Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhteiden kertakäyttökulttuuri
11.11.2021 |
Koetko sinä, että nykyään rinnalle kaivataan aina vain "joku" ja tämä henkilö korvatan tasaisin väliajoin uuteen? Koetko, että sillä on suuressa osassa suhteissa mitään väliä kuka se toinen henkilö on, kun usein suhde kaatuu ensihuuman hupenemiseen?
Itse koen sen ironiseksi, että parisuhteet ovat kuumimmillaan silloin kun osapuolet tuntevat toisensa mahdollisimman huonosti. Kun opitaan tuntemaan toinen, "rakkaus" haihtuu kuin taikaiskusta.
En syytä tästä ketään, kuhan kerron kokemuksestani. Naisena huomaan ahdistuvani siitä, kuinka moni mies heti suhteen loputtua hankki pikemmiten "laastarin" korjaamaan haavoja. Minusta tuntuu siltä kuin se häpäisisi sekä ex-suhteen että sen uuden naisen. Usein kiire on niin kova että kirjaimellisesti otetaan ensimmäinen joka kävelee vastaan. Myös minun isäni teki tätä eron jälkeen - seuraavan parin vuoden aikana oli useampi nainen, aina oli kuulemma löytänyt "onnen" senhetkisestä naisesta.
Minusta tuntuu siltä, että isä käyttäytyi paitsi epätoivoisesti myös häpäisi sen perheonnen mitä meillä oli. Tietysti toimi näin siksi että oli niin rikki (erosta sekä alkoholismista). Olen kuitenkin tehnyt sen havainnon, että 30 ikävuoden nurkilla on vaikea löytää ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti odottaisivat sopivaa sen sijaan että sarjaseurustelisivat ihan-ok tyyppien kanssa.
Tuntuu siltä, että kukaan ei enää edes uskalla yrittää ns. loppuelämän suhdetta. Niilläkin, jotka sitä etsivät, on todennäköisesti ennen minua "sillä aikaa" nainen jonka kanssa ei aiota mennä naimisiin mutta jonka kanssa seurustellaan jottei tarvitsisi olla yksin. Minusta tämä on aika surullista.
Kommentit (28)
Enpä tiedä. En ole yli kymmeneen vuoteen yrittänyt mitään suhdekuvioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut vähän samaa. Monet miehet ovat olleet jo raivaamassa tilaa asuntoonsa yhteenmuutto mielessään, vaikka oltaisiin tavattu vasta pari kertaa eikä edes keskusteltu mistään henkilökohtaisemmista asioista. Lyhytnäköistä toimintaa, vaikka en edes olisi varsinaisesti mikään "laastari".
Vierailija kirjoitti:
Jotkut pariutuvat loppuelämäkseen, toiset parittelevat ja pariutuvat useiden kanssa ja jotkut eivät parisuhteile koskaan. Mikään ei koskaan ole hyvä.
..tai ehkä se riippuu henkilöstä, mikä on hyvä?
Vierailija kirjoitti:
Minusta näyttää siltä, että tämä parisuhteiden kertakäyttökulttuuri on alemaan sosiaaliluokan ilmiö. Itselläni ei ole siitä maailmasta kokemusta. Paitsi tämän palstan kautta.
Kyllä tuo vähän sitä on. Duunarien juttu tämä vakipano -ajattelu, kun ei muuhun kyetä. Ja kaikki inhoaa sisimmässään itseään.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut vähän samaa. Monet miehet ovat olleet jo raivaamassa tilaa asuntoonsa yhteenmuutto mielessään, vaikka oltaisiin tavattu vasta pari kertaa eikä edes keskusteltu mistään henkilökohtaisemmista asioista. Lyhytnäköistä toimintaa, vaikka en edes olisi varsinaisesti mikään "laastari".
Itse naisena en menisi enää naimisiin enkä muuttaisi miehen kanssa samaan asuntoon. En ala ilmaiseksi kokiksi ja siivoojaksi. Ja jos mies on ilkeä pääsee nopeammin siitä eroon, kun on omat asunnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut vähän samaa. Monet miehet ovat olleet jo raivaamassa tilaa asuntoonsa yhteenmuutto mielessään, vaikka oltaisiin tavattu vasta pari kertaa eikä edes keskusteltu mistään henkilökohtaisemmista asioista. Lyhytnäköistä toimintaa, vaikka en edes olisi varsinaisesti mikään "laastari".
Itse naisena en menisi enää naimisiin enkä muuttaisi miehen kanssa samaan asuntoon. En ala ilmaiseksi kokiksi ja siivoojaksi. Ja jos mies on ilkeä pääsee nopeammin siitä eroon, kun on omat asunnot.
Eikä tarvitse nähdä miehen sukulaisia eikä kavereita. En halua nähdä myöskään mitään määräilevää ja arvostelevaa anoppia, on kivempaakin tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut vähän samaa. Monet miehet ovat olleet jo raivaamassa tilaa asuntoonsa yhteenmuutto mielessään, vaikka oltaisiin tavattu vasta pari kertaa eikä edes keskusteltu mistään henkilökohtaisemmista asioista. Lyhytnäköistä toimintaa, vaikka en edes olisi varsinaisesti mikään "laastari".
Itse naisena en menisi enää naimisiin enkä muuttaisi miehen kanssa samaan asuntoon. En ala ilmaiseksi kokiksi ja siivoojaksi. Ja jos mies on ilkeä pääsee nopeammin siitä eroon, kun on omat asunnot.
Mukava valehdella itselleen🥱
mies53v
Alue: Aihe vapaa
Ei vaadi vaivaa, jos ihminen on oikea. Me tiedettiin kahdessa viikossa että tämä on se oikea, ei mitään vaikeutta sitoutua, ja hyvä on 15 v myöhemminkin.
Kun tyyppi on väärä, sitoutuminen on vaikeaa luopumista, ja vähän kaikki vaatii vaivaa ja kompromissia. Ei pidä tyytyä väärään, ero tulee kumminkin, ja ellei tule, niin onneton elämä.