lapset ja suhde, kokemuksia?

Kyselisin täällä että onko kellään samantyyppistä kokemusta. En oikein tiedä mitä ajattelisin, oikein ei ole aikaa ajatellakaan enää.

Olen 2 alle kouluikäisen lapsen äiti ja odotan kolmatta lasta. Olen kolmekymppinen kuten miehenikin, ts tällä hetkellä ex-mieheni. Meillä on ensimmäisen lapsemme vauva-ajoista lähtien ollut on-off- suhde, joka menee aina niin että ensin mies lähtee yllättäen, juuri meillä menee mielestäni todella hyvin ja olen lakannut epäilemästä että hän enää ikinä lähtisi. Ja palaa sitten kun aikaa on kulunut ja olen ottanut hänet meille vierailemaan lasten takia. Pikkuhiljaa olemme aina päätyneet takaisin yhteen. Rakkautta minun puoleltani on riittänyt ja olen luullut että hänenkin koska hän on todella huomaavainen ja läsnäoleva kun on meidän kanssamme. Mutta sitten aina yllättäen hän lähtee pitkiksi ajoiksi kokonaan, ei pidä mitään yhteyttä ei minuun eikä lapsiinkaan.

Nyt olemme erossa, olen tietysti taas päättänyt etten ota häntä enää takaisin. Nyt on kulunut kk siitä kun hän lähti ja vaikka itse olen niin vihainen etten haluaisi kuulla enkä nähdä häntä enää ikinä niin lapset kaipaavat. Kyselevät ja vastaan että kyllä isi sitten taas tulee.

Tiedän että olen tehnyt typerästi uskoessani häneen. Hän ei tunnu erottavan minua lapsista eli hänen mielessään on joko perheensä kanssa tai ei. Siksi hän ei näe lapsia ellei sitten minuakaan. On vaikea pitää hänet erillään minusta ja samalla antaa hänen tavata lapsia. Lapset pitävät hänestä ja hän on yhtä huomaavainen lapsia kohtaan kuin minuakin kun on paikalla. Mutta kun ei ole, ei huolehdi meistä mitenkään. Tällä hetkellä ei edes tietäisi vaikkemme olisi maassa tai hengissä. Eli vastuu perheestä on täysin minulla.

Onko kellään kokemusta vastaavasta? En tiedä onko hänellä oikeasti mitään tunteita lapsiakaan kohtaan vai näytteleekö hän vain välillä. Näissä väleissä, kun olemme erossa, hän on joko sinkkuna tai seurustelee muiden naisten kanssa. Ei petä koska jättää minut aina ennen kuin on muiden kanssa. En tiedä mitä tekisin jatkossa, haluaisin että lapset saisivat tavata isäänsä mutta haluaisin itse hänestä irti. Voimia on vähän kun on 2 pientä lasta ja kolmas tulossa. Sinänsä on vaikea vastustaa jos hän pian ehdottaa että tulee "auttamaan".