Lue keskustelun säännöt.
Minä järjestäisin vanhusten kotihoidon näin
27.01.2015 |
Vanhuksilla on välillä liian paljon tavaraa ja iso asunto. Kotihoidolla ei ole resursseja eikä työntekijöillä tahtoakaan huolehtia tästä kaikesta. Kotihoidon ehtona olisi, että kotiin järjestetään yksiötä vastaava tila, jossa kaikki toiminnot tapahtuvat. Ruokailu, nukkuminen ja lähellä wc. Ruoka toimitettaisiin joko mm pakasteina tai päivittäin. Työskentelyvälineissä täytyisi olla jokin standardi, ettei tarvitsisi iänikuislla siivousvälineillä jynssäillä. Matot pois. Vaippoja olisi pakko käyttää jos muuten lorottaa lattioille ja tupakoida ei saisi sisällä, jotta hoitajalla olisi jotenkin inhimilliset olosuhteet. Wc-tilat ovat välillä ongelmallisia. Kerran viikossa voisi vanhus käydä yhteiskuljetuksella saunomassa tai pesulla ja virkistäytymässä. Siellä olisi myös hiustenleikkuut ja jalkojenhoito ym samalla. Lääkkeiden jako mukaan ehkä myös ja likainen pyykkipussi vaihtuisi puhtaaseen, edellisellä kerralla pestäväksi jätettyyn. Kotona kuvayhteys, joka aukeaisi automaattisesti tarkistamaan, että miten keittiössä on sujunut, onko syönyt, ottanut pakastimesta seuraavan ruoan sulamaan, ottanut lääkkeensä jne.
Parempi olisi, jos vanhukset muuttaisivat sivuasuntoon sukulaistensa luokse asumaan! Työnä vanhusten hoitaminen on ikävä kyllä suorittavaa ja tylsää ja sitä on jotenkin muutettava tehokkaammaksi, niin ettei vanhus itse joudu opiskelemaan mitään uutta, esim tuosta kuvayhteydestä. Tarjotaan valmis ratkaisu ja jos se ei tunnu omalta, niin sitten hoitakoot sukulaiset! Kakki aikaa vievä yksilöllinen hössöttäminen karsittaisiin pois ja vanhus velvoitettaisiin hakemaan virkistystä kodin ulkopuolisista palveluista. Inhimillisyys löytyy niistä ihmisistä, jotka välittävät tuntemastaan vanhuksesta. Kotihoito järjestää vain ammattimaista apua itselleen helpommalla tavalla. Jos sopeutuu pienennettyyn arkeen, voi palvelu tuntua silti tyydyttävältä.
Kommentit (34)
En pakottaisi vanhuksia elämään pienissä tiloissa. Mielestäni toiminta olisi epäinhimillistä.
Hyvätuloiset vanhukset maksavat todella suuren summan kotihoitajien käynneistä.
Alzheimeria sairastava iäkäs isäpuoleni asuu edelleen kotona. Hän on hyvässä fyysisessä kunnossa ja kävelee viisi kilometriä päivässä, mutta hänen muistinsa on lähes olematon. Mielestäni on erittäin hyvä, että hän saa edelleen asua tutussa ja turvallisessa kodissa.
Ystävälliset kotihoitajat laittavat hänelle silmätipat ja lämmittävät ruoat. Vaatteet ja liinavaatteet pestään (minun mielestäni, koska olen neuroottinen pyykkääjä) melko harvoin. Siivouksen hoitaa ulkopuolinen yritys. Erikseen palkattu kotihoitaja pesee isäpuolen suihkussa alkuviikosta. Palvelutalossa on saunapäivä loppuviikosta. Mukavaa, että hänen puhtaudestaan huolehditaan.
Omaiset asuvat satojen kilometrien päässä, joten onneksi kotipalvelu hoitaa häntä hyvin. Pyykkään aina pari koneellista vieraillessani isäpuolen luona. Toisinaan kävelemme kauppaan ostoksille. Painavimmat ostokset (mehut, mehukeitot jne.) toimitetaan isäpuolelle kaupasta.
