2v lapsen ja isän tapaamiset kun isä ei hoida "hommiaan"

Eli meillä on kaksi vuotias tyttö ja olemme eronneet tytön ollessa puolivuotias. Lapsen isästä ei koskaan kuulu mitään, ei IKINÄ kysy lapsen kuulumisia, laita tekstareita, soita miten on mennyt jne. Joskus lapsi oli isällään kerran kuussa, sitten kerran kahdessa kuussa, nyt viimeksi oli kolmen kuukauden väli. Isästä ei siis kuuluu koko tuona kolmena kuuna mitään kuin vasta sitten kun haluaa tytön luokseen. Enhän minä voi tapaamisia kieltää isältä, mutta tuntuu kauhealta antaa lapsi "tuntemattoman" miehen matkaan kun eivät ole edes puhelimessa jutelleet tai ei edes muista kuka hän on. Viimeksi kun lapsi tuli kaksi kuukautta sitten isältään itki hysteerisesti iltaisin eikä halunnut että jätän häntä yksin. Mitä teen kun isä haluaa taas lapsen yöksi pitkän tauon jälkeen?

Mitä ylipäätänsä olette tästä mieltä? Isä ei koskaan voi auttaa jos apua tarvitsee, elarit maksaa, myöhässä yleensä mutta maksaa. Jos apua tarvitsee vaikka uusien kenkien ostoon tai vaipat/ruoat loppumassa ja rahat vähissä niin vastaus on aina sama, ei. Hoitoapuakaan ei nykyään enää tule joten en edes kysy. Onko minulla velvollisuus antaa lasta enää isälleen vai voinko kieltää tapaamiset? Tuntuu että lapselle parempi jos isä ei enää edes olisi hänen elämässään.