Venäjä halajaa 1914 rajoja takaisin...

Vierailija

31.01.2015 | 04:00

joko alkaa Nato houkuttaa ottaen huomioon Venäjän nykyisen aggressiivisen geopolitiikan.

Venäjän vuoden 1914 rajat halutaan takaisin – Suomalaistutkija: ”Huolestuttava ilmiö”

Venäjän tsaari Nikolai II hallitsi vuosina 1894-1917.

Julkaistu: 31.1.2015 5:20

Venäjän johdolle läheinen ajatushautomo RISI haluaa palauttaa Venäjän keisarikunnan vuoden 1914 rajat, väittää RISI:n entinen analyytikko.

Presidentti Vladimir Putinille läheisessä tutkimuslaitos RISI:ssä puhaltavat vaaralliset tuulet, väittää instituutin entinen analyytikko.

RISI:ssä ajatellaan, että Venäjän tulisi ensin syrjäyttää Valko-Venäjän hallitsija Aleksandr Lukashenko ja sen jälkeen palauttaa Venäjän imperiumin vuoden 1914 rajat. Näin väittää instituutista sen ortodoksisen ja imperialistisen linjan vuoksi lähtöpassit ottanut Aleksandr Sytin. Vielä vuonna 1914 Suomi oli osa Venäjää. Asiasta kirjoittaa amerikkalainen Euraasian asiantuntija Paul Goble Eurasia Daily Monitor -lehdessä.

Vielä vuoteen 2009 asti RISI oli virallisesti osa Venäjän ulkomaan tiedustelupalvelu SRV:tä. RISI:ä johtaa entinen SRV:n kenraaliluutnantti Leonid Reshetnikov. RISI:n uskotaan olevan lähempänä Kremliä kuin monen muun ajatushautomon. Entinen KGB-upseeri Vladimir Putin ymmärtää todennäköisesti hyvin toista entistä neuvostoupseeria Reshetnikovia ja hänen ajatuksenjuoksuaan, kirjoittaa Goble.

Tutkijatohtori Jussi Lassila Aleksanteri-instituutista kertoo kuulleensa RISI:stä samansuuntaisia väitteitä. Hänen mukaansa instituutissa velloo Venäjän imperiumin ja tsaarinajan valkoupseerien palvonta, joka on nyt päässyt erityisesti uuden johtajan Reshetnikovin aikana kukoistamaan. Tutkijatohtorin mukaan entisen analyytikon väitteisiin pitää kuitenkin suhtautua jossain määrin varauksella. Hän ei tunne Sytinin taustoja, mutta entisen analyytikon katkeruus on hänelle tuttua.

– Tietenkin pitää pitää mielessä, että Venäjällä on tyypillistä, että entiset alaiset, joilla on mennyt sukset ristiin entisen työnantajansa kanssa, antavat heidän kuulla kunniansa. Mukana voi olla henkilökohtaista kaunaa ja katkeruutta, Lassila huomauttaa.

Lassilan mukaan RISI:ä tulisi toisaalta seurata, mutta ottaa samalla huomioon laitoksen kyseenalainen uskottavuus.

– Mukana on aika paljon myös huuhaata. Kun RISI tuli Suomeen, dosentti Bäckman (Johan) oli RISI:n edustajana Suomessa. Olen ymmärtänyt myös, että Venäjän Suomen-suurlähettiläs on suhtautunut erittäin kriittisesti koko puljuun, Lassila muistuttaa.

Kyseinen ajatushautomo pyrkii olemaan korkeatahoinen ja virallinen presidentin edustaja, mutta se on todellisuudessa yksi monista Venäjän presidentin neuvonantajista, Lassila sanoo. Tutkijatohtorin mukaan Ukrainan tilanne on antanut kuitenkin RISI:n kaltaisille nationalistille imperiuminhaikailijoille enemmän tilaa.

– Silloin heillä on paljon enemmän vaikutusvaltaa kuin heidän tosiasiallinen kannatuksensa on, Lassila pohtii.

Kuunnellaanko heitä Venäjän johdossa? – Varmasti muiden joukossa. Tässä tilanteessa heidän painoarvonsa on enemmän esillä kuin aiemmin. RISI ei ole ainoa tämäntyyppinen asiantuntija, siellä on monta eri toimijaa, joka haluaisi ottaa kunnian imperiumin palauttamisesta, Lassila vastaa.

Tutkijatohtorin mukaan ajatushautomon yhteys turvallisuuspalveluun antaa sille kuitenkin väistämättä jonkinlaista vaikutusvaltaa.

– Mutta eivät he niin vaikutusvaltaiseen asemaan ole päässeet kuin he antavat esittää. Kremlillä on hyvin paljon erilaisia neuvonantajia ja on tunnettua, että he jakaantuvat liberaali–äärikonservatiivi–nationalisti -sektorille. Nyt on paljon puhuttu, että hyvin konservatiiviset vaikuttajat ovat saaneet näkemyksiään esille. He myös paljon yrittävät ottaa kunniaa sellaisesta, mihin heillä ei välttämättä ole osaa, eikä arpaa, Lassila sanoo.

RISI:n väitetyt ajatukset ovat kuitenkin ilman muuta huolestuttava ilmiö, Lassila arvioi.

– On huolestuttavaa, että noin korkean statuksen toimija esittää tällaista, mutta toisaalta se vie itseltään mattoa alta, ettei sillä ole aitoa uskottavuutta. En tiedä, kuinka vakavasti tuollaiseen toimijaan voidaan suhtautua.

Haaveet keisarikunnan rajojen palautuksesta yleisiä

Tutkijatohtorin mukaan se, että Venäjä todella lähtisi palauttamaan rajojaan entisen imperiuminsa malliin, on hyvin kaukainen haave.

– Putinin tukikin on enemmän passiivista tukea. Pikemminkin toivotaan, että jonkinlainen vakaus säilyy ja kun muita vaihtoehtoja ei ole, pitää tukea Putinia.

Se, että Venäjän hallinto haluaisi eroon Valko-Venäjän nykyjohtajasta, ei ole Lassilan mukaan uusi ajatus. Putin voisi yrittää puuttua tilanteeseen, jos Valko-Venäjällä alkaisivat hallinnonvastaiset mellakat, tutkijatohtori uskoo.

– Sitten Venäjä voisi reagoida samalla tavalla kuin on nähty Ukrainan tapauksessa. Valko-Venäjä on Venäjän viimeinen liittolaisvaltio Euroopassa. Venäjä voi todeta, että sillä on tällainen etupiiri, vasallivaltio siellä.

Lassila muistuttaa, että haaveet keisarikunnan Venäjän rajojen palauttamisesta ovat Venäjällä yleisiä, koska jopa duuman edustajat ovat esittäneet tällaisia ajatuksia. Hän muistuttaa, että duumassa kuitenkin tehdään tätä nykyä mitä järjettömämpiä lakialoitteita. Paul Goblen mukaan niiden valtioiden, jotka olivat kerran osa Venäjän imperiumia, pitäisi olla huolissaan.

Pitäisi meidän olla huolissamme, tutkijatohtori Jussi Lassila? – Kyllä Ukrainan tapaus pistää miettimään, että voisiko näin olla. Mutta itse näen Ukrainan tilanteen vain Ukrainaan liittyvänä. En usko, että Venäjä olisi mihinkään hyökkäämässä, vaikka sen pommikoneet olisivat missä.

Vastaa

Tapahtumat

Venäjä halajaa 1914 rajoja takaisin...

Kommentit (102)