitä tulee kierre. Helpompi olisi hankkia itsekuria. Sinä voit pättää vartalostasi, jos vain haluat.
[/quote]
Itsekurilla ei suklaanhimosta pääse.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:57"][quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:55"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 09:47"]
Ei mitään ylipainoisia vastaan, mutta syytättekö te oikeasti ylipainostanne jotain suklaan himoa?
[/quote]
Ylipainoiset: katsokaa peiliin. Suklaanhimo ei tyydyty suklaalla. Siitä tulee kierre. Helpompi olisi hankkia itsekuria. Sinä voit pättää vartalostasi, jos vain haluat.
[/quote]
Itsekurilla ei suklaanhimosta pääse.
[/quote]
Ei itsekurilla tupakanhimostakaan pääse, mutta itsekurilla voi silti lopettaa tupakoinnin.
En allekirjoita. Laihtuminen on teoriatasolla todella helppoa. Kaloreiden lasku ja vastaava, naurettavan helppoa! Mutta se tunteiden skaala minkä ihminen käy läpi laihduttaessa on täysin eri juttu. Itse entisenä ylipainoisena, nykyisenä anoreksian kanssa taistelevana voin sanoa, että laihdutus voi olla kaikkea muuta kuin helppoa.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:40"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:39"][quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 08:34"] Herkkujen himo ei todellakaan lähde, vaikka kuinka kauan olisi terveellisellä ruokavaliolla. Mä olen monet kerrat saanut itseni ihannepainooni, mutta silti olen koko ajan himoitsenut tiettyjä ruokia, herkkuja ja isompia annoksia. Ikinä se se tunne, että haluan syödä enemmän tai herkkuja, ei ole lähtenyt pois. [/quote] Kyllä makeanhimo lähtee oikeanlaisella ruualla. [/quote] Kerropa sitten mikä on se oikeanlainen ruoka? Mua kiinnostaa ihan tosissaan?
[/quote]
Makeanhimo lähtee kasvispainotteisella vähän hiilareita sisältävällä ruokavaliolla, jossa syödään proteiinia n.1g/tavoitepaino ja energia saadaan rasvasta.
[/quote]
Ei lähde. Himo suklaaseen on ja pysyy. Ja kun tulee päänsärky suklaan puutteesta niin siinä vaiheessa viimeistään on helpompi luovuttaa.
[/quote]
Oletko edes kokeillut?