Hyvätuloiset maksavat omat menonsa, mutta pienituloiset elävät yhteiskunnan tuella. Kuten aiemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunnan pitää maksaa kunkin tarvitsema hoiva tasapuolisesti. Omaisuus ei saa kulua hoitoon, sillä sitten alkaa olla yhä enenevissä määrin varattomia vanhuksia, joita perilliset eivät viitsi edes perinnön toivossa käydä katsomassa.
"Minusta yhteiskunnan pitää naksaa yhtä paljon rikkaankin vanhuksen hoidosta. Mitä järkeä kenenkään olisi muuten säästää yhtään mitään. Olisi pakko myydä kaikki hyvissä ajoin ja antaa rahat perillisille. Kauheaa, että joutuisi tyhjätaskuksi sossupummiksi ryhtyä, ettei säästöt mene hoitoihin. Sitäpaitsi rikas on niitä sossun tukia kustantanut toisin kuin köyhä."
Näin se nykyään meneekin. Niillä joilla on rahaa ja realisoitavaa omaisuutta ostavat palvelut ja nauttivat vanhuudesta.
Köyhät ja varattomat on lähes oman onnensa nojassa tai sukulaisten armoilla, vain lääketiett.palvelut tarjotaan, mutta kaikki muu, mitä monet vanhukset tarvitsevat arjessa on ostettava yksityisesti. Kunnat kyllä osoittavat ostopaikan, mutta ne ovat yksityisiä. Esim. siivous 35 e/h, pyykinpesu jne.
Taidan valita obasuten: kapuan vuorelle kuolemaan. Tai ehkä esikoiseni tradition mukaisesti suostuu minut sinne kantamaan kun en enää yksin pärjää.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 13:31"]Vanhus kokee kodiksi sen paikan, jossa on suuren osan elämäänsä viettänyt. Monella se on se iso perheasunto, johon muutettiin, kun lapset oli pieniä. Se on sittemmin jäänyt liian isoksi, kun lapset ovat lähteneet maailmalle ja puoliso kuoli. Jos siitä viedään johonkin yhden huoneen yksiöön, niin se ei ole sille vanhukselle enää se koti, jonka hän itse mieltää kodiksi.
[/[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 15:28"]Yhteiskunnan pitää maksaa kunkin tarvitsema hoiva tasapuolisesti. Omaisuus ei saa kulua hoitoon, sillä sitten alkaa olla yhä enenevissä määrin varattomia vanhuksia, joita perilliset eivät viitsi edes perinnön toivossa käydä katsomassa.
[/quote]
Jos ihmisellä on omaisuutta niin totta helvetissä se käytetään hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki minun tuntemani ja sukuni vanhukset ovat myyneet ison perheasunnon pois ja muuttaneet keskustaan kaksioon asumaan palvelujen lähelle, kun ikää on alkanut tulla tarpeeksi.
En tunne yhtäkään ihmistä, jonka kotiin saisi jonkin sortin sivuasunnon vanhusta varten. Kaikki työkaverini asuvat tavallisissa perheasunoissa lähiöissä.
Aloituksessa on monta hyvää ajatusta, joita kehittämällä voisi saada aikaan hyvän lopputuloksen.
Ap ei näköjään tiedä, että ei kotipalvelulle kuulu siivous. Sitä varten on sitten erikseen joku muu - jos on . Jo nyt on olemassa kuljetuksia kaukaa sivukyliltäkin pari kertaa kuukaudessa kirkonkylän palvelutaloon. Sieltä löytyy sitten niin kampaaja kuin jalkojenhoitaja - jos löytyy.
Monelle vanhukselle nimenomaan kotona tehty ruoka on tärkeää. Varsinkin maalla voi olla oman maan perunat (jotka pitää keittää kuorineen) , omasta järvestä pyydettyä kalaa, 'itse' pyydettyä riistaa ja sellaista. Ennen kotiavustajat laittoivat myös ruokaa. Ei se ole muusta työajasta poissa, sillä siinä samalla ruokaa laittaessa voi jutella paljon muustakin. Ja yhtä tärkeää kuin kouluissa, on myös se ruuanvalmistuksessa tuleva tuoksu ja ruuan tuoreus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskailen juuri saman asian kanssa. Omaiseni haluaa asua kotonaan isossa talossa kaukana maalla. Olen monet kerrat pyytänyt häntä muuttamaan lähelleni asumaan ja vuokraamaan yksiön, koska vapaita on ihan vieressämme. Mutta ei, hän haluaa asua kotona. No se meinaa sitä, että hän valittaa yksinäisyyttään ja sitä, kun kukaan ei ole heti auttamassa. Minulla menee sinne aikaa toista tuntia ajaa. Ja minä ajan sitten häntä auttamassa kerran viikossa, vaikka olisi muutakin tekemistä ja lastenkin kanssa pitäisi olla.
Lapsia syytetään aina itsekkyydestä, mutta miksi ei koskaan puhuta vanhusten itsekkyydestä, kun eivät halua helpottaa sen häntä hoitavan lapsen asemaa ja muuttavan lähemmäs ja pienempään asuntoon. Kaiken pitäisi pysyä samanlaisena, kuin hänellä oli nuorena. Puulämmitys ja nurmikko yhtä hoidettuna, kuin ennen. No kuka ne puut hommaa hänelle ja nurmikon ajaa, kuin se kaukana asuva tyttö.
Toisaalta tiedän kyllä tapauksia, missä lapset eivät ole antaneet äitinsä muuttaa palvelutaloon, koska pelkäävät perinnön hupenevan. Äiti asuu sitten yksin ja on huonolla hoidolla ja sitä haetaan kissojen ja koirien kanssa, kun on muistikatkoksen aikana lähtenyt talvella mustikkaan.
Niin totta, niin totta. Meidän vanhus ei oikein ole tyytyväinen, kun ei näe itse kirjoittamaansa tekstiä. Kissoja on laumaksi asti, mutta näön puutteessa ei saa selvää, mikä niistä on mikä, mutta kissoja pitää silti olla ainakin kymmenen. Perärannalla pitäisi saada asustella loputtomiin, kun on niin nätti maisema - jota ei kylläkään näe, mutta asiasta ei sovi puhua.
Koko suku serkkuja myöden uupuu itsekeskeisen vanhuksen pompottamisiin, mutta kun telkkarissakin sanotaan, että vanhojen pitää saada asua kotonaan, niin kyllähän se on silloin niin...
Laittaisin nyrkkiä pöytään ja sanoisin, että muuttakoon lähelleni jos apua haluaa. Mutta kuka vuokranantaja ottaa hullun kissanaisen vaivoikseen, vaikka kissat onnistuttaisiin karsimaan puoleen? Vainoharhainen taas ei suostu enää uutta siivoojaa edes ottamaan, koska edellinenkin varasti kaiken. Ehkä varastikin, mistäpä sen tietäisi, mutta kun ihminen ei osaa heittää mitään pois eikä siivota jälkiään, siivoustason ylläpito rahallakaan ei ole mahdollista, oli siivooja sitten rehellinen tai ei.
Meillekin tarvittaisiin adult protective services. Vaikka miten yrittäisi kovettaa itsensä, on todella raskasta katsoa vierestä, kun vanhan ihmisen annetaan pilata elämänsä ihan rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 15:06"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 14:52"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 14:41"]
Voihan sen kotihoidon järjestää ihan miten vain jos vanhuksella suinkin on siihen varaa. Tulee yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi kun vanhus maksaa itse joka ainoasta kotona tai esim. palveluasumisyksikössä tarvitsemastaan tarvitsemastaan avusta ja palvelusta (esim. vuokra, lääkkeet, ateriapalvelu, turvapuhelin, kulunvalvonta, siivous, pyykinpesu jne.) sen sijaan, että hän asuisi pitkäaikaishoito-/laitospaikalla jonka maksu kattaa nämä samat avut ja palvelut.
Onko vanhuksen oikea paikka asua kotona, jos hän kaikista maksamistaan avuista ja palveluista huolimatta pelkää olla kotonaan, yksinäisenä ja turvattomana?
[/quote]
Laitoshoitoa puretaan kokoajan eikä sitä ole tarjolla muille kuin sairaille vanhuksille. Esim. tehostetussa palveluasumisesta vanhus maksaa suurimman osan itse, hoitotuki johon tarvitaan lausunto lääkäriltä tulee kaikille yhteiskunnalta ja vähä varaisella vanhuksella on mahdollista saada asumistukea, mutta siihen vaikuttaa sekä tulot (=eläke) että varallisuus esim. omistusasunto.
[/quote]
Tiedän kyllä. Valitettavasti tällä hetkellä kotiin saatavat ja tuotettavat avut ja palvelut eivät vain yksinkertaisesti kata sitä yksinäisyyttä, pelkotiloja ja turvattomuutta, jotka tosielämässä voivat ns. invalidisoida ja lamaannuttaa vanhuksen vähänkin omatoimisuuden ja toimintakyvyn, jotka olisivat olennaisia edellytyksiä kotona pärjäämiselle.
[/quote]
Ainakaan kokonaan yksinäisyyttä, pelkotiloja ja turvattomuutta on kovin hankala poistaa kotiin tuotetuilla palveluilla kun vanhus asuu yksin kaukana palveluista. Usein turvattomuutta ja yksinäisyyden aiheuttama pelko on voimakkaimmillaan yöllä. Turvaa saattaa tuoda paljon se että tiedät seinän takana asuvan jonkun jonka tunnet tai palvelutalossa se että hoitaja on soittokellon päässä vaikka tiedätkin että hänellä on kymmeniä muita hoidettavia.
Parannettavaa varmasti on vanhuksille järjestävässä päivätoiminnassa, osin siinä että kuljetus virikkeisiin on järjestetty. "Päivähoitoa" voisi varmasti olla vanhuksille tarjolla enemmän. Tiloja joissa vanhuksilla on mahdollisuus saada apua peseytymisessä tai joissa on mahdollisuus syödä yhdessä muiden kannsa. Ateriapalveluista huolimatta vanhus saattaa syödä kotona hyvin huonosti koska ruoka ei maistu yksin syötynä.
Ainakaan näin yksinäisyyttä ja turvattomuutta ei kannattaisi yhteiskunnan hoitaa, huomattavasti inhimillisempiä ja samalla kustannustehokkaampia tapoja varmasti löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko tuota alivuokralaisasiaa jotenkin edistää? Varmaankin käytännön ongelmana on se, että vanhukset eivät itse uskalla sellaiseen ryhtyä, ja omaisille asia on vaikea. Eli jos löytyy suvusta joku siihen asustamaan, tilanne on helppo, mutta muuten ei. Pitäisikö olla joku järjestö tms, joka välittäisi turvallisia alivuokralaisia ja katsoisi niiden perään, ettei joukkoon eksy rosvoja tai hunsvotteja?
Suurin osa Suomalaisista kotonaan asuvista vanhuksista on varattomia.
mimnä monisairas 80 vuotinen asun, monisairaan puolisoni kanssa kotona ja meillä käy 2-kertaa vikossa alueellisesta kotipalvelusta kodinhoitaja kotonamme meitä avustamassa.
Huonokuntoisuutemme vuoksi me haluaisimme muuttaa asumaan kunnalliseen hoivakotiin, paikkaan jossa meidän ei enää olisi tarpeellista itse huolehtia asioistamme. Kotihoidon lääkäri kotonamme käydessään kertoi meille, "teillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä asumaan kunnalliseen hoivakotiin".
Tämä mielestäni tarkoittaa sitä, että Suomessa huonokuntoisten vanhusten on PAKKO asua kotonaan. Vaihtoehtoa yksityiseen hoivakotiin muuttamisesta, kun varattomilla vanhuksilla ei ole olemassa.
Miksi tästä asiasta ei missään kerrota? Miksi ei kerrota, että huonokuntoisille vanhuksille kotiavun turvin asuminen kotona on ihmisrääkkäystä? Kotona asuvan huonokuntoisen vanhuksen tulee itsensä muistaa kaikki hoitoosa liittyvät asiat, kotihoidon henkilökunta ei niitä muista.
Ja väkisin kotona asuvaa huonokuntoista vanhusta tressaa se, kun hänen on muistettava aina noudattaa kotihoidon pelisääntöjä, jotka hänen vaadittiin allekirjoituksellaan hyväksyvän. Noiden kotihoidon pelisääntöjen mukaan, kun kotonaan asuvan vanhuksen hoitoehtona on, aina muistettava käyttäytyä moitteettomasti. Ajatelkaas mikä pelko Meillä Suomalaisilla huonokuntoisilla kotonaan asuvilla vanhuksilla on aina heitteille jätöstä kun, jos käy niin, ettei väsyneenä/sairaana muista noudattaa pelisääntöehtoja, kun tietää että kotihoidolla on silloin syy jättää hoidotta.
Ja kun yhtenä kotihoidon pelisäännöt ohjepykälässä kielletään valokuvaus ja videokuvaus silloin vanhuksen kotona, kun joku kotihoidon palveluksessa oleva on läsnä. Että tällä kiellolla varmistutaan siitä, ettei kotonaan asuvat vanhukset millään, "tarvittaessa" pysty todistamaan kotonaan, kotihoitajien taholta saamaansa kohtelua, eikä hoitopuutteita/virheitä. Mikä todistaa, ettei kotonaan asuvilla vanhuksilla ole olemassa oikeusturvaa.
Kokeilkaa asua kotonanne kotihoidon avustuksella, opitte tietämään, ettei ulkoilu ole se tärkein asia meidän hoidossamme, hoito ja kaikesta hoitoon liittyvästä huolehtiminen on tärkeitä.
Tulette varmasti huomaamaan, että tämän hetken kotihoitoa voidaan täydellä syyllä kutsua tehokkaaksi vanhusten eliminointikeinoksi.
" Tulee yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi kun vanhus maksaa itse joka ainoasta kotona tai esim. palveluasumisyksikössä tarvitsemastaan tarvitsemastaan avusta ja palvelusta (esim. vuokra, lääkkeet, ateriapalvelu, turvapuhelin, kulunvalvonta, siivous, pyykinpesu jne.) sen sijaan, että hän asuisi pitkäaikaishoito-/laitospaikalla jonka maksu kattaa nämä samat avut ja palvelut."
Jotta vanhus saisi pysyvän pitk.aik.hoito-/laitospaikan hän on lähes poikkeuksestta täysin toisen hoidettavissa eli vaipoissaan, syötettävissä jne. eikä paranemisesta ole toivoa. Maksu muodostuu 85% tuloista, johon lasketaan eläkkeet, korko, metsäntuotto ja muut tulot. Näin on tilanne ollut jo kymmeniä vuosia. Tilapäinen paikka maksaa normaali hinnan eli sama kuin kelle tahansa.
Vanhukset eivät tosiaan päätä, haluavatko laitospaikan vai ei, vaan siitä päättävät hoitavat lääkärit, ihan samalla kuin kaikissa ikäryhmissä. Kotihoitoa halutaan mahdollisimman kauan ja sekin on mahdollista, että kotisairaanhoito käy 10 kertaa/vrk ja kaikista tulee maksu, mutta vanhukselle ei irtoa laitospaikkaa, koska se on yhteiskunnalle edullista.
Yksityiset hoivakodit ovat erikseen, jolloin maksu on hoitolaitos kohtainen esim. 4000-10.000 euroa/kk vanhuksen kunnosta riippuen tai jokin palvelutalo, jossa on oma tai vuokra-asunto ja palvelut ja maksut ovat räätelöitu vanhus kohtaisesti.