Onko neljännen kielen aloittaminen lukiossa jo liikaa (opettajaksi tähtäävä)?
Lapseni aloitti kolmosella englannin, seiskalla ruotsin, kasilla valinnaisena saksan ja nyt aikoo noiden muiden lisäksi lukea lukiossa vielä venäjää. Kielet on sujuneet hyvin ja useinmiten arvosana on ollut 9 (kaikkien aineiden keskiarvo noin 8,5). Lapsi ei ole intohimoinen kielien lukija, oppii vain niitä suht helpolla vaivalla. Hänellä on mielikuva, että mitä enemmän kieliä sen parempi tulevaisuudessa. Niin varmasti onkin, mutta onko se sen arvoista? Lapsi aikoo lukea opettajaksi. Onko usean kielen saman aikainen opiskelu lukiossa liian raskasta ja muut aineet jää jalkoihin? Itse en ole lukiota käynyt enkä tiedä yhtään käytäntöjä miten niitä siellä luetaan.
Kommentit (21)
Jos kurssien kanssa ei tule päällekkäisyyksiä niin ei ongelmaa. Lisäksi voi kirjoittaa vaan yhden tietyn oppimäärän kielen kerrallaan. itse kirjotin enkun, ruotsin, ranskan ja venäjän - tosin kävin lukion neljässä vuodessa niin onnistui helpommin.
Jos kielten oppiminen on hänelle helppoa (ei kulu paljoa aikaa päättämiseen) niin ehdottomasti kannattaa! Opettajalle hyödyllistä, yliopistolla voi jatkaa kaikkien opintoja ja on sitten pätevä monen eri oppiaineen opettamiseen.
Luota lapseen (jos enää voi lapseksi sanoa), kyllä tuon ikäinen osaa jo itse tehdä omat ratkaisunsa ja pohtia mikä on järkevää.
Mitä useamman kielen lapsesi jaksaa opiskella, sitä paremmat työllistymismahdollisuudet kieltenopettajana. Kannattaa kyllä sitten valita yliopistossa englanti pääaineeksi, koska se työllistää parhaiten. Sivuaineena sitten ruotsi ja toisena sivuaineena saksa tai venäjä.
t. kielten ope yliopistosta
Tässä hyvin tiivistettynä: https://saukkorauta.files.wordpress.com/2012/10/2012-10-06.jpg
Riippuu opiskelijasta. Minulle suomi+enkku+ruotsi oli liikaa. Lapsellani taas on jo yläkoulussa 6 kieltä (suomi, kolmosella+viidennellä alkaneet pitkät, seiskalla alkanut ruotsi ja kasilla alkaneet 2 lyhyttä).
Jos käy niin että päättää vielä vaihtaa toiveammattia, niin vaikea keksiä alaa missä ei kielitaito auttaisi. Jos ei muuten, niin moni palkkaa mielellään yritykseensä kielitaitoisen työntekijän ja se voi olla ratkaisevakin tekijä tasavertaisten hakiessa samaa paikkaa.
Itse kävin englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja espanjan tunneilla samanaikaisesti lukiossa. Jos kielipäätä ja innostusta riittää, niin mikä ettei. Monet kielet usein tukevat toisiaan. Voihan opiskelun aina lopettaa, jos tuntuu ettei jaksa enää. Mistään kielestä ei ainakaan ole haittaa tulevaisuutta ajatellen!
Ei toi mikään ongelma ole jos yhtään kieltenopiskelusta tykkää. Itekkin selvisin kunnialla 4 kielestä vaikka yleisesti toi kieltenopiskelu on ollu mulle tosi hankalaa.
Monethan aloittaa lukiossa kolmekin uutta kieltä.
Jos tykkää kielistä, on päätä ja jaksaa tehdä töitä, no problem. Meillä yläkoululaisella jo neljä vierasta kieltä (kaksi pitkää) ja lukiossa ottaa vielä yhden lisää. Kymppejä kaikki. Tottakai on paremmat työllistymismahdollisuudet: jos viivalla on kaksi muuten tasapäistä hakijaa johonkin duuniin mutta toinen osaa auttavasti kolmea ja toinen hyvin kuutta kieltä niin jälkimmäinen valitaan mitä todennäköisimmin. Ei nykyään enää se pelkkä enkku ja virkamiesruotsi ole kovin suuri saavutus vaan pikemminkin itsestäänselvyys, tai ainakin sen enkun hallinta.
Ehdottomasti kannattaa, jos "kielipäätä" löytyy ja kielet kiinnostavat. Itse opiskelin neljää kieltä lukiossa ja olen nykyään kieltenope, tosin itse tyhmästi jätin saksan ja ranskan opinnot ylipistossa ja keskityin englantiin ja ruotsiin. Ja tosiaan missään ammatissa kielten osaamisesta ei ole haittaa, eli järkevää on vaikkei päätyisikään välttämättä opettajaksi.
Tyttäreni lukee lukiossa englannin ja ruotsin lisäksi saksaa, ranskaa, espanjaa ja latinaa. Tuolla latinalla ei tosin tule varmastikaan niin paljon käyttöä, kun sitä ei äidinkielenä missään puhuta, mutta hän aloitti sen opiskelemisen ihan silkasta mielenkiinnosta kieliä kohtaan. Hän on siis aina ollut perheemme kääntäjä ja sanakirja, kun taas minä ja mieheni olemme kummatkin niin huonoja kielissä ettei paljon huonommin voisi osata... Eli kannattaa ehdottomasti jos motivaatiota ja innostusta löytyy! Kielitaito on valttikortti työnhaussa, esim. lukiolaisetkin kun hakevat kesätöitä niin kahviloissa ja turistikohteissa arvostetaan varmasti työntekijöitä, joilta taittuu perus enkun lisäksi näitä muita suuria maailmankieliä. :-)
Ei ole liikaa. Mulla oli juuri samoin paitsi venäjän tilalla ranska. Ranska jäi kyllä sitten tosi heikoksi, kun luin sitä vain lukiossa. Toki ihan hauskaa kun esim. ääntämissääntöjä muistaa.
Voihan sitä venäjää kokeilla vaikka yksi tai kaksi kurssia ja sitten päättää. Itse oon kyllä tykännyt.
Ap, lapsesi on ihan normisettiä. Meitä englantia, ruotsia ja kahta lyhyttä kieltä lukiossa lukeneita on vaikka kuinka paljon. Tai ainakin oli vielä parikymmentä vuotta sitten. Nykyäänhän tiettävästi lapset valitsevat yhä vähemmän muita kieliä kuin englantia. Lapsesi on kuitenkin hyvä kielissä, joten miksi ei. Lyhyt lukiossa alkava kieli ei edes ehdi olla kovin vaativa. Jos on hyvä muissakin aineissa, niin ihan hyvin voi siinä rinnalla lukea myös kaikki syventävät ja soveltavat kurssit reaaliaineista tai sitten luonnontieteitä ja matematiikkaa.
Tuo on ihan normaali setti jos kielistä pitää ja ne sujuu. Siitä vaan.
t. ENG-RU-SA-RA vm-92
Ei mitään erikoista. Jos pitää kielistä niin siitä vaan! Harmittaa itseä ainakin julmetusti kun ei tullut opiskeluta vaikka saksan alkeita kouluaikana.
Kiitos kommenteista. Kyllä mä taidan nyt näiden perusteella tukea lasta. Itselle kielten opiskelu oli niin työlästä, enkä vain voi ymmärtää ettei lapsi sen taakan alle välttämättä muserrukaan :). Ja tosiaan, kesätöitäkin hakiessa asiakaspalvelusta voi hyvinkin olla etua niistä venäjän alkeistakin (vaikka tällä hetkellä ei niin venäläisiä Suomessa liikukaan).
Nuoremmallekin lapselle on tullut juuri eteen valinnaisten valinta eteen kasi-luokalle. Kielistä vaihtoehtoina on ranska, saksa ja venäjä ja teini pohtii kovin mistä kielestä voisi olla eniten hyötyä (ei ole vielä keksinyt mihin ammattiin tähtää). Vähän näyttäisi kallistuvan venäjän suuntaan kun sisaruskin aloittaisi sen samaan aikaan lukiossa, mutta...
Mitä mieltä te olisitte? Saksa, ranska vai venäjä?
ap
Ranska,koska ranskaa puhutaan enemmän kuin saksaa ja venäjää
Itse luin lukiossa neljää eri kieltä (kirjoitin kolme joista saksan ja englannin pitkänä ja ruotsin keskipitkänä) koska tiesin jo silloin että haluan jossain vaiheessa maailmalle. Sen vuoden jälkeen lähdin vaihto-oppilaaksi saksaan ja opin oikeesti puhumaan kieltä. Kielten opiskelu oikeesti kannattaa ja kyllä ne on valtti nyt ja tulevaisuudessa työpaikkoja haettaessa. Nyt lähes 10 vuotta myöhemmin siitä kun olin lukiolainen, voin ylpeänä sanoa puhuvani 4 kieltää sujuvasti, auttavasti ruotsia sekä espanjan alkeet ja halu on kova oppia vielä ranskaa. Ja sain ensimmäisen työpaikan päätyökielenä ei englanti tai suomi ;) Kielten osaaminen avaa ovia!
Venäjä, Ranska vai Saksa ylimääräiseksi kieleksi? Saksa ja Ranska on eurooppalaisia kieliä joiden osaaminen tuo paljon mahdollisuuksia työskennellä/mennä yliopistovaihtoon kyseisiin maihin, Venäjän osaamisesta taas Suomessa viennin parissa voi olla jopa eniten hyötyä.
Ei ole.
Itse luin aikoinani jo ruotsin, enkun, saksan, ranskan, venäjän.
Omat lapseni on toinen alakoulussa - kolme kieltä ja yläkoulussa vielä yksi ja toine yläkoulussa - kaksikielinen enkku/suomilinja, ranska a-kielenä ja yksi luhyt kieli.
Eihän tuossa ole mitään erikoista. Jos hän tähtää kieltenopettajaksi, ei kannata yliopistossa opiskella mitään kovin eksoottista kieltä. Pääaineeksi jokin varma kieli, ja sivuaineeksi toinen. Enkku+ruotsi - yhdistelmä on varma, toisin kuin vaikkapa venäjä+espanja